Suurin muutosvoima on asenteissa ja yhdenvertaisessa toimijuudessa 

– Sen huomaa arjen pienissä asioissa. Esteettömäksi ilmoitetusta tilasta löytyykin pieni porras hissin edestä, tai luennoitsijan takahuone on pitkän portaikon päässä. Tilaisuuteen kulku voi olla keittiön kautta eikä pääovesta, kuten muille. (Lukuaika 4 min)

Vuoden 2025 taide- ja kulttuurialan asiantuntijaksi valittu toiminnanjohtaja-tuottaja Sanni Virta on kokenut olevansa omalla polullaan pioneeri monessa vammaisten yhdenvertaisuutta koskevassa asiassa. Kentällä toimii ja on toiminut vuosia upeaa työtä tekeviä aktiivisia vaikuttajia. Silti tuntuu, kuin kukin saisi kantaa kortensa kekoon yhä uudelleen ja aina kuin uutena. Vaikuttamistyössä tarvitaan sinnikkyyttä ja tuhat toistoa. Niiden avulla Sanni Virta on noussut valtakunnallisesti merkittäväksi vammaisten muusikoiden, taiteilijoiden ja asiantuntijoiden aseman puolustajaksi.

– Suurin muutosvoima on asenteissa ja yhdenvertaisen toimijuuden takaamisessa. 

Keskustelua kulttuurialan tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta on käyty eri sukupuolten välisen tasa-arvon, moninaisuuden ja eri kansallisuuksien näkökulmista. Rinnalle on tuotava myös vammaisten ääni: he ovat maailman suurin vähemmistö. 1,4 miljardia eli 16 prosenttia maailman väestöstä on vammaisia (WHO, 2025).

Yleisöryhmänä tätä vähemmistöryhmää huomioidaan yhä paremmin. On kuitenkin varmistettava, että vammaiset ovat yhdenvertaisia toimijoita esimerkiksi taiteilijoina, musiikin tekijöinä, tuottajina, vaikuttajina asiantuntijajärjestöissä sekä tutkijoina.

Kulttuurialalla on halua uudistua 

– Saavutettavuus ja yhdenvertaisuus ovat aiheita, joista kenttä haluaa nyt keskustella ja tietää.

Sanni Virta iloitsee saadessaan tehdä työtä, jossa yhdistyvät hänen sydämensä asiat, taide, kulttuuri ja yhdenvertaisuus. Hän on eri rooleissaan nostanut esiin kulttuurialalla yhä esiintyviä ableistisia asenteita ja vanhentuneita käytäntöjä. Samalla hän on osoittanut, että lahjakas ja tarmokkaasti työhönsä paneutuva asiantuntija voi nousta keskeiseksi vaikuttajaksi ympäröivistä asenteista huolimatta. 

Hän on käsitellyt tarvetta vammaisten yhdenvertaisuuteen muun muassa Sibelius-Akatemian luennoilla, podcasteissa, artikkeleissa, seminaareissa ja asiantuntijatapahtumissa. Erityisen ilahduttavaa on ollut eri tahojen vastaanottavaisuus, avoin mieli ja aito kehittämispyrkimys.

Yhdenvertaisuus on välttämätön perusta

– Yhdenvertaisuus ei ole ekstraa, vaan se on lain mukainen ihmisoikeus. Saavutettavuus ei ole jotain, jota toteutetaan vain hyvässä taloustilanteessa, vaan se on velvoite.

Tärkeää on taata yhdenvertainen taidekoulutus niin taiteen perusopetuksessa kuin korkeakouluopinnoissa. Yhdenvertaisen polun toteutuminen alkaa taidekasvatuksesta. On hälyttävää, että 2020-luvulla tehty ArtsEqual-tutkimus todistaa joidenkin ryhmien jäävän taiteen ja taidekasvatuksen ulkopuolelle. Heidän lahjakkuuttaan ja kiinnostustaan ei välttämättä edes selvitetä.

– Osallistuin Taideyliopiston teatterikorkeakoulun valintakokeiden saavutettavuustyöhön, ja selvisi karu tulos: liikuntavammaisia hakijoita on tällä hetkellä noin 1 %, heistä 0 % pääsee sisään.

Haaste on, että vammaiset itse eivät välttämättä koe voivansa hakeutua taide- ja kulttuurialalle. Yksi kehitettävä asia on myös vammaisten työllistyminen kulttuurialalle.  Rekrytointiin on oma ohjeistonsa, mutta Virta kokee yleisesti tarpeellisiksi muutosvoimiksi viestinnän, kuvien käytön moninaistamisen, esimerkkien voiman sekä julkisen keskustelun. 

Muutos syntyy pienistä teoista

– Kaikkea ei voi tietää, joten kannattaa kääntyä olemassa olevan tietotaidon ja osaamisen puoleen. Esimerkiksi Kulttuuria kaikille -palvelu on tehnyt pitkäjänteistä työtä näiden asioiden eteen.

Yhdenvertaisuutta kehitetään dialogissa ja pienetkin teot vievät sitä eteenpäin. Sanni Virta kannustaa avoimeen ja vastaanottavaiseen asenteeseen. Aina on parempi yrittää parhaansa kuin olla kokonaan yrittämättä erehtymisen pelossa.

– Kaikki opimme koko ajan lisää toisistamme. Kunnioittaen ja ystävällisesti kysyminen on aina hyvä lähtökohta. Valitettavasti tietoistakin syrjintää esiintyy, ja asenteiden tason esteettömyys vaatisi kaikista eniten työtä.

Aivan vastikään Virta oli kollegoidensa Riikka Hännisen ja Outi Salonlahden kanssa MARS-festivaalin paneelissa keskustelemassa saavutettavuus-raiderin käyttöönotosta musiikkifestivaaleilla. Näin asiat voivat muuttua.  

– Vaikuttajakollegoiden kanssa iloitsemme toistemme onnistumisista ja hurraamme vuorotellen sille, joka onnistuu ja on esillä vaikkapa mediassa. Kaikki vievät samaa asiaa eteenpäin. 

Sanni Virtaa haastatteli TAKUn viestintäsuunnittelija Riikka Harmaala. TAKUlehti, maaliskuu 2026.