Opi perustelemaan osaamisesi taide- ja kulttuurialan asiantuntijatyön palkkaneuvotteluissa

Oman osaamisen sekä työssä kehittymisen merkkipaalujen sanoittaminen ovat palkkaneuvotteluissa onnistumisen lähtökohtia. Miten asiantuntijatyön tuloksellisuutta voi sitten ilmentää? Onko asiantuntijabrändillä tai sosiaalisen median näkyvyydellä merkitystä palkkaneuvotteluissa?

Osaavilla ja osaamisensa kasvamisen osoittamaan pystyvillä työntekijöillä on muita paremmat mahdollisuudet saada palkankorotustoiveensa maaliin.

TAKUn tekemän palkkakyselyn vastaajista 57 % kertoo (TAKU 2022), että palkkataso ei vastaa työn vaativuutta. Miten työn vaativuutta voisi perustella vakuuttavasti? Edes esihenkilösi ei aina tiedä, mitä kaikkea työsi vaatii ja tuottaa, ellet itse siitä kerro.

”Ei kannata tyytyä puristamaan nyrkkejä taskuissa, vaan opetella myymään omaa osaamistaan”, sanoo asiantuntijabrändäyksen ammattilainen Emmi Harjuniemi ja jatkaa: ”Työnantajalle on synnyttävä tunne, että hän on tehnyt oikean päätöksen korottaessaan juuri sinun palkkaasi.”

Taide- ja kulttuurialan asiantuntija voi perustella palkankorotustoivettaan kertomalla työnsä tuloksista, kasvaneesta osaamisestaan ja vastuistaan. Emmi Harjuniemi valottaa myös asiantuntijabrändin merkitystä ja ohjeistaa sen rakentamiseen.

Työn tuottaman hyödyn sanoittaminen

”Se, että osaat sanoittaa tekemäsi työn tuloksia ja hyötyjä on todella tärkeä perusta palkkaneuvottelulle”, toteaa Harjuniemi.

Organisaation yleiset tavoitteet ja tulostavoitteet tarjoavat kehyksen oman työsi merkityksen arvioimiseen. Taide- ja kulttuurialan asiantuntijatyön (tai yleisesti tietotyön) tuloksellisuutta tai suoraa hyötyä on kuitenkin usein vaikea osoittaa konkreettisesti. Usein kyse onkin pidemmän aikavälin vaikutuksista (esim. hyvinvointi, osallisuus). Pieni ajatusjumppa auttaa löytämään numeroita ja ilmaisuja, joilla voit kertoa työsi vaikuttavuudesta tässä ja nyt.

Esimerkiksi läpiviedyt projektit kertovat konkreettisesti aikaansaannoksistasi:

• Mikä on ollut sinun työpanoksesi organisaatiosi viimeaikaisissa merkityksellisimmissä tehtävissä?
• Oletko suoriutunut omissa tehtävissäsi hyvin?
• Oletko kehittänyt yhteisiä toimintaprosesseja tai työkulttuuria?

Tai teetkö työtä tuottajana, markkinoinnin tai viestinnän parissa:

• Kuinka moni on nähnyt teoksen, osallistunut tapahtumaan, jonka tuotit tai jonka tuottamiseen osallistuit?
• Saavutettiinko yleisötavoitteet?
• Kuinka monta mediajuttua asiasta tehtiin?

Harjoittele ilmaisemaan työsi vaikuttavuutta myös näin:

• Syntyikö toivottua ajankohtaista keskustelua, oliko teoilla vaikuttavuutta?
• Kasvatitko työnantajaa hyödyttävää verkostoa työtä tehdessäsi?
• Syntyikö uusia kansallisia tai kansainvälisiä kontakteja?
• Oletko työlläsi tuottanut lisäarvoa, jota ulkopuolinen rahoittaja arvostaa?
• Oletko työlläsi edistänyt oman alasi kehittämistä?
• Oletko kirjoittanut artikkeleita tai tuottanut julkaisuja?

”Opettele kertomaan, millaista etua juuri sinun monipuolisesta tietotaidostasi ja henkilökohtaisesta osaamisyhdistelmästäsi on organisaatiolle – ja sen tulevaisuudelle”, kannustaa moniosaajien arvon tunteva Emmi Harjuniemi: ”Älä anna oman vaatimattomuutesi häiritä!”

Mistä huomaan osaamiseni tai vastuuni kasvaneen?

Jos sinusta tuntuu, että olet ottanut askeleen entistä itsenäisempään työntekoon tai vastuunkantamiseen, pohdi sille perusteluja:

• Ovatko jotkut aluksi harjoittelua ja suurta taustatyötä vaatineet työtehtävät muuttuneet jo rutiineiksi?
• Oletko osallistunut koulutuksiin, työpajoihin tai seminaareihin?
• Oletko hankkinut lisäosaamista itsenäisesti? Kerro osaamisalueet, joilla olet hankkinut uutta tietoa ja taitoa.
• Huomaatko, että yhä useammin sinulta kysytään neuvoa tai kääntyvätkö katseet puoleesi ongelmatilanteissa?

”Vertaa työsopimukseen kirjattua tehtävänkuvaasi siihen, millaisista tehtävistä työviikkosi tällä hetkellä rakentuvat”, neuvoo Harjuniemi. Jos näiden välillä on suuri ero, on korkea aika neuvotella palkankorotuksesta.

Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKUn ja Akavan Erityisalojen kulttuurituottajille sekä filosofian maistereille suunnatuista vähimmäispalkkasuosituksista löydät erilaista vaativuustasoa edustavien työtehtävien kuvaukset. Vertaa työsi vastuullisuutta niihin ja pohdi, luokitellaanko työsi asiantuntijatyöksi, vaativaksi asiantuntijatyöksi, johtotason työksi vai päällikkötason työksi (erottavina tekijöinä mm. budjettivastuu ja esihenkilövastuu). Jos olet TAKUn jäsen, pohdimme palkkatoivetta mielellämme kanssasi.

Pyydä palautetta aika ajoin kollegoiltasi ja esihenkilöltäsi, jotta hahmotat onnistumisesi paremmin. Saatat kuulla muilta itseltäsi helposti piiloon jääviä näkökulmia onnistumistasi.

Asiantuntijabrändin kehittäminen

Asiantuntijuuden kehittymisen myötä kasvava näkemyksellisyys ja kehittämiskyky ovat kysyttyä pääomaa, jota kannattaa tuoda esiin. Tähän on tartuttava hyvissä ajoin, eikä havahtua vasta, kun palkkaneuvottelu tai uuden työpaikan hakeminen on juuri käsillä.

”Jos sinua ei tunnisteta asiantuntijana, voit katsoa peiliin ja miettiä, osaatko itse kertoa erityisosaamisestasi”, haastaa Harjuniemi ja jatkaa: ”Kuka tietää, miten vahva asiantuntija olet, ellet ilmaise sitä mitenkään?” Hän kannustaa ottamaan ohjat omiin käsiin ja hyödyntämään myös sosiaalisen median kanavia.

Asiantuntijabrändillä voi perustella palkankorotusta ja uuteen työpaikkaan siirryttäessä sitä voi käyttää argumenttina palkkaneuvotteluissa (Koivunen 2023).

Aktiivisuudellasi tuotat todennäköisesti hyötyä myös työnantajabrändille: ”Jos toimit somessa työnantajabrändiä hyödyttäen, nosta se esiin. Somessa asiantuntijana aktiivisesti toimimalla rakennat positiivista työnantajamielikuvaa organisaatiolle, jota edustat”.

Kannattaa pohtia, onko postaustesi avulla voitu esimerkiksi saada työnantajaa hyödyttäviä asiakaskontakteja tai onko sosiaalisen median läsnäolostasi ollut hyötyä yhteydenpidossa asiakkaisiin.

”Selvitä ihmeessä, voiko työnantajaa hyödyttävän toimintasi sosiaalisessa mediassa huomioida osana työaikaa ja voitko saada siitä jatkossa korvauksen.”

Joissain organisaatioissa työntekijälähettilyys onkin hyvin huomioitu ja sopimusmalli saattaa olla jo olemassa.

Arvosta omaa työpanostasi ja tuo se esiin myönteisesti

Kasvusuuntaisen ja voimakkaasti kehityshaluisen taide- ja kulttuurialan saavutukset eivät synny tyhjästä. Menestyksekkäästi läpivietyjen projektien, yleisöennätysten, uusien toimintamallien luomisen ja kaiken tehdyn työn takana ovat työn tehneet asiantuntijat.

”Kukaan ei tule kruunaamaan sinua, joten on paras tehdä se itse”, sanoo pitkän kokemuksen alan asiantuntijoiden sparraamisesta omaava Emmi Harjuniemi silmää iskien.

”Kannattaa tietenkin muistaa, että kysymys on vuorovaikutustilanteesta. Möykkäämällä ei pääse toivottuun lopputulokseen, paremmin toimii toisen osapuolen ymmärtäminen ja oman näkökulman myyminen.”

Kuka? Emmi Harjuniemi (TaM) on asiantuntijabrändääjä, osaamisen muotoilija ja palvelumuotoilija. Oman yrityksensä kautta koulutuksia tarjoavan Harjuniemen tausta on yliopistossa, jossa hän on opettanut toistakymmentä vuotta taiteiden tiedekunnassa mm. uraohjausta (CV, hakemukset, hissipuheet, pitchaus, portfoliot), osaamisen tuotteistamista sekä asiantuntijabrändäystä. Löydät hänet LinkedInistä >>