Miten luontoisedut huomioidaan osana kokonaispalkkaa?

Luontoisedut ovat tärkeä osa työntekijän kokonaispalkkaa ja niillä on suora vaikutus verotukseen.

Mitä ovat tavallisimmat luontoisedut ja miten ne otetaan huomioon osana kokonaispalkkaa? Milloin ne ovat työntekijälle taloudellisesti kannattavia?

Luontoisedut ovat korvausta työntekijän tekemästä työstä. Tavallisimpia luontoisetuja ovat ravinto-, liikunta- ja kulttuuriedut, mutta mahdollisia ovat myös puhelinetu, työsuhdematkalippu, työvaatteet, loma-asunto, auto-, asunto- ja kodinhoitoetu tai henkilöstöalennukset.

Luontoisetujen huomioiminen osana kokonaispalkkaa parantaa usein työntekijöiden työtyytyväisyyttä ja sitoutumista. Houkuttelevia etuja tarjoamalla työnantaja voi myös erottautua ja lisätä vetovoimaansa työmarkkinoilla. Luontoisedut voivat toimia kilpailuetuna silloinkin, kun palkkatasolla kilpaileminen ei ole mahdollista.

Perustiedot haltuun luontoiseduista

Luontoisedut ja henkilöstöedut ovat kaksi eri asiaa. Henkilöstöedut, kuten kahvi- ja virvoketarjoilu työpaikalla tai työterveyshuolto, ovat työnantajan vapaaehtoisia etuja, joita ei rinnasteta palkanmaksuun. Luontoisedut sen sijaan ovat palkkaan verrattavia etuja, jotka vaikuttavat työntekijän verotukseen sekä eläkekertymään.

Ennen luontoisedun käyttöönottoa kannattaa selvittää siihen liittyvät sitoumukset, vaikutukset verotukseen sekä se, onko edun käyttö taloudellisesti järkevää omassa tilanteessa. Työntekijän on myös mahdollista neuvotella, että luontoisetua vastaava korvaus maksetaan rahana.

Onko luontoisetu palkanlisä vai vähennetäänkö se sovitusta rahapalkasta?

Luontoisetu on työntekijälle veronalaista palkkaa, aivan kuten rahapalkka. Tämän vuoksi on olennaista sopia selkeästi, annetaanko luontoisetu varsinaisen rahapalkan lisäksi vai vähennetäänkö sen arvo sovitusta rahapalkasta. Työntekijän kannalta suositeltavampaa on, että luontoisedut annetaan rahapalkan päälle.

Jos kyseessä on satunnaisesti tai kertaluontoisesti käytettävä etu, voidaan sopia, että sen käyttö vähennetään palkasta kulutuksen mukaan. Tällöin työntekijälle ei synny erillistä verotettavaa etua.

Luontoisetujen huomioiminen verotuksessa

Luontoisedut lasketaan osaksi työntekijän verotusta Verohallinnon vuosittain määrittelemän euromääräisen verotusarvon mukaisesti (ks. Verohallinto 2026). Luontoisedun käyttöarvo on yleensä suurempi kuin sen verotusarvo. Verotusarvo on se euromäärä, joka lisätään verotettavaan tuloon ja vaikuttaa myös veroprosenttiin.

Esimerkiksi työnantajan tarjoamalla lounaskortilla maksettaessa ravintolassa 13,50 euroa verottaja huomioi käytetyn edun arvoksi vain 10,13 euroa. Jos vastaava summa maksettaisiin suoraan rahapalkkana, työntekijälle jäisi siitä vähemmän käteen verojen jälkeen.

Ravintoetu onkin usein kannattavampi vaihtoehto kuin vastaava palkankorotus, edellyttäen että etua todella käyttää. Käyttämättä jäävä luontoisetu sen sijaan koituu työntekijän tappioksi.

Esimerkkejä luontoiseduista

Lounasetu on yksi arvostetuimmista luontoiseduista. Se voidaan huomioida luontoisetuna vain, jos se annetaan rahapalkan päälle eikä vähennetä palkasta. Työnantaja voi vähentää lounasedun kustannukset omassa verotuksessaan. Vuonna 2026 mobiililla lounassaldolla voi maksaa kerrallaan 8,80–14 euroa.

Liikunta- ja kulttuurietu

Työnantaja voi vuonna 2026 tarjota työntekijälle liikunta- ja kulttuurietua verottomana 400 euroon saakka. Etu voi kattaa esimerkiksi kuntosalit, teatteriesitykset, urheilutapahtumat ja museot.

Puhelinetu

Jos työpuhelin on myös vapaa-ajan käytössä ja työnantaja maksaa yksityispuhelut, kyseessä on puhelinetu. Puhelinetu on verotettavaa tuloa, ja työsuhdepuhelimen verotusarvo on 20 euroa kuukaudessa. Puhelinetu on työntekijälle kannattava silloin, kun puhelimen yksityiskäyttö ylittää tämän verotusarvon.

Matkapuhelimen käyttö maksuvälineenä ei sisälly puhelinetuun, vaan se verotetaan erikseen.

Työsuhdematkalippu

Työsuhdematkalippu on työnantajan työntekijälle antama henkilökohtainen joukkoliikenteen matkalippu, joka on tarkoitettu ainoastaan asunnon ja työpaikan välisiin matkoihin. Työsuhdematkalippu on työntekijälle veroton 3 400 euroon saakka.

Tiesitkö tämän?

Työnantaja voi palkita työntekijöitä luontoiseduilla palkankorotuksia edullisemmin. Jotta työntekijä saisi palkankorotuksesta vastaavan suuruisen nettohyödyn kuin verottomista luontoiseduista, palkan nostaminen tarkoittaisi merkittävästi suurempia kuluja työnantajalle. Tämä siis perustuu lounas- ja muiden etujen verovapauteen.

On tärkeää pitää luontoisetuja koskevat käytännöt pitkälti työntekijän päätettävissä. Työsuhde-etujen saamisesta vaihtoehtoisesti rahana tulisi aina voida neuvotella.

Työnantajan ja työntekijän velvoitteet

Työntekijän kannattaa aina vertailla kokonaispalkkaa, johon myös luontoisedut lasketaan mukaan – ja ottaa nämä näkökulmat mukaan palkkaneuvotteluihin.

Työnantajan vastuulla on laskea ja ilmoittaa verotettavat edut Verohallinnolle. Samoin työnantajan vastuulla on mm. maksaa eduista sosiaaliturvamaksut sekä pidättää lähdevero. Työntekijän on puolestaan tarkistettava, että verotettavat edut on ilmoitettu oikein veroilmoituksessa. Kun verotus toteutuu oikein, vältetään mahdolliset lisäverot.