Minulla oli epäilykseni hankkeesta, kun minua houkuteltiin tiimiin, joka hakisi Oulusta Euroopan kulttuuripääkaupunkia vuodelle 2026. Elettiin syksyä 2018. Muutaman vuoden yli kolmikymppisenä mielessäni olivat seuraavat askeleet työurallani. Pitäisikö lähteä etelään, jossa kulttuurialan mahdollisuudet ja resurssit tuntuivat olevan? Voisiko tällainen pömpöösiltä kuulostava titteli todella tarjota myönteistä muutosta pohjoiseen? (Lukuaika 2 min)

Pienen selvittelyn jälkeen totesin, että Oulun aloitteessa on aito tahto tehdä projektia yhteisölähtöisesti. Tekemisen korkea kansainvälinen taso ja mittakaava alkoivat hahmottua. Tartuin työhön, titteli voitettiin ja seitsemän vuoden jälkeen olen tyytyväinen. 

Työ osoittautui nopeasti vaativaksi 4D-shakiksi, jossa täytyy tehdä yhtä aikaa asioita paikallisesti ja kansainvälisesti sekä pitää lukematon joukko erilaisia ryhmiä taiteilijoista päättäjiin osallisena. Miltei mahdoton tehtävä? Olemme kuitenkin saaneet päätavoitteenamme olleen kulttuuri-ilmastonmuutoksen käyntiin. 

Muutos vaatii heittäytymistä. On mentävä reunalle, epämukavuusalueille yhä uudestaan. 700 kulttuuriprojektin ja 4000 tapahtuman kokonaisuuden johtaminen vaatii kurinalaisuutta sekä luovaa joustavuutta. Synnyttääkseen aitoa toimeliaisuutta on annettava toimijoiden toimia. Omaehtoisesti. On haastettava rutinoituneita tekemisen tapoja, mutta samalla on annettava tekijöiden näkemyksille tilaa. 

Muotoiluajattelun kautta olemme kokeiluilla, erehtymisillä ja onnistumisilla luoneet pohjoiseen kulttuuripääkaupungin, jossa on esillä huippuluokan kulttuurikokemuksia niin paikallisten kuin kansainvälisten tekijöiden toteuttamina. Kuljemme arjen kulttuurin ilmiöistä vakiintuneiden taidemuotojen kautta vaihtoehtoisempiin. 

Meidät on huomattu myös kansainvälisesti. Yhteistyöt ovat vieneet Venetsian Biennaaleista Austinin SXSW-festareille ja Brysselin parlamenttisaleihin. Oulu on nostettu vuoden 2026 matkakohteeksi suurissa medioissa, kuten National Geographicissa, Condé Nast Travelerissa, CNN Travelissa, BBC:ssä, Forbesissa ja The Guardianissa. Tällainen huomio on poikkeuksellista. 

Pääkaupunkiseutulainen kansallinen mediakin hiljalleen alkaa heräillä näiden mainintojen perässä. Kotimainen kulttuurikenttä kaipaa moniäänisyyttä, ja alueellisen eriarvoisuuden purkaminen on osa tätä. Keskittymistä on usein hankala nähdä reunoille. 

Kulttuurin ilojuhlan keskellä oma katseemme on jo sen perinnössä. Kulttuuri-ilmastonmuutoksen on tarkoitus jatkua pitkälle tulevaisuuteen. Se vaatii paikallisia investointeja, mutta panostamista ja yhteistyötä myös kansallisesti. Jos alueemme tuntuu kaukaiselta, sitä suuremmalla syyllä kannustan tulemaan tänä vuonna rohkeasti reunalle. 

Kirjoittaja Henri Turunen on Oulu2026 Euroopan kulttuuripääkaupunki -projektin ohjelmapäällikkö. TAKUlehti, maaliskuu 2026.

Taide- ja kulttuurialan asiantuntijat esittelyssä

Taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-alan moninaisuus ja korkea osaaminen tulevat loistavasti esiin jäsentemme kautta. Tutustu heistä viiteen – heidän erilaisiin työtehtäviinsä ja koulutustaustoihinsa!

Kulttuurialan palkkataso on noussut, mutta lisävastuusta ei makseta

TAKUn palkkakyselyn tulokset kertovat taide- ja kulttuurialan asiantuntijoiden palkkatason nousseen viimeisen kolmen vuoden aikana. Vastuusta ei kuitenkaan edelleenkään makseta.

Työelämän harmaalla alueella arvot ratkaisevat

Kuvittele jokin työtilanne, jossa kaikki päätökset tuntuivat jotenkin vääriltä. Jokin tilanne, jossa oli epämukava olo ja silti täytyi saada ratkaisu aikaan. Löysitkö sopivan? Hyvä, sillä nyt olet siellä, missä arvot ratkaisevat.

TAKU yhteiskunnallisena vaikuttajana 

Millaiset ovat näkymät taide- ja kulttuurialan työelämän yhteiskunnallisella kentällä?TAKUn hallituksen puheenjohtaja Piia Lääveri sekä toiminnanjohtaja Nea Leo haastattelussa.

Ajattele isosti – työelämä tarvitsee sinua 

Valmistumisen kynnyksellä työelämä näyttäytyy monimuotoisena ja kiinnostavana, mutta myös ristiriitaisena. Omien vahvuuksien tunnistamiseen ja osaamisen sanoittamiseen kannattaa hakea vauhtia läheltä.

Fiksumman työn manifesti 

Tarjotut ratkaisut työarjen ongelmiin ovat usein yksilölähtöisiä, kuten parempi priorisointi tai kalenterin hallinta. Kuitenkin ongelmat ovat usein luonteeltaan systeemisiä, eivätkä siten yksilön ratkaistavissa.

Kulttuuriala tuuppii toivottua tulevaisuutta

Juuri nyt on vaikea kuvitella, miltä maailma näyttää parin vuoden kuluttua. Joka aamu avaan uutissovelluksen ja yritän reagoida seuraavaan rytinään.

Kulttuurin tulevaisuus tehdään osaamisten risteyksissä  

Kulttuurialan tulevaisuus ei ratkea pelkällä rahalla tai rakenteilla. Suuri merkitys on sillä, miten alan ammattilaiset näkevät työnsä osana muun yhteiskunnan toimintaa, toimivat yhdessä ja luovat uutta arvoa. Juuri nyt jokainen joutuu kysymään, millä tavoin olemme valmiita muuttumaan yhdessä alan kanssa.

Tekoäly muuttaa myös kulttuurialan asiantuntijatyötä 

Itsensä johtamisen haasteet, vauhti sekä tekoälyteknologiasta johtuvat uudet osaamistarpeet ovat ajankohtaisia kuormitustekijöitä. Miten tekoäly muuttaa asiantuntijatyötä? Entä millaisia oivalluksia tarvitsemme vastapainoksi?