Avainsana: Taide

Museoalan sekä taide- ja kulttuurialan ammattilaiset haluavat edistää kulttuurikenttien välistä keskustelua etiikasta

5.12.2018

Ensimmäinen ArTalk-sarjan tapahtuma otsikolla ArTalk: Vain taidetta? Etiikka, ohjaus ja taiteen autonomia järjestettiin 27.11.2018 Nykytaiteen museo Kiasmassa.

Taide- ja kulttuurialan sekä museoalan ammattilaiset kokoontuivat tiistaina 27.11.2018 Nykytaiteen museo Kiasmaan jakamaan ajatuksia, ideoita ja näkemyksiä taiteen vapaudesta ja etiikasta.

Taiteen etiikka, ohjaus ja taiteellinen vapaus ovat säännöllisesti esillä mediassa ja julkisuudessa esimerkiksi taidekohujen muodossa. Yleisön näkemykset taiteen tekemisestä ja esittämisestä saattavat voimakkaasti poiketa kulttuurialan ammattilaisten valinnoista.

Museoalan Ammattiliitto MAL ry ja Taide- ja kulttuurialojen ammattijärjestö TAKU ry pyrkivät tuomaan eettisen keskustelun taidealan ammattilaisten keskuuteen ja niille ihmisille, jotka ovat taiteen kanssa päivittäin tekemisissä. TAKUn ja MALn sekä Kansallisgallerian kanssa yhteistyössä toteutetussa ArTalk: Vain taidetta? Etiikka, ohjaus ja taiteen autonomia -tilaisuudessa käsiteltiin ajankohtaisia taiteen etiikkaan ja arviointiin liittyviä kysymyksiä, joita museoammattilainenkin joutuu työssään pohtimaan. Tarkoituksena oli välittää konkreettisia eväitä ja työkaluja, joita taide- ja kulttuurialan ammattilaiset voivat viedä omiin kulttuuri-instituutioihinsa.

Tilaisuuden avasi Kiasman kokoelmaintendentti Kati Kivinen. Kivisen mukaan museokontekstissa taiteen etiikkaan liittyvät kysymykset vaihtelevat käytännönläheisistä huomattavasti laajempiin ja periaatteellisiin. Museoalan ammattilaiset joutuvat päivittäisessä työssään pohtimaan taiteen esittämisen ja tekemisen eettisiä ja moraalisia kysymyksiä, joita nousee esimerkiksi museokävijöiden haastaessa sekä museon että taiteilijan tekemät valinnat.

KuM Mikael Kinanen kertoi tutkimustyöstään taiteen eettisen arvioinnin parissa. Taiteen tekemisen ja esittämisen etiikkaa voidaan arvioida monelta kantilta, mutta miksi taiteen etiikasta ylipäätään pitää puhua? Kinasen mukaan puhe etiikasta – kuten esimerkiksi tämä tilaisuus – on tärkeää monesta syystä. Taiteellinen vapaus tuo mukanaan tarpeen myös ammattietiikalle. Taiteen tekijöillä ja esittäjillä on vastuu siitä, mitä he tekevät ja esittävät. Taide ei ole maailmasta irrallista tai vain sitä kuvaavaa, vaan se aktiivisesti rakentaa maailmaa ympärillään. Lisäksi taidekohut ovat haitaksi taidemaailmalle.

”Taiteen esittämiseen liittyvien päätösten tekeminen ja niiden takana seisominen vaatii paljon; täytyy punnita tapauskohtaisesti, miettiä eri tulkintoja, ajankohtaakin – ilmiöt ja ajatukset kun muuttuvat yhteiskunnassa koko ajan”, kiteyttää Museoalan ammattiliitto MAL ry:n toiminnanjohtaja Katariina Mäkelä seminaarin herättämiä ajatuksia.

Kontulassa sijaitsevan Museum of Impossible Formsin taiteelliseen johtajistoon kuuluva Ali Akbar Mehta valotti Museum of Impossible Formsin työtä. Museum of Impossible Forms pyrkii uudelleenmäärittelemään sitä, mitä museo voi olla ja miten se voi toimia kulttuurisena, yhteiskunnallisena ja poliittisena vaikuttajana. Mehtan mukaan museoilla on nykypäivän tietoyhteiskunnassa tärkeä tehtävä tietoa säilyttävinä, tuottavina ja välittävinä tahoina. Kulttuurirahoituksen jatkuvasti vähentyessä vastuu tiedon ja kulttuurin tuottamisesta kuitenkin siirtyy yhä voimakkaammin yksilölle: museotyöntekijälle, taiteilijalle, katsojalle ja kokijalle, museokävijälle, kuraattorille. Miten museot voivat määritellä itsensä uudelleen rivakasti muuttuvassa maailmassa?

ArTalk on pilottihanke, jolle on suunnitteilla jatkoa tulevaisuudessa.

”Jäsentemme työn kannalta tärkeisiin, ajankohtaisiin teemoihin paneutuville keskusteluille ja taide- ja museoalan ammattilaisten yhteiselle tapaamiselle on selvästi tilaus. MALin kanssa yhdessä toteutettava ArTalk on hyvä esimerkki yhteistyöstä, jota TAKU tekee tapahtumien ja koulutusten suhteen. Tavoitteemme on yhdistää jäseniämme paitsi keskenään, myös muiden alojen ammattilaisten kanssa. Yhteistyössä toteutetut tapahtumat ja tilaisuudet ovat tähän erinomainen ja luonteva tapa”, toteaa Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKUn toiminnanjohtaja Nea Leo.

http://taku.web30.neutech.fi/site/wp-content/uploads/2017/05/cropped-taku_favicon.png

TAKU tarkastelee kuvataiteilijoiden edunvalvontaa ja palveluja

27.3.2018

Ensiaskeleet yhteistyöhön

TAKU ry toteutti taiteilijoina toimiville ja kuvataidekoulutuksen saaneille jäsenilleen kyselyn 21.2.-8.3.2018. Kyselyn tarkoitus oli kartoittaa taidetaustaisen jäsenten foorumin toimintaa ja siinä kysyttiin muun muassa taiteilijoiden tulonlähteitä, nykyistä ja toivottua työtilannetta ja ammattijärjestön palveluita ja niiden käytettävyyttä. Lisäksi kysyttiin yksityiskohtaisesti esimerkiksi tietyistä oikeudellisista palveluista ja niiden tarpeesta sekä TAKUn laajan jäsenverkoston hyödyntämisestä. Saimme kyselyyn 54 vastausta ja tuloksia käytetään pääasiassa sisäiseen kehitystyöhön.

TAKUn kuvataiteilijoiden foorumi kokoontui ensimmäistä kertaa maanantaina 26.3. pohtimaan taidetaustaisille jäsenillemme suunnattua verkostoa ja kehittämään palveluja tarvittavaan suuntaan. Työ jatkuu myös suljetussa Facebook-ryhmässä, jonka linkki on lähetetty 27.3. uutiskirjeessämme.

Yhteenvetoa tuloksista

Kysyttäessä tämän hetkistä tilannetta, vastaajat valitsivat keskimäärin 2,4 eri vaihtoehtoa. Noin kaksi kolmesta tekee taiteellista työtä ilman yritystä tai työnantajaa. Vähän alle puolet on työssäkäyviä ja freelancereita on melkein yhtä paljon.

Puolet vastaajista kokee toimivansa päätoimisena taiteilijana. Nämä jäsenet toimivat tekevät keskimääräistä useammin tutkintoa vastaavaa työtä ja he voivat keskittyä taiteelliseen toimintaan.

Pääasialliset tulonlähteet jakautuvat tasaisesti eri vaihtoehtojen välille:

  • Taiteelliseen osaamiseen liittyvä palkkatyö 22 %
  • Muu palkkatyö 19 %
  • Opintotuki, eläke tai muu sosiaaliturva (19 %)
  • Apuraha (17 %)

Tärkeysjärjestyksessä tärkein tulonlähde vastaajille on omaan taiteelliseen osaamiseen palkkatyö: selvästi yli puolet vastaajista antaa sille vähintään melko suuren merkityksen. Toiseksi tärkein tulonlähde on erilaiset sosiaalietuudet, ja seuraaviksi sijoittuvat apurahat ja muu palkkatyö.

Vaikka enemmistö vastaajista ilmoitti tekevänsä omaa taiteellista työtä ilman yritystä tai työnantajaa, niin tämän merkitys tulonlähteenä on suhteellisen pieni: joka viides vastaaja pitää sitä ainakin jossain määrin merkittävänä.

Yleisimmin käytettyjä palveluja ovat vakuutukset, lakimiespalvelut ja työsuhdeneuvonta sekä taide- ja kulttuurialan työsuhteen ehdot.

Vastaajat toivovat tukea ja neuvontaa erityisesti seuraavissa:

  • Verotukseen liittyvät palvelut
  • Työn hinnoitteluun liittyvät palvelut
  • Taiteellisen työn sopimukset

Melkein kaikki vastaajat (85 %) uskovat, että omalla taiteellisella osaamisella on merkitystä myös taidekentän ulkopuolella. Yhteistyö muiden jäsenryhmien kanssa koetaan pääsääntöisesti tärkeäksi. Hyvin tärkeää vastauksilla arvioituna sopivimpia yhteistyökumppaneita ovat

  • Näyttely- ja museo-organisaatiot
  • Toiset taiteen tekijät
  • Ostajat ja tilaajat.

 

Lisätietoja
Vilja Byström
vilja.bystrom@taku.fi
puh. 040 561 8967

http://taku.web30.neutech.fi/site/wp-content/uploads/2017/05/cropped-taku_favicon.png