Kulttuurialan leikkaukset syövät Suomen kasvun perustaa

Kulttuurialaa uhkaavat leikkaukset ja työelämäheikennykset ovat kohtuuttomia. Säästöt ilman suunnan ja kokonaisuuden arvioimista ovat vastuuttomia. Talouskriisiin on olemassa myös rakentavia ratkaisuja, joihin kulttuurialalla on merkittävä osuus annettavanaan. 

Luovien alojen talous on 16,8 miljardin suuruinen (tilastovuosi. 2022, Luovat ry). Taide- ja kulttuuriala työllistää 136 000 henkilöä ja tapahtuma-ala lisäksi noin 200 000 henkilöä. Kulttuurialan osuus bruttokansantuotteesta on noin 3,1 %, eli suurempi kuin esimerkiksi maa- ja metsätaloudella yhteensä.

Ala on ollut vahvasti kasvusuuntainen ja laajasti positiivisia kerrannaisvaikutuksia tuottava. Myös Petteri Orpon hallitusohjelma tunnistaa alan mahdollisuudet ja merkityksen: “Luovilla aloilla sekä tapahtuma-alalla on merkittävä työllisyys- ja kasvupotentiaali. Ala on yrittäjyyteen nojaava. Kulttuuri- ja taidetapahtumat luovat ympärilleen sekä taloudellista että henkistä lisäarvoa."

Kaavaillut leikkaukset ovat täysin ristiriidassa odotusten ja hallitusohjelman tavoitteiden kanssa: Vain se mihin investoidaan, voi kasvaa. 

Valtion budjetissa kulttuurialan osuus on ollut vain 0,8 %. Tästä leikkaamalla saatujen säästöjen avulla tuskin pelastetaan Suomen taloutta. Päinvastoin saadaan aikaan katastrofi. Vaikutus alan kasvumahdollisuuksiin, työllisyyteen, jaksamiseen sekä palveluiden yhdenvertaiseen saavutettavuuteen olisi lamauttava.

Miksi näin suuren elinkeinoalan on jatkuvasti taisteltava olemassaolostaan ja perusteltava merkitystään?

Leikkauksia ja heikennyksiä monesta suunnasta

Taiteen ja kulttuurin pieniin määrärahoihin kaavaillaan 4,3 miljoonan euron leikkauksia jo aiemmin tänä vuonna toteutuneiden mittavien leikkausten lisäksi. Leikkauksista miljoona euroa kohdistuisi nyt taiteen ja kulttuurin valtionavustuksiin ja 3,3 miljoonaa esittävän taiteen sekä museoiden valtionosuuksiin (VOS). Tiedossa on myös uhka useiden miljoonien portaittaisesta rahoituksen supistamisesta vuoteen 2027 mennessä.

Ahdinkoa lisää kuntarahoituksen kriisi. Kun tähän lisätään luovien alojen monityöläisiin ja valmiiksi niukasti toimeentuleviin henkilöihin iskevät työelämäheikennykset, alkaa talouskuri tuntua kuristusotteelta.

Kulttuuritapahtuma- ja elokuvalippujen sekä kirjojen arvonlisäveroa on suunniteltu nostettavaksi 10 prosentista 14 prosenttiin. Tämä pakottaa joko nostamaan kuluttajahintoja tai hakemaan säästöjä muualta. Kustannusten nousun takia hintoja on jo nyt jouduttu nostamaan samalla, kun inflaatio on syönyt kuluttajien ostovoimaa. Valmisteltu korotus asettaisi alan toimijat kestämättömään rakoon ja se johtaisi pahimmillaan irtisanomisten aaltoon. 

Kysymys kuuluu: Mitä kulttuurialasta jää jäljelle kaiken tämän jälkeen? 

Kulttuuriala on osa rakentavaa ratkaisua

Hallitusohjelmassa todetaan tämänhetkinen tosiasia: “Luovien alojen osuus bruttokansantuotteesta on Suomessa selvästi jäljessä sekä muita Pohjoismaita että EU:n keskiarvoa”. Jos Suomella on aito halu saavuttaa muut Pohjoismaat, meidän on toimittava kuten muut Pohjoismaat.

Samaan aikaan kun taistelemme lyhytnäköisten leikkausten kanssa, naapurimaamme Ruotsi nostaa kulttuurin muun perusteollisuuden rinnalle (Dagens Nyheter 9.4.2024). Toinen tuore esimerkki tuo tuulahduksen Belgiasta:

"Emme leikkaa kulttuurista edes vaikeina aikoina. Uskomme, että kulttuuriin pitää sijoittaa. Kyse ei ole vain kaupunkilaisten hyvinvoinnista vaan myös taloudesta. Yksi kulttuuriin sijoitettu euro tuo kolme takaisin", sanoo Gentin apulaispormestari Sami Souguir (YLE 7.3.2024).

Kulttuuriala on merkittävä osa Suomen kansantaloutta ja sen kasvumahdollisuutta. Kulttuurille, kulttuurialan työlle ja luovalle työlle on varmistettava edellytykset.

Lisätietoja: