Yhteiskunta asettaa asiantuntijatyölle kovia odotuksia samalla, kun työn henkinen kuormittavuus on kasvanut. Työturvallisuuslain asetukset on päivitettävä vastaamaan muuttunutta työelämää.
Taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-alan monimuotoisen työn erityispiirteet aiheuttavat kohtuuttomia väärintulkintoja työvoimapoliittisissa arvioinneissa. Tilanne on korjattava tulevalla hallituskaudella.
Tekoäly, uudet osaamisvaatimukset ja ansaintamallit muuttavat työelämää. Miten muutosta voidaan ohjata toivottuun suuntaan ja välttää kielteisiä kehityskulkuja? Haastattelussa työelämätutkija Hertta Vuorenmaa.
Valtiovarainministeriön julkisen talouden meno- ja rakennekartoituksessa esitetyt toimenpiteet vaarantavat kulttuurikentän moninaisuuden, saavutettavuuden sekä valtavan määrän työpaikkoja.
Kulttuurialan tuotannoista paljastuvat epäterveet toimintatavat ja valtarakenteet eivät muutu, jos niistä ei puhuta. Uhrien vaientaminen ja häpäiseminen on järkyttävää vallankäyttöä.
Luovan ja kulttuurialan yritykset ovat oleellinen osa tulevaisuuden elinkeinorakennetta, aineetonta arvonluontia ja maamme kilpailukykyä. Alan kasvumahdollisuudet ovat suuret, joten TKI-toimintaa ja -rahoitusta on ohjattava vahvemmin sen tarpeisiin.
Tapahtuma-ala tarjoaa hyvinvointia, alueellista elinvoimaa sekä mahdollisuuksia talouskasvulle. Millaisia päätöksiä tämä edellyttää? Haastattelussa Ilosaarirockin toimitusjohtaja Niina Hattunen.
TAKUn hallitusohjelmatavoitteet 2027-2031 on julkaistu. Avainkysymyksiä ovat kulttuurialan toimintaedellytysten turvaaminen, erilaisten työnteon muotojen kannattavuus ja korkeakouluopiskelijoiden toimeentulo.
Miten talokohtainen TES voi selkeyttää työehtoja tapahtuma-alalla, jonka työn arki sisältää paljon erityispiirteitä? Esimerkkinä Helsingin tapahtumasäätiö!