Taide- ja kulttuurialan asiantuntijoiden palkkakyselyn tulokset julkaistu 

Taide- ja kulttuurialan asiantuntijoiden tuore palkkakysely kertoo alan palkkatason olevan lähellä suomalaista mediaania. Huomio kiinnittyy kuitenkin muiden alojen korkeakoulutettuihin verrattuna alhaiseen palkkatasoon sekä alan sisäisten sektorien välisiin suuriin eroihin. 

Juuri julkaistun TAKUn tuottaman palkkakyselyn tulokset kertovat taide- ja kulttuurialan asiantuntijoiden palkkatason olevan lähellä maamme yleistä mediaanipalkkaa. Taide- ja kulttuurialan sisäiset palkkaerot ovat kuitenkin suuria: joukossa on erittäin pienituloisia sekä huomattavan suurituloisia. Myös eri sektoreiden väliset palkkaerot ovat huomattavia. 

Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry toteutti työelämässä oleville jäsenilleen suunnatun palkkakyselyn syksyllä 2022. Kattavan otoksen jäsenkunnasta tavoittaneeseen kyselyyn vastasi 752 henkilöä vastausprosentin ollessa 23 %. Kyselyssä selvitettiin alan mediaanipalkkaa, palkkaan ja palkkakehitykseen vaikuttavia tekijöitä, eroja eri sektorien välillä sekä muun muassa ylityö- ja matkakorvausten maksamista.  

Alan mediaanipalkka on lähellä maamme yleistä mediaanipalkkaa 

Kyselyyn vastanneiden kuukausipalkkaisten mediaanipalkka on 2957 euroa kuukaudessa, mikä on hyvin lähellä Suomen yleistä mediaanipalkkaa (2979 €/ kk, elokuu 2022. Tilastokeskus). Korkeakoulutettujen asiantuntijoiden palkkatasoa eri aloilla vertailtaessa taide- ja kulttuurialan palkat jäävät kuitenkin alhaisiksi. 

Palkkojen suuri vaihteluväli alalla kertoo osaltaan alan vaihtelevista työehdoista ja -tehtävistä sekä alalla työskentelevien erilaisista koulutus- ja kokemustaustoista.

Useita palkkatasoon vaikuttavia tekijöitä

Tavalliset palkkakehitykseen vaikuttavat tekijät näkyvät myös taide- ja kulttuurialalla: palkka nousee iän, kokemuksen ja vastuullisempien työtehtävien myötä. Nuorempien matalampia palkkoja selittävät vähäisemmän työkokemuksen ja vastuun lisäksi määräaikaisuudet.

Palkkataso vaihtelee huomattavan paljon eri työnantajasektoreiden välillä. Mediaanipalkka on korkeimmillaan valtiolla (mediaani 3440 €), kun taas kunnissa ja kuntayhtymissä jäädään keskitason alle (mediaani 2877 €). Näiden kahden ääripään ero on 16,37 %.

Palkka kasvaa vastuun ja koulutustason myötä

Asiakastyössä, viestinnässä ja markkinoinnissa sekä muissa toimistotehtävissä palkka jää selvästi keskitason alle (mediaani 2500 €). Esihenkilötyössä ja johtajatehtävissä mediaanipalkka on puolestaan keskitasoa korkeampi (esihenkilötyön mediaanipalkka 3565 €, johtajatyön 3934 €) – ja työurat usein jo pidempiä. Myös konsultoinnissa ja opetus-/koulutustehtävissä noustaan keskitason yläpuolelle. Kyselyn raportti tarjoaa tarkempia tehtäväkohtaisia palkkatietoja. 

Eri tehtävien mediaanipalkat sijoittuvat kyselyn mukaan TAKUn palkkasuositusten alarajalle.

Koulutustausta ja ylin suoritettu tutkinto vaikuttavat jossain määrin palkkaan. Tohtori- tai lisensiaattitutkinto sekä ylempi ammattikorkeakoulututkinto johtavat keskimääräistä korkeampaan palkkaan.  

Organisaation ja paikkakunnan koko näkyvät palkassa 

Palkkataso vaihtelee työnantajaorganisaation ja työssäkäyntipaikkakunnan koon mukaan. Mediaanipalkat ovat yleisesti ottaen korkeampia isommissa organisaatioissa kuin pienissä. Palkat ovat korkeimmillaan 500–999 työntekijän organisaatioissa, mutta yli 3000 hengen organisaatioissa palkka on mediaanipalkkojen keskitasoa. Vastaavasti kooltaan ja elinkustannuksiltaan suuremmissa kaupungeissa maksetaan yleisesti ottaen parempia palkkoja kuin pienillä paikkakunnilla. Korkeimmillaan mediaanipalkka on Helsingissä ja Oulussa. 

Palkkatasa-arvossa parannettavaa

Palkkatasa-arvon ongelmat näkyvät myös taide- ja kulttuurialalla. Kyselyn perusteella naisten ja miesten välisissä palkoissa on selvä ero miesten eduksi; miesten mediaanipalkka on 150 euroa korkeampi kuin naisilla. Kaikkiaan naisten mediaanipalkka on 4,69 % pienempi kuin miesten.

Miehet ovat hieman useammin työssä yksityisissä yrityksissä ja korkeakouluissa, mutta muuten naisten ja miesten vastaajaprofiileissa ei ole palkkaeroja selittäviä tekijöitä.  

Yli puolet kertoo palkkatasonsa nousseen vuoden aikana 

Yli puolet vastaajista (53 %) kertoo kokonaisansiotasonsa nousseen elokuusta 2021 elokuuhun 2022. Palkkatason nousemisen syynä oli useimmiten yleiskorotus (63 % vastaajista), mutta osan taustalla oli henkilökohtaiseen suoritukseen tai työn vaativuuden arviointiin perustuva korotus. Uuden työnantajan palvelukseen siirtyminen toi myös monelle palkankorotuksen samoin kuin uusi asema tai tehtävä aiemman työnantajan palveluksessa.

Joka neljäs vastaajista sanoo palkan pysyneen ennallaan viimeisen vuoden ajan. Tässä vastaajaryhmässä on keskimääräistä enemmän 56–60-vuotiaita, itsensä työllistäviä ja korkeakouluissa työskenteleviä sekä alle 10 hengen organisaatioissa työssä olevia.  

Yli puolet sanoo, ettei palkka vastaa työn vaativuutta

TAKUn palkkakyselyssä kävi ilmi, että alan työtehtävät ovat laaja-alaisia, moniosaamista ja ylempien toimihenkilöiden tehtävissä myös itsenäistä päätöksentekoa vaativia. Taide- ja kulttuurialan asiantuntijat arvostavat omaa työtään, mutta 57 % kokee, ettei palkkaus vastaa työn vaativuutta.  

Noin kolmasosa vastaajista suhtautui positiivisin odotuksin tulevaisuuden palkkakehitykseen, mutta sama määrä oli pessimistisellä kannalla. 

Kysely myös paljasti, että 7 % ei saa mitään korvausta ylitöistään ja 49 % ei saa korvausta työhön liittyvästä matka-ajasta. Lisäksi 34 % vastaajista kertoi, ettei työsuhteeseen sisälly lainkaan luontaisetuja. Tämä koski etenkin alle 30-vuotiaita sekä järjestötyötä tekeviä. 

Palkkakysely toi esiin alan sisäiset suuret vaihtelevuudet sekä asioita, jotka vaativat lähempää tarkastelua ja kehittämistä – mutta myös asioita, jotka ovat alalla jo suhteellisen hyvin.