Taide- ja kulttuurialalla merkittävä vaikutus kansantalouteen, työllisyyteen ja hyvinvointiin

Neljä pisaraa

Taide- ja kulttuurialan avainlukuja

Taide-, kulttuuri-ja tapahtuma-alan vaikuttavuudesta puhuminen edistää alan arvostusta ja tarjoaa vipuvoimaa esimerkiksi rahoituksen perustelemiseen.

TAKU on kerännyt tälle sivulle muutamia työelämän avainlukuja lähdetietoineen. Sivun lopusta löydät linkkejä myös muuhun ajankohtaiseen tutkimustietoon. 

Alan vaikutus kansantalouteen ja työllisyyteen on merkittävä

Taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-ala on huomattava kasvuala, jonka toimintaedellytyksistä huolehtimisella on suuri merkitys koko yhteiskunnan elinvoimalle.

Taide- ja kulttuuriala työllistää jopa noin 130 600 ihmistä (Tilastokeskus 2024), tapahtuma-alalla puolestaan työskentelee kaikkiaan noin 200 000 henkilöä**. Kulttuuriala työllisti noin 2,7 % koko maan työllisistä vuonna 2022 (Tilastokeskus 2023a).

Taide- ja kulttuurialan osuus BKT:stä on Suomessa toistaiseksi 3,1 % (Tilastokeskus 2023a), mikä on reilusti alle EU:n keskiarvon 4,4 % (Rebuilding Europe EU 2019), joten kasvupotentiaalia on valtavasti.

Alan merkittävyydestä Suomessa kertoo kuitenkin se, että vastaavasti metsätalouden osuus maamme BKT:sta on noin 1,96 % ja maatalouden noin 0,75 %.

VTT:n laatiman tilannekuvan mukaan luovien alojen liikevaihto oli vuonna 2022 noin 14 miljardia euroa. Se syntyi pitkälti yli 130 000 pienyrityksen ja yksinyrittäjän verkostoissa. (VTT 2023)

**Huom! Tilastokeskuksen lukuihin ei sisälly kulttuuritapahtumien kenttää. Tapahtumateollisuus ry puolestaan ilmoittaa toimialansa työllistävän 200 000 henkilöä, mutta mukaan on laskettu mm. catering.

 

Työelämän avainlukujen vertaileminen auttaa hahmottamaan taide- ja kulttuurialan erityispiirteitä. Esimerkiksi yrittäjien määrä on suurempi kuin muilla aloilla: taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-alalla 25 % työskentelee yrittäjinä, vastaavasti muilla aloilla 13 % (Tilastokeskus 2024).

 

 

Taide- ja kulttuuriala lisää hyvinvointia ja osallisuutta

Tutkimukset osoittavat, että taide- ja kulttuuriosallistuminen vahvistaa hyvinvointia sekä mielenterveyttä. Tällä on yhteys hyvään koettuun terveyteen ja pidempään eliniänodotteeseen.

Jopa 95 % Mieli ry:n kyselyyn vastaajista sanoo taiteen- ja kulttuurin vaikuttavan positiivisesti hyvinvointiin (Mieli ry 2021). Vastaavasti 94 % Kansalaisfoorumin kyselyyn vastanneista kertoo saaneensa uusia ystäviä kulttuuriharrastuksen kautta (Kansalaisfoorumi 2022).

Kulttuurin merkityksestä kertoo vahvasti myös Akavan Erityisalojen tuottama tutkimus, johon vastanneista 82 % piti kulttuuripalveluita omalle kotipaikkakunnalle tärkeinä elinvoimatekijöinä (Akavan Erityisalat, Kantar Public 2022). Vastaajista neljän viidesosan (81 %) mielestä oman kotipaikkakunnan on panostettava hyviin kirjasto-, museo- ja kulttuuripalveluihin.

Edellä mainitut ovat poimintoja tuoreista kyselytutkimuksista, joihin kannattaa tutustua tarkemmin.

Huomioitavaa tilastotiedoissa

Eri tahojen tuottamat tiedot päivittyvät hieman eri tahtiin, joten kokonaisen tilastovuoden kaikkia tietoja ei saada yhdellä kertaa. Tilaston julkaisuvuosi kertoo usein edeltävän vuoden tiedoista, joskus tarkasteluvuosi on varhaisempi.

Taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-alan tilastointia kehitetään parasta aikaa opetus- ja kulttuuriministeriön hankkeessa, joka tekee yhteistyötä mm. Tilastokeskuksen, Cuporen, VTT:n ja Kuntaliiton kanssa, tutustu tilastosivuun >>

Yksi keskeisistä haasteista on yhä alan ammattiluokituksen kehittäminen.

Tutustu TAKUn hallitusohjelmatavoitteisiin 2023-2027

Tulevalla hallituskaudella TAKUn keskeisiä tavoitteita ovat työelämän reilujen rakenteiden ja työhyvinvoinnin edistäminen, jatkuvan oppimisen mahdollistaminen sekä taide- ja kulttuurialan perusrahoituksen ja yliopistokoulutuksen rahoituksen varmistaminen. Tutustu tarkemmin >>