Työelämän muutosta on muotoiltava yhdessä 

Tekoäly, uudet osaamisvaatimukset ja ansaintamallit muuttavat työelämää. Miten muutosta voidaan ohjata toivottuun suuntaan ja välttää kielteisiä kehityskulkuja? 

Työelämä muuttuu tällä hetkellä monella tasolla. Tekoäly muuttaa työn tekemisen tapoja, osaamisvaatimukset uudistuvat ja työnteon muodot moninaistuvat. Työelämätutkija Hertta Vuorenmaa (Hanken School of Economy/ Aalto-yliopisto) muistuttaa, ettei muutos ole väistämätön kehityskulku, jonka suuntaan emme voisi vaikuttaa.

– Olemme esimerkiksi yhteiskunnassa pitäneet rakenteellisesti aika konservatiivisesti kiinni pelkän palkkatyön ajatuksesta. Kuitenkin freelancereita ja monta erilaista ansaintamallia yhdistäviä monityöläisiä on ollut jo kauan. 

Taide- ja kulttuurialalla erilaiset työnteon muodot ja ansaintamallit ovat jo pitkään olleet arkipäivää. Lisäksi tekoäly, alan rahoitusmallien murros ja elinkeinoelämän tarve uudistua tuovat uusia haasteita. Ala tarjoaakin kiinnostavan näkymän muutokseen, joka ulottuu laajasti koko työelämään.

Turvan on pysyttävä työelämän muutoksessa mukana

Yhteiskunnan rakenteita tulisi Vuorenmaan mukaan uudistaa vastaamaan työelämän kehitystä. Jo seitsemän prosenttia kaikista työllisistä edustaa työnteon muotoa, jota on totuttu ajattelemaan epätyypillisenä. Taide- ja kulttuurialalla osuus on yksitoista prosenttia. (Tilastokeskus 2024)

– Reilut työehdot kuuluvat ihan jokaiselle. Yhteiskunnan on suojeltava myös heitä, jotka eivät työskentele perinteisessä palkkatyösuhteessa.

Työnteon muotojen moninaistuminen ja useiden ansaintamallien yhdistäminen toimii, jos osaamisen kehittäminen, taloudellinen turva sekä sosiaali- ja työttömyysturva pysyvät muutoksessa mukana. Yhteiskunnan rakenteiden tulisi mahdollistaa työelämään osallistuminen myös silloin, kun toimeentulo rakentuu useasta lähteestä.

– Vai voiko yhteiskunta perustua siihen, että kukin selviää parhaansa mukaan?, kysyy Vuorenmaa. 

Työelämää tulisi hänen mukaansa hahmottaa nykyistä joustavammin. Ihmiset tekevät työtä ja ansaitsevat toimeentulonsa monin eri tavoin, ja myös heidän elämäntilanteensa muuttuvat. Näitä ei pitäisi nähdä poikkeuksina tai ”bugeina”, jotka häiritsevät muuten vakioitua työelämää. Sen sijaan meidän pitäisi pohtia, miten työelämän rakenteet voisivat paremmin vastata tähän kasvavaan moninaisuuteen ja samalla tarjota ihmisille turvallisuutta ja jatkuvuutta. 

Monityöläisyys haastaa perinteisen työidentiteetin

Kun työn tekemisen mallit muuttuvat, on tärkeää muistaa, että työ ei ole vain tulonlähde, vaan myös keskeinen osa ihmisen identiteettiä, merkityksellisyyden kokemusta ja yhteisöön kuulumista. Työllä on ylipäätään valtavan suuri merkitys sille, miten ymmärrämme itsemme ja paikkamme yhteiskunnassa. Taide- ja kulttuurialalla tämä näkyy esimerkiksi siinä, että moni kuvaa työtään intohimotyöksi. 

– Jos olisin päättäjä, huolestuisin erityisesti siitä, mitä tapahtuu työelämän kautta määrittyneille identiteeteillemme: Kuka olen ja miten liityn tähän yhteiskuntaan?

Monityöläisyys voi haastaa perinteisiä, yhteen ammattiin tai työrooliin perustuvia identiteettejä. Toisaalta useiden työroolien yhdistäminen voi myös antaa ihmiselle mahdollisuuden rakentaa identiteettiään joustavammin omien vahvuuksiensa, kiinnostustensa ja osaamisensa pohjalta.

Pahimmillaan monityöläisyys voi kuitenkin tarkoittaa jatkuvaa epävarmuutta toimeentulosta ja kokemusta siitä, ettei oikein kuulu mihinkään työyhteisöön. Tällaisilla kokemuksilla on seurauksia paitsi yksilölle myös laajemmin yhteiskunnalle.

Tekoäly kiihdyttää jo käynnissä olevaa muutosta

Tekoälyyn liittyvät kysymykset hallitsevat tällä hetkellä työelämäkeskustelua, mutta keskustelussa olisi tärkeää nähdä itse teknologiaa laajempi kokonaiskuva.

– Työelämätutkijoiden mukaan tekoäly voi voimistaa jo käynnissä olevia yhteiskunnallisia kehityskulkuja, niin myönteisiä kuin kielteisiäkin, sanoo Hertta Vuorenmaa. 

Tekoälyn mahdollisuudet riippuvat siitä, miten muutosta ohjataan ja millaisia pelisääntöjä sille luodaan. Samalla on huolehdittava siitä, että ihmisillä on mahdollisuus kehittää osaamistaan ja pysyä mukana muutoksessa.

– Tekoäly tarjoaa mahdollisuuden rakentaa parempaa työelämää ja yhteiskuntaa. Mutta se ei tapahdu itsestään. Meidän on tehtävä tietoisia valintoja siitä, millaista työelämää haluamme rakentaa ja miten varmistamme, että mahdollisimman moni pääsee mukaan muutokseen. 

Yhdessä sopimisen kulttuuri voisi mahdollistaa hallitun muutoksen

Työelämän murroksessa tarvitaan Vuorenmaan mukaan aktiivista keskustelua ja yhdessä sopimista. Kehityslinjoja on paljon, eikä valmiita ratkaisuja ole olemassa.

– Peräänkuulutan tässä suomalaista sopimisen kulttuuria. On huolestuttavaa, jos näin suuren työelämän murroksen keskellä unohdamme yhdessä keskustelemisen ja sopimisen merkityksen. 

Myös työmarkkinaosapuolten ja poliittisten päättäjien on oltava mukana keskustelussa.

–Tarvitsemme työmarkkinaosapuolet ja poliittiset päättäjät samaan pöytään, kun ratkaistavana on näin suuria kysymyksiä.

Joustavuus, inhimillisyys, luottamus ja matala hierarkia ovat olleet suomalaisen työelämän vahvuuksia. Niiden säilyttäminen edellyttää yhteistä näkemystä siitä, millaista työelämää haluamme rakentaa. 

– Meillä on edelleen kaikki mahdollisuudet olla työelämän uudistamisen edelläkävijä. Mutta se edellyttää, että uskallamme tehdä valintoja ja myös toimia niiden mukaisesti.

Vuorenmaan viesti on lopulta yksinkertainen: työelämän muutos ei tapahdu vain teknologian ehdoilla. Meillä kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaiseksi tulevaisuuden työelämä muodostuu. Hän kannustaa tekemään yhteisiä vahvuuksiamme todeksi työn arjessa, mutta myös päätöksenteossa. Juuri nyt on aika katsoa suoraan kohti vaikeitakin asioita.