Luovan ja kulttuurialan erityispiirteet tunnistettava TKI-politiikassa

Luovat ja kulttuurialat ovat merkittävää perusteollisuutta ja elämystaloutta. Alan kasvumahdollisuudet ovat suuret, joten TKI-toimintaa ja -rahoitusta on ohjattava vahvemmin sen tarpeisiin. 

Suomessa lisätään tutkimus- ja kehittämistoiminnan panostuksia. Jotta investoinneista saadaan täysi hyöty, TKI-politiikassa on ymmärrettävä luovia ja kulttuurialoja nykyistä monipuolisemmin.

Luovat ja kulttuurialat tuottavat yhteiskunnalle arvoa, joka ei perustu vain taloudelliseen hyötyyn, vaan lisää myös hyvinvointia ja yhteiskunnan sosiaalista kestävyyttä. Jotta tämä potentiaali saadaan käyttöön, tarvitaan alan erityispiireet huomioivia rahoitusinstrumentteja (Business Finland, ELY-keskukset). 

TKI-kehittämisen tulisi lähteä nykyistä vahvemmin liikkeelle luovan ja kulttuurialan yritysten elinkaaren todellisista tarpeista. Pienille yrityksille ja yksinyrittäjille on tarjottava matalan kynnyksen mahdollisuuksia tulla mukaan TKI-toimintaan ilman, että yrityksellä itsellään täytyy olla suurta henkilöstöä, hankehallinnon osaamista tai omarahoituksen osuutta.  

Taiteellinen ja luova kehittäminen tunnistettava TKI-toiminnaksi

Julkisen elinkeinorahoituksen painopiste on tutkimukseen perustuvassa kehittämisessä. Tämä ei kuitenkaan vastaa luovien alojen toimintalogiikkaa, jossa uudet tuotteet ja palvelut syntyvät ensisijaisesti luovan työn kautta. 

Luovilla ja kulttuurialoilla innovaatio voi olla palvelu, sisältö, konsepti, tuotantotapa, ansaintamalli tai uudenlainen tapa tavoittaa yleisö. Se voi olla myös uusi ratkaisu, joka parantaa elämänlaatua tai yhteiskunnan epäkohtia.

Luovilla aloilla tutkimuksen ja innovaation menetelmät eivät aina muistuta teknisten alojen tuotekehitystä. Kehittämistä voivat olla esimerkiksi taiteelliseen toimintaan, muotoiluun, käyttäjäkokemukseen, yleisösuhteisiin tai uudenlaisiin palveluihin perustuvat menetelmät.

Siksi suomalaisen TKI-politiikan on tunnistettava teknologisten innovaatioiden rinnalla nykyistä vahvemmin myös luovat, sosiaaliset ja palveluinnovaatiot.

Samalla tarvitaan enemmän osaamista aineettomien oikeuksien, lisensoinnin, jakelumallien ja brändiarvon kaupallistamisesta. 

Pienten yritysten on päästävä mukaan 

Luovien ja kulttuurialojen yritysrakenne haastaa TKI-rahoituksen. Pienellä yrityksellä voi olla suuri vaikuttavuus tai kasvupotentiaali. Olennaista on tunnistaa, mitä yritys voi osaamisestaan ja aineettomasta pääomastaan rakentaa. Julkisen rahoituksen tehtävä ei ole vain tukea kansainvälistymiseen valmiita yrityksiä. Sen on autettava rakentamaan myös niitä kyvykkyyksiä, joiden varaan tuleva kasvu syntyy tai joiden varassa luodaan uudistuvaa liiketoimintaverkostoa.

Korkeakouluyhteistyön tulee tarjota pienille kulttuuri- ja luovan alan yrityksille asioita, jota niiden ei ole mahdollista rakentaa itse: tutkimusosaamista, opiskelijayhteistyötä, pilotointia ja monialaisten kumppanien löytämistä. 

TKI-toiminnan vaikuttavuuden kannalta ratkaisevaa on, kuinka laajasti suomalainen osaaminen ja erilaiset yritykset pääsevät osaksi kehitystä.

On siirryttävä pelkästä lyhyen aikavälin vienti- ja kaupallistamispotentiaalin tarkastelusta perustavanlaatuisempaan katsantoon ja kyvykkyyksien vahvistamiseen.