TAKU yhteiskunnallisena vaikuttajana 

Millaiset ovat näkymät taide- ja kulttuurialan työelämän yhteiskunnallisella kentällä? TAKUn hallituksen puheenjohtaja Piia Lääveri sekä toiminnanjohtaja Nea Leo haastattelussa. (Lukuaika 6 min)

Taide- ja kulttuuriala sekä työelämän reilut ehdot ovat olleet kovassa turbulenssissa viime vuosina. Maamme nykyinen hallitus on päätöksillään heikentänyt sekä alamme että työntekijöiden asemaa.

Seuraaviin eduskuntavaaleihin valmistaudutaan vaikeassa taloustilanteessa ja tiedostaen, että toimintaympäristömme on pysyvästi muuttunut. TAKUn vahvuus on kuitenkin aina ollut mahdollisuuksien löytäminen ja ratkaisujen tarjoaminen. Nyt olemme tilanteessa, jossa asioita on katsottava kokonaan uusin silmin. 

– On hyvä kysymys, miten säilyttää tietty visionäärisyys ja idealismi – ja olla samaan aikaan realisti, toteaa TAKUn toiminnanjohtaja Nea Leo. 

Tarvitsemme keskustelua hyvän tulevaisuuden edellytyksistä

TAKUn kanta on joka tapauksessa kirkas. Tavoiteltua yhteiskunnan kasvua ja uudistamista ei voi saavuttaa työntekijöiden oikeuksia heikentämällä. Lähtökohtana on oltava työntekijöiden hyvinvointi ja reiluus sekä erilaisten työnteon muotojen oikeudenmukainen kohtelu ja kannattava elinkeinotoiminta.

Taide- ja kulttuurialalla on käytävä rehellistä keskustelua tulevaisuuden toimintaedellytyksistä. Rakenteita ja toimintamalleja on ajateltava uusiksi, sillä julkinen rahoitus ei ole lyhyellä aikavälillä kohentumassa. TAKUn hallituksen puheenjohtaja Piia Lääveri toteaa, että tuoreiden rahoituksen leikkausten jälkeen toimintaa on pyritty jatkamaan pääosin samalla mallilla kuin ennenkin – mutta tämä ei ole kestävää.  

Hän näkee pienenevien resurssien aiheuttaman tilanteen myös laajassa yhteiskunnallisessa perspektiivissä: 

– Millä tavoin kulttuuriala voi olla kestävä ja autonominen jatkossa? Tämän ratkaiseminen on iso haaste tuleville päättäjille. Alan toimijoiden on oltava tässä aloitteellisia.

Lääveri peräänkuuluttaa kentän toimijoiden aktiivisuutta: uusia toimintamalleja ja tarvittavia tukimuotoja on pohdittava yhdessä. Päättäjät eivät tee sitä puolestamme.

Yhteistyöllä pääsee eteenpäin

Vaikuttamistyönsä tueksi TAKU tuottaa taide- ja kulttuurialan asiantuntijoiden työelämää koskevaa tietoa ja välittää sitä eteenpäin. TAKU viestii suoraan päättäjille, mutta toteuttaa myös julkiseen mielipiteeseen vaikuttamaan pyrkiviä kampanjoita sekä kannanottoja. Nea Leon mukaan erityisen tehokasta vaikuttamista saavutetaan verkostoissa toimimalla sekä yhteistyön kautta:

– On viisaampaa tehdä yhdessä kuin yksin. Esimerkiksi kulttuurialan muiden ammattijärjestöjen kanssa teemme paljon hyvää yhteistyötä. Yhdessä edustamme jo todella laajaa jäsenpohjaa.

Taitavana yhteistyön rakentajana Leo tunnistaa, minkä tahon kanssa pystyy edistämään mitäkin asiaa. Kaikesta ei aina tarvitse olla samaa mieltä. Tärkeintä on, ettei alan sisällä toimittaisi toisiamme vastaan ja heikennettäisi siten yhteistä perustaa. 

– Vaikuttamistyö on pitkäjänteistä ja asiat etenevät toisinaan hitaasti. Esimerkiksi freelancereiden ja monityöläisten sosiaaliturvaa parantavaa yhdistelmävakuutusta on ajettu jo vuosia. Nyt viimein se on eduskuntakäsittelyssä.

TAKUn hallituksen laaja-alaisuus on suuri vahvuus

– Hallituslaisemme ovat hyvin perillä siitä, mitä alan kentällä ja yhteiskunnassa tapahtuu. Moninaisesta joukostamme löytyy asiantuntijat kulloiseenkin kysymykseen, koskipa se häirinnän ehkäisemistä, yrittäjyyttä tai vaikka alan koulutusta, sanoo Piia Lääveri.

Hän pitää merkittävänä saavutuksena sitä, että TAKUsta on tullut kokoaan isompi ääni, jonka asiantuntemusta halutaan kuulla. Leo jatkaa kiittämällä TAKUn hallitusta hyvästä vuoropuhelusta ja yhteisen äänen muodostamisesta. Yhteisten arvojen ja strategiatyön ansiosta on mahdollista toimia edunvalvonnassa valppaasti ja ketterästi. 

– Organisaatiomme yksi upeimmista piirteistä on keskinäinen luottamus, sanoo Leo. 

Kukaan ei voi muuttaa maailmaa yksin

Ammattijärjestötyön monipuolisuudessa, yhteisöllisyydessä sekä vaikuttamismahdollisuuksissa on suuret ilonsa, mutta tarvitaan myös periksiantamattomuutta ja paloa. Piia Lääverin tarmokkuus lähtee ruohonjuuritasolta: 

– Minulle läheinen festarikenttä on ammattimaistunut suurin harppauksin viimeisen 20 vuoden aikana. Olen halunnut olla mukana vaikuttamassa siihen, että alaa kehitetään ammattilaisten ehdoin. 

Nea Leo katsoo asiaa toiminnanjohtajan roolinsa kautta. Paremman työelämän puolesta työskenteleminen pitää järjestön moottorin käynnissä. 

– Taide- ja kulttuurialan työelämän edistämiseen ei tarvitse juuri motivaatiota etsiskellä. Tässä työssä on hyvin selvää, keitä ja mitä varten työtä tehdään.

Ammattijärjestöt ovat kolmannen sektorin toimijoina oleellinen vastavoima yhteiskunnassa. TAKUa luotsaavat Lääveri ja Leo korostavat, että ammattijärjestöön kuuluminen on ajankohtaisempaa kuin koskaan. 

Haastattelijana TAKUn viestintäsuunnittelija Riikka Harmaala. TAKUlehti, maaliskuu 2026.