Miten palkka-avoimuus kasvaa uuden EU-direktiivin myötä?  

Tuore EU-direktiivi lisää palkka-avoimuutta vähitellen. Millaista muutosta voimme odottaa ja millaista parannusta se tarkoittaa työntekijän asemaan? Entä miten ammattijärjestöt tukevat jäseniään oman palkkatason tai palkkatoiveen määrittämisessä? 

Euroopan parlamentti hyväksyi palkka-avoimuusdirektiivin keväällä 2023. EU:n jäsenvaltioiden on integroitava direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöään viimeistään kesään 2026 mennessä. 

"Palkka-avoimuusdirektiivin mukaiset käytännöt alkavat vähitellen näkyä esimerkiksi työpaikkailmoituksissa. Kannattaa muistaa, että ammattijärjestöt neuvovat jäseniään palkkatoiveiden asettamisessa ja tarjoavat tietoa oman alasi palkkauksesta", sanoo Akavan Erityisalojen tiedontuotannon asiantuntija Hanna Koskenheimo.

Palkka-avoimuutta parantavalla lainsäädännöllä pyritään lisäämään henkilöstön tietoisuutta palkan määräytymisen perusteista ja vähentämään perusteettomia palkkaeroja vaativuudeltaan samantasoisissa tehtävissä, erityisesti eri sukupuolten välillä. 

Mitä muutoksia uusi direktiivi tuo? 

• Työntekijällä on jatkossa oikeus saada tietoonsa samaa tai samanarvoista työtä tekevien työntekijöiden keskipalkat sukupuolen mukaan eriteltynä.
   
• Tehtävänimikkeiden tulee olla sukupuolineutraaleja.
   
• Työnhakijalle on oikeus saada tietoa haettavan työpaikan alkupalkkauksesta tai sen vaihteluvälistä. Tieto palkasta tulee ilmoittaa ilman, että hakijan tarvitsee pyytää sitä. Selkeä ja helppo tapa on kertoa palkkahaitari jo työpaikkailmoituksessa. 

• Direktiivi koskee kaikkia kokoluokasta riippumatta, mutta yli 100 henkilöä työllistäviä organisaatiota koskee lisäksi erityinen raportointivelvoite: Mikäli työntekijäryhmissä havaitaan yli 5 prosentin perusteeton palkkaero, on organisaatiossa suoritettava palkka-arviointi. 

• Direktiivin tarkoitus on selventää, mitä tarkoitetaan samanarvoisella työllä. Jäsenvaltiot velvoitetaan toimiin, joilla varmistetaan sellaisten menetelmien saatavuus, joilla voidaan tukea ja ohjata töiden arviointia ja vertailtavuutta.  

• Työntekijöitä ei saa estää kertomasta omista palkoistaan. Jäsenvaltioilla on velvollisuus ryhtyä toimenpiteisiin sellaisten sopimusten kieltämiseksi, joilla pyritään rajoittamaan työntekijöiden mahdollisuuksia paljastaa tietoja palkoistaan. 

Suomen tasa-arvolaki velvoittaa jo nyt säännöllisesti yli 30 henkilöä työllistäviä työnantajia tekemään vähintään joka toinen vuosi erityisesti palkkausta ja palvelussuhteen ehtoja koskevan tasa-arvosuunnitelman, jonka mukaisesti toteutetaan tasa-arvoa edistävä toimet. Tasa-arvosuunnitelma sisältää myös koko henkilöstöä koskevan palkkakartoituksen. (Lähde:  https://tasa-arvo.fi/tyopaikkojen-tasa-arvosuunnittelu) 

Direktiivi on askel oikeaan suuntaan, mutta se ei yksin riitä

Vaikka direktiivi on askel oikeaan suuntaan, myös kansallisen lainsäädännön kehittämistä on jatkettava. EU:n direktiivi ei anna yksittäiselle työntekijälle tai henkilöstön edustajalle oikeutta saada sellaisia palkkatietoja, joiden perusteella hän voisi konkreettisesi selvittää, onko työpaikalla palkkasyrjintää.

Ilman kansallisen lainsäädännön kehittämistä selittämättömät ja perusteettomat palkkaerot jäävät edelleen hankalasti havaittaviksi. Tasa-arvolaki kieltää jo nyt sukupuoleen perustuvan palkkasyrjinnän. Palkka-avoimuuden puute sekä puutteellisesti tehdyt tasa-arvosuunnitelmat ja palkkakartoitukset vaikeuttavat kuitenkin palkkasyrjinnän havaitsemista ja perusteettomiin palkkaeroihin puuttumista.  

Sukupuolten palkkaero on sitkeä ja pitkäaikainen työmarkkinoiden tasa-arvo-ongelma. Palkkaero on pienentynyt vain noin 3 prosenttia 15 vuodessa. Myös taide- ja kulttuurialan palkoissa näkyy selittämätön noin 5 prosentin ero miesten ja naisten palkkojen välillä (TAKU 2022).

Ammattijärjestöillä tärkeä rooli

Ammattijärjestöillä on merkittävä rooli palkka-avoimuuden lisäämisessä. Erityisesti tämä korostuu yksityisellä sektorilla sellaisissa ammateissa ja aloilla, joilla palkat eivät ole vakiintuneita:

“Taide- ja kulttuurialalla tilanne on pitkälti juuri tämä. Alan asiantuntijoiden ajan tasalla olevia palkkatietoja ole saatavilla edes Tilastokeskukselta”, toteaa tiedontuotannon asiantuntija Hanna Koskenheimo ja jatkaa:

“Ammattiliiton palkkakyselyn kautta saatava tieto on tällöin ainoa mahdollisuus saada palkkatietoa alalta ja hahmottaa esimerkiksi omaa palkkaansa suhteessa muihin.” 

Esimerkiksi työpaikkahakemukseen laitettavan palkkatoiveen muotoilemisessa ammattiliittojen tuottamat tilastotiedot ja palkkasuositukset ovat todella tarpeellisia, kunnes palkka-avoimuusdirektiivi määrää palkkatiedot työpaikkailmoituksiin näkyviin. Ammattiliiton jäsenellä on luonnollisesti aina mahdollisuus myös henkilökohtaiseen palkkaneuvontaan.

“Oikeudenmukaiseksi koettu palkka ja palkkausjärjestelmä lisäävät motivaatiota työhön. Kannattaa siis opetella puhumaan palkasta ja rahasta”, kannustaa Koskenheimo. “Akavan Erityisalat järjestää säännöllisesti koulutuksia aiheesta.” 

Kuka? Asiantuntijoinamme toimivat Akavan Erityisalojen tiedontuotannon asiantuntija Hanna Koskenheimo sekä edunvalvonta- ja lakipalveluiden johtaja Helena Lamponen.