Taide- ja kulttuurialalla merkittävä vaikutus kansantalouteen, työllisyyteen ja hyvinvointiin

Neljä pisaraa

Taide- ja kulttuurialan avainlukuja

Taide-, kulttuuri-ja tapahtuma-alan vaikuttavuudesta puhuminen edistää alan arvostusta ja tarjoaa vipuvoimaa esimerkiksi rahoituksen perustelemiseen.

TAKU on kerännyt tälle sivulle muutamia työelämän avainlukuja lähdetietoineen. Sivun lopusta löydät linkkejä myös muuhun ajankohtaiseen tutkimustietoon. 

Alan vaikutus kansantalouteen ja työllisyyteen on merkittävä

Taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-ala on huomattava kasvuala, jonka toimintaedellytyksistä huolehtimisella on suuri merkitys koko yhteiskunnan elinvoimalle.

Taide- ja kulttuuriala työllistää jopa noin 120 000 - 130 000 ihmistä (Tilastokeskus 2020,  Tilastokeskus 2022), tapahtuma-alalla puolestaan työskentelee kaikkiaan noin 200 000 henkilöä**. Kultturiala työllistää noin 3 % koko maan työllisistä (Tilastokeskus 2021).

Taide- ja kulttuurialan osuus BKT:stä on Suomessa toistaiseksi 3,1 % (Tilastokeskus 2021), mikä on reilusti alle EU:n keskiarvon (4,4 %, Rebuilding Europe EU 2019), joten kasvupotentiaalia on valtavasti.

Alan merkittävyydestä Suomessa kertoo kuitenkin se, että vastaavasti metsätalouden osuus maamme BKT:sta on 1,96 % ja maatalouden 0,75 %.

**Huom! Tilastokeskuksen lukuihin ei sisälly kulttuuritapahtumien kenttää. Tapahtumateollisuus ry puolestaan ilmoittaa toimialansa työllistävän 200 000 henkilöä, mutta mukaan on laskettu mm. catering.

 

Työelämän avainlukujen vertaileminen auttaa hahmottamaan taide- ja kulttuurialan erityispiirteitä. Esimerkiksi yrittäjien määrä on suurempi kuin muilla aloilla: taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-alalla 28 % työskentelee yrittäjinä, vastaavasti muilla aloilla 13 % (Tilastokeskus 2022).

 

 

Taide- ja kulttuuriala lisää hyvinvointia ja osallisuutta

Tutkimukset osoittavat, että taide- ja kulttuuriosallistuminen vahvistaa hyvinvointia sekä mielenterveyttä. Tällä on yhteys hyvään koettuun terveyteen ja pidempään eliniänodotteeseen.

Jopa 95 % Mieli ry:n kyselyyn vastaajista sanoo taiteen- ja kulttuurin vaikuttavan positiivisesti hyvinvointiin (Mieli ry 2021). Vastaavasti 94 % Kansalaisfoorumin kyselyyn vastanneista kertoo saaneensa uusia ystäviä kulttuuriharrastuksen kautta (Kansalaisfoorumi 2022).

Kulttuurin merkityksestä kertoo vahvasti myös Akavan Erityisalojen tuottama tutkimus, johon vastanneista 82 % piti kulttuuripalveluita omalle kotipaikkakunnalle tärkeinä elinvoimatekijöinä (Akavan Erityisalat, Kantar Public 2022). Vastaajista neljän viidesosan (81 %) mielestä oman kotipaikkakunnan on panostettava hyviin kirjasto-, museo- ja kulttuuripalveluihin.

Edellä mainitut ovat poimintoja tuoreista kyselytutkimuksista, joihin kannattaa tutustua tarkemmin.

Huomioitavaa tilastotiedoissa

Eri tahojen tuottamat tiedot päivittyvät hieman eri tahtiin, joten kokonaisen tilastovuoden tietoja ei saada yhdellä kertaa. Tilaston julkaisuvuosi kertoo usein edeltävän vuoden tiedoista, joskus tarkasteluvuosi on varhaisempi.

Tällä sivulla TAKUn käyttämät alan talousvaikutusta ja työllisyyttä kuvaavat luvut on tietoisesti valittu viimeiseltä "normaalivuodelta" (2019) ennen koronakriisiä.

Taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-alan tilastointia kehitetään parasta aikaa opetus- ja kulttuuriministeriön hankkeessa, joka tekee yhteistyötä mm. Tilastokeskuksen, Cuporen, VTT:n ja Kuntaliiton kanssa. Yksi keskeisistä haasteista on alan ammattiluokituksen kehittäminen.

Tutustu TAKUn hallitusohjelmatavoitteisiin 2023-2027

Tulevalla hallituskaudella TAKUn keskeisiä tavoitteita ovat työelämän reilujen rakenteiden ja työhyvinvoinnin edistäminen, jatkuvan oppimisen mahdollistaminen sekä taide- ja kulttuurialan perusrahoituksen ja yliopistokoulutuksen rahoituksen varmistaminen. Tutustu tarkemmin >>