Tapahtuma-ala on miljardiluokan kasvuala – miten mylly saadaan pyörimään? 

Tapahtuma-alan liikevaihto Suomessa on kivunnut noin kolmeen miljardiin euroon. Noin 20 000 päätoimista ja välillisesti jopa 120 000–175 000 henkilöä työllistävä ala toimii veturina matkailulle ja alueelliselle elinvoimalle – ja vaikutukset yltävät hyvinvointiin sekä talouskasvuun saakka. (Tapahtumateollisuus 2025, Valtioneuvosto 2023)

– Tällä hetkellä kulttuuritapahtumien ja -palveluiden suurimmat haasteet liittyvät kustannusrakenteen voimakkaaseen kasvuun ja kuluttajien käytettävissä olevan varallisuuden vähenemiseen sekä koventuneeseen asenneilmapiiriin, kertoo Ilosaarirockin toimitusjohtaja Niina Hattunen.  

Hänen mukaansa laajemmin yhteiskunnassa kyse on myös henkisestä ilmapiiristä. Jatkuva puhe sodasta, kriiseistä, epävarmuudesta ja varautumisesta vaikuttaa mielialaan ja kulutuskäyttäytymiseen. Näin syntyy kierre, jolle voisi antaa toisen suunnan taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-alan toimintaedellytyksiä sekä saavutettavuutta parantamalla. 

– Tarvitsemme takaisin uskoa siihen, että elämässä saa olla myös iloa, elämyksiä ja merkityksellisiä kokemuksia”, sanoo Hattunen, joka on nähnyt tapahtuma-alan vaiheita pitkällä urallaan Suomen suurimpiin kuuluvan musiikkifestivaalin palveluksessa. Hän ei käyttäisi enää aikaa ympäripyöreyksiin, vaan toivoo konkreettisia alaa edistäviä ratkaisuja.  

Lisää saavutettavuutta yksityistä kuluttamista tukemalla

Yksityinen kuluttaminen on tapahtuma-alan suurin tulonlähde. Markkinaehtoisen kulttuurin kuluttamisen yksi tärkeimmistä ehdoista on kuitenkin se, että kuluttajilla on riittävät taloudelliset resurssit muistuttaa Hattunen.

Kulttuuripalveluiden (ja samalla kirjojen sekä elokuvalippujen) arvonlisäveron alentaminen 10 prosenttiin lisäisi kulttuurin saavutettavuutta kaikille yhdenvertaisella tavalla. Tämä lisäisi kuluttajien ostovoimaa ja esimerkiksi tapahtumien alueellista vaikutusta.

– Toisaalta isossa kuvassa kulttuurialan arvostus ja ihmisten halu käyttää rahaa kulttuuripalveluihin ovat yhtä tärkeitä kuin varsinaiset kuluttajien taloudelliset resurssit”, huomauttaa Hattunen. 

Ajankohtaista on myös työssäkäyvien palkansaajien verottoman kulttuuri- ja virike-edun käyttämiseen kannustaminen, hyötyjen esille nostaminen ja ylärajan korottaminen nykyistä hintatasoa vastaamaan. Summaa ei ole nostettu yli viiteentoista vuoteen, joten jo pelkkä inflaation vaikutus ja kuluttajahintojen nouseminen tulisi ottaa huomioon.

– Kannustimia voitaisiin kehittää myös muille väestöryhmille. Esimerkiksi työttömien, opiskelijoiden tai yrittäjien virike-etu tai vähävaraisten alvittomat tapahtumaliput lisäisivät monen mahdollisuuksia”, sanoo yhdenvertaista osallisuutta erittäin tärkeänä pitävä Niina Hattunen.

Kunkin henkilökohtaisella tasolla parempi saavutettavuus tarkoittaa mahdollisuutta osallistua, kokea elämyksiä, löytää yhteisöllisyyttä sekä merkityksellisyyttä. Kulttuuri vahvistaa hyvinvointia, osallisuutta ja elämänlaatua – ja on myös merkittävää alueellista elinkeinotoimintaa. 

Tapahtuma-ala erityispiirteineen tunnistettava elinkeinona

Yrittäjien näkökulmasta saavutettavuuden paraneminen kasvattaa kysyntää ja luo vakautta liiketoimintaan. Tämä mahdollistaa investoinnit sekä toiminnan pitkäjänteisen kehittämisen. Toinen keino olisi byrokratian keventäminen:

– Se helpottaisi tapahtumien ja palveluiden järjestämistä sekä mahdollistaisi resurssien kohdentamisen nykyistä tehokkaammin varsinaiseen toimintaan. Nykyinen sääntely on myös kallista ja sitoo merkittävästi aikaa ja rahaa, toteaa Hattunen, joka on kokenut tämän omassa työssään. 

Hänen mukaansa moni hidastava tekijä johtuu osittain siitä, ettei tapahtuma-alaa tunnisteta selkeästi omaksi toimialakseen, vaan se toimii useiden eri sääntelykokonaisuuksien risteyskohdassa. Parannusta ollaan saamassa uuden ammattimaista tapahtuman järjestämistä koskevan lain sekä marraskuussa (10.11.2026) julkaistavan tapahtuma-alan kasvusopimuksen myötä.

Tapahtuma-alalla suuri merkitys myös tulevaisuususkon rakentajana

Kulttuuriin käytetyt eurot eivät katoa, vaan ne palautuvat takaisin yhteiskuntaan työpaikkoina, verotuloina, hyvinvointina ja elinvoimana. Kulttuuri- ja tapahtuma-ala ei ole oma irrallinen saarekkeensa, vaan merkittävä liiketoiminnan ala, joka tuottaa sekä taloudellista että henkistä arvoa yhteiskunnalle.

– Kulttuuri- ja tapahtuma-ala ei ole vain upeita aineettomia elämyksiä, vaan myös kannattavaa liiketoimintaa ja alueellinen vetovoimatekijä. Moni pikkukaupunki tunnetaan juuri tapahtumabrändinsä ansiosta”, sanoo Niina Hattunen. Tällä hetkellä tärkeimpänä hän pitää kuitenkin päättäjien ymmärrystä tapahtuma-alan merkityksestä tulevaisuususkon rakentajana.