Kulttuurialan palkkataso on noussut, mutta lisävastuusta ei makseta
TAKUn palkkakyselyn (2025) tulokset kertovat taide- ja kulttuurialan asiantuntijoiden palkkatason nousseen 9,8 prosenttia viimeisen kolmen vuoden aikana. Suurinta nousu on ollut kokoaikaisessa palkkatyössä olevilla korkeakoulutetuilla, joiden palkkataso on noussut 11,5 prosenttia. (Lukuaika 3 min)
Kokoaikaista työtä tekevien taide- ja kulttuurialan korkeakoulutettujen asiantuntijoiden mediaanikuukausipalkka on nyt 3449 euroa.
Tärkein syy palkkatason nousuun ovat ammattiliittojen työehtosopimusten yhteydessä neuvottelemat yleiskorotukset, jonka mainitsi lähes puolet vastaajista. Yleiskorotusten lisäksi palkkoja ovat nostaneet muun muassa kuntien tasopalkkajärjestelmän käyttöönotto, kokemuslisät sekä tehtäväkohtaiset palkan tarkistamiset.
Puolet vastaajista kokee, ettei palkka vastaa työn vaativuutta
Vaikka palkat ovat nousseet, taide- ja kulttuurialan korkeakoulutettujen asiantuntijoiden palkkataso on yhä matala työtehtävissä edellytettyyn koulutustasoon sekä tehtävien sisältämiin vastuisiin suhteutettuna. Palkkakyselyyn vastanneista 51 prosenttia arvioi, ettei palkka vastaa työn vaativuutta.
Epäreiluksi koetaan etenkin tilanne, jossa kertyneitä lisävastuita ei huomioida palkassa. Esimerkiksi budjetti-, esihenkilö- tai tiiminvetovastuuseen siirtyminen eivät juurikaan näy palkassa. Esihenkilöiden ja päälliköiden mediaanipalkka on kyselymme perusteella vain muutaman kymmenen euroa korkeampi kuin toimihenkilöiden, vaikka vastuuta on selvästi enemmän.
Vastuu kasvaa, palkka ei
“Meillä on käytössä tasapäistetty palkkataso asiantuntijoiden kesken, mutta mielestäni esimerkiksi aikataulu- ja budjettivastaavilla tulisi vastuun näkyä myös korkeampana palkkana”, kertoo palkkakyselyyn vastannut TAKUn jäsen.
Moni taide- ja kulttuurialan asiantuntijatyötä tekevä tunnistaa ilmiön: työtahti tiivistyy, vastuut ja vaatimukset kasvavat, mutta palkka ei seuraa mukana.
Myös Akavan vastikään julkaisema selvitys (Akava Works 2026) nostaa asiantuntijatyön keskeisiksi muutostrendeiksi työtahdin kiristymisen, päällekkäisten työtehtävien ja vaatimusten lisääntymisen. Samalla työnjohdollista valtaa ja vastuuta on siirtynyt yhä enemmän asiantuntijoille itselleen. Asiantuntijat vastaavat entistä itsenäisemmin työnsä suunnittelusta, etenemisestä, tavoitteiden saavuttamisesta sekä oman osaamisensa kehittämisestä. Palkassa tämä ei kuitenkaan näy.
Esihenkilötyö ei saa olla vain lisätehtävä muun työn ohessa
Pari vuotta sitten julkaistun Johtajuusbarometrin (2024) mukaan kiinnostus esihenkilörooleihin on heikentynyt. Syynä ovat muun muassa työn kuormittavuus sekä siihen nähden riittämättömänä pidetty korvaus. Erityisesti nuoret kokevat, ettei johtaminen ole houkutteleva uravaihtoehto.
Taide- ja kulttuurialalla kuormittavuutta lisää se, että esihenkilötyö nähdään usein lisätehtävänä, jota tehdään muun asiantuntijatyön ohessa. Tämä on ongelmallista sekä varsinaiseen esihenkilötyöhön käytettävissä olevan ajan että esihenkilöiden palkkakehityksen kannalta. Pahimmassa tapauksessa esihenkilötyötä päädytään tekemään riittämättömällä työajalla ja ilman lisäkorvausta.
Työhön sitoutuneisuutta ei saa käyttää hyväksi
“Koen työni hyvin merkitykselliseksi, mutta oman työn arvostusta heikentää se, että työmääräni, tehtävänkuvani ja vastuualueeni ovat kasvaneet merkittävästi ilman, että palkka on kehittynyt samassa suhteessa”, kertoo eräs palkkakyselyyn vastannut johtaja.
Taide- ja kulttuurialalla työskentelevät arvostavat omaa työtään ja ovat valmiita antamaan sille paljon. TAKUn palkkakyselyyn vastanneista 80 prosenttia kokee oman arvostuksensa työtään kohtaan kasvaneen tai pysyneen samana viime vuosina. Työhön sitoutuneisuutta ei kuitenkaan saa käyttää hyväksi.
Reilu ja kannustava palkitseminen on sekä työnantajien että työntekijöiden etu. Taide- ja kulttuurialan palkkatason hyvä kehitys jatkuu, kun me alalla työskentelevät kiinnitämme siihen huomiota ja pidämme oikeuksistamme kiinni.
Kirjoittaja Nea Leo on TAKUn toiminnanjohtaja. TAKUlehti, maaliskuu 2026.
Lähteet: Työelämätutkijoiden näkemyksiä asiantuntijatyön muutoksesta. Akava Works, 11.2.2026.
TAKUn palkkakysely 2025, n=726
Ota palkka puheeksi
Palkkakeskustelua ei tarvitse odottaa varsinaiseen kehityskeskusteluun saakka, vaan asian voi nostaa esiin milloin vain. Ammattijärjestösi TAKU tarjoaa siihen tukensa.
TAKUn vähimmäispalkkasuosituksissa palkkaluokat porrastetaan tehtävän vaativuuden mukaisesti asiantuntijatehtäviin, vaativiin asiantuntijatehtäviin ja johtotason tehtäviin.
Vaatimustasoa arvioidessa huomioidaan edellytetty osaaminen, vuorovaikutus, tehtävän laaja-alaisuus, tehtävään sisältyvät harkintatilanteet, vastuut sekä päätöksenteon itsenäisyys.
Tutustu vähimmäispalkkasuosituksiin
Palkkasuositukset tarjoavat perustan palkkaneuvotteluihin sekä palkkatoiveen asettamiselle. Työnantajalle ne varmistavat palkkatason reiluuden sekä kilpailukyvyn.
TAKUn ja Akavan Erityisalojen tuottamat vähimmäispalkkasuositukset ovat suunnattu yksityisellä sektorilla työskenteleville kulttuurituottajatutkinnon sekä historian, kirjallisuuden ja kulttuuriaineiden FM- tai HuK-tutkinnon suorittaneille.
Löydät TAKUn tekemät vähimmäispalkkasuositukset jäsensivuilta (salasana jäsenkirjeessä).
Tarvitsetko palkkaneuvontaa?
Tarjoamme jäsenillemme henkilökohtaista neuvontaa, ota yhteyttä: taku@taku.fi
Kulttuurialan tulevaisuus ei ratkea pelkällä rahalla tai rakenteilla. Suuri merkitys on sillä, miten alan ammattilaiset näkevät työnsä osana muun yhteiskunnan toimintaa, toimivat yhdessä ja luovat uutta arvoa. Juuri nyt jokainen joutuu kysymään, millä tavoin olemme valmiita muuttumaan yhdessä alan kanssa.
