Avainsana: TAKU vaikuttaa

Otimme kantaa: Museoiden suosio ei näy palkassa (HS 15.2.)

17.02.2020

 

Museoissa juhlitaan huimia kävijäennätyksiä (HS 27.1.). Voimme iloita siitä, että kiinnostus taidetta ja kulttuuria kohtaan kasvaa. Samalla tulisi suunnata katse museoiden henkilökuntaan; monialaisiin ammattilaisiin, joiden palkassa ei näy tehtävän edellyttämä korkea koulutus. Palkkakuopat ovat todellisia.

Näyttelyiden taustalla työskentelee useita eri ammattilaisia, joiden tekemä työ näkyy yleisölle vasta lopputuloksessa. Osaavaa henkilökuntaa tarvitaan myös asiakasrajapintaan lipunmyynnistä museokauppaan ja oppaista museovalvojiin. He luotsaavat museovieraat teos- ja asiakasturvallisuutta vaalien täysien salien läpi.

Työn arvostusta osoitetaan parhaiten kohtuullisella palkalla ja reiluilla työehdoilla. Nykyisin parannettavaa on valitettavan paljon. Korjattavaa on palkkatason lisäksi niin työehdoissa, työsopimusmalleissa kuin myös mahdollisuuksissa urakehitykseen. Vain jaksava, motivoitunut ja palkallaan toimeentuleva henkilökunta voi luoda edellytykset tulevien vuosien menestykselle.

 

Nea Leo
toiminnanjohtaja, Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry

Katariina Mäkelä
toiminnanjohtaja, Museoalan ammattiliitto

Kersti Tainio
museo-opas, tutkimusassistentti, väitöskirjatutkija, Helsinki

 

Mielipidekirjoituksemme Helsingin Sanomien sivustolla

http://taku.web30.neutech.fi/site/wp-content/uploads/2017/05/cropped-taku_favicon.png
Lue lisää

TAKUn hallituksen jäsen esittelyssä: Kersti Tainio

10.02.2020

 

Kersti Tainio on TAKUn hallituksen uusi varsinainen jäsen vuosina 2020-2021. Tutustu Kerstiin ja hänen urapolkuunsa sekä hänelle tärkeisiin taide- ja kulttuurialan työelämän edunvalvonnallisiin kysymyksiin.

 

Kuka olet?

Olen Kersti, kolmekymppinen filosofian maisteri ja taidehistorioitsija, museo- ja kulttuurialan sekatyöläinen, tutkimusassistentti, väitöskirjatutkija ja järjestösihteeri.

KerstiTainio

Urapolkusi?

Kymmenisen vuotta museo- ja kulttuurialalla on yhtäältä vahvistanut ammatillista identiteettiäni ja kokemustani siitä, että arvostan tekemääni työtä ja alaani. Sanalla sanoen, viihdyn tällä alalla. Toisaalta työkokemus on vienyt tehokkaasti harhaluulot, mitä tulee palkkoihin, pätkätyösopimuksiin ja uralla etenemismahdollisuuksiin. Suren kovasti alaa vaihtaneiden ja sitä harkitsevien kollegoideni puolesta: mahtavat tyypit, jotka voisivat antaa taiteelle, kulttuurille ja yhteiskunnalle niin paljon, hakeutuvat muihin töihin, kun elämän reunaehdot käyvät yksinkertaisesti liian väsyttäviksi ja taloudellisesti epävarmoiksi. Kun olen pohtinut alan kehityskohtia ja omia vaikutusmahdollisuuksiani, olen tullut pohdinnoissani selkeään lopputulokseen: asioihin voi vaikuttaa vain järjestäytymällä.

Erityiset kiinnostuksen kohteesi koskien taide- ja kulttuurialan työelämää? Mitä asioita aiot erityisesti TAKUn hallituksessa edistää?

Tällä hetkellä yritän vaikuttaa museo-oppaiden työolosuhteisiin. Siinä on laajasti sivistynyt, korkeasti koulutettu, monipuolinen ja vielä hirveän huumorintajuinen porukka, jolla palkkahaitari vaihtelee jotakuinkin nollasta sataan. Minua kiinnostaa myös erityisesti mielekkään ja taloudellisesti järkevän osa-aikatyön edistäminen ja apurahansaajien työttömyysturva. Lisäksi koen, että TAKUlla on ja tulee olla tärkeä rooli taide- ja kulttuuripoliittisena keskustelijana; siihen keskusteluun osallistuminen on myös keino perustella ay-liikkeen merkitystä nyky-yhteiskunnassa.

Funny fact sinusta?

Olen fanaattinen kävelijä. Kunpa joku keksisi kengät, jotka kestäisivät niin raivokasta kulutusta. Erityinen suosikkipätkäni on Sörnäisten rantatie Merihaan suuntaan. Jos olisi enemmän aikaa, en liikkuisi mihinkään muuten kuin kävellen.

 

Tässä TAKUn hallituksessa -sarjassa esittelemme hallituksemme jäsenten taustoja, urapolkuja ja taide- ja kulttuurialan työelämän erityisiä mielenkiinnon kohteita. Haluamme tehdä näkyväksi, millainen porukka TAKUa luotsaa.

http://taku.web30.neutech.fi/site/wp-content/uploads/2017/05/cropped-taku_favicon.png
Lue lisää

TAKUn toiminnanjohtaja valmistelemaan ehdotuksia kulttuurisen moninaisuuden edistämisestä

15.01.2020

 

Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kososen asettama työryhmä valmistelee ehdotuksia ulkomaalaistaustaisten henkilöiden osallisuuden vahvistamiseksi kulttuurielämässä. Työryhmä tulee ehdottamaan linjauksia myös kulttuurisen moninaisuuden edistämiseksi taiteen ja kulttuurin keinoin. Toiminnanjohtajamme Nea Leo toimii työryhmän jäsenenä ja valmistelee osana ryhmää kulttuuripoliittisia linjauksia, joiden avulla alaa kehitetään tulevaisuudessa.

Työryhmän on tarkoitus keskittyä maahanmuuton ja sen kasvun myötä syntyneeseen kulttuurisen moninaisuuden haasteeseen kulttuuripolitiikassa. Ryhmä pohtii mm. ulkomaalaistaustaisten henkilöiden mahdollisuuksia harjoittaa ammattimaista toimintaa kulttuurialalla Suomessa ja heidän mahdollisuuksiaan osallistua sitä koskevaan kehittämistyöhön ja päätösten tekoon. Työryhmän tulee huomioida erityisesti tavoite vahvistaa ulkomaalaistaustaisten henkilöiden yhteiskunnallista osallisuutta ja osallistumista Suomessa taiteen ja kulttuurin avulla sekä edistää taiteen ja kulttuurin keinoin kulttuurien välistä vuoropuhelua.

TAKUn toiminnanjohtaja Nea Leo on ylpeä siitä, että TAKU on mukana edistämässä kulttuurin moninaisuutta Suomessa. ”On tärkeää, että voimme kehittää yhdenvertaisuutta ja osallisuutta yhteiskunnassamme. Tämä on linjassa myös TAKUn uudistettujen arvojen, kuten vastuullisuuden ja yhdenvertaisuuden kanssa. On hienoa, että osana työryhmää voimme tukea ulkomaalaistaustaisten kulttuurialan asiantuntijoiden mahdollisuuksia työllistyä omalle alalleen”, Nea Leo toteaa.

Työryhmä toimii ajalla 9.1.20-31.12.20. Ryhmän puheenjohtajana toimii erikoistutkija Pasi Saukkonen.

Lisätietoja

http://taku.web30.neutech.fi/site/wp-content/uploads/2017/05/cropped-taku_favicon.png
Lue lisää

Selvitys: Kuvataiteilijoiden palkkioissa suurta vaihtelua – alalle kaivataan yhtenäisiä korvauskäytäntöjä

19.12.2019

 

TAKU ja Suomen Taiteilijaseura selvittivät syksyllä toteuttamassaan palkkiokyselyssä erilaisia kuvataiteen alan tehtävistä maksettavia korvauksia. Kartoitettuihin tehtäviin sisältyivät esimerkiksi kuvataiteen opetus- ja asiantuntijatehtävät, taidenäyttelyihin liittyvät tehtävät sekä julkisen taiteen tehtävät. Kyselyyn vastasi 107 ammattikuvataiteilijaa.

Selvityksen tulokset nostavat selkeästi esiin kuvataiteilijoiden työnkuvan hajanaisuuden, korvauskäytäntöjen suuren vaihtelun sekä epävakaan aseman työmarkkinoilla. Vastaukset osoittavat, että kuvataiteilijat tekevät usein työtä korvauksetta, minkä lisäksi alalla on paljon näkymätöntä työtä, jota ei tyypillisesti kirjata työtunneiksi.

”Vastauksista on nähtävissä, että sopimuskäytännöt kuvataiteen alalla ovat edelleen melko jäsentymättömiä. Jopa samoista tehtävistä maksetuissa palkkiosummissa on suuria eroja”, TAKU ry:n toiminnanjohtaja Nea Leo toteaa.

Selvityksen tavoitteena oli koota tilastotietoa, jota kuvataiteilijat voisivat hyödyntää oman työnsä hinnoittelussa. Kuvataiteen alalla on tarve palkka- ja palkkiosuosituksille, joihin taiteilijat voisivat vedota sopimuksia tehdessään. Tällä hetkellä kilpailulainsäädännön rajoitukset estävät esimerkiksi taiteilijajärjestöjä laatimasta virallisia palkkiosuosituksia. Tilanteesta kärsivät erityisesti kuvataiteen kaltaiset taiteenalat, joilla taiteellista työtä ei tyypillisesti tehdä työsuhteessa tai työehtosopimuksen alaisuudessa.

Selvityksen mukaan yleisimmin korvauksetonta työtä tehtiin taidenäyttelyihin liittyvien tehtävien yhteydessä. Suomen Taiteilijaseuran ajama näyttelypalkkiokäytäntö pyrkii turvaamaan taiteilijoille kohtuullisen korvauksen museonäyttelyn yhteydessä suoritetuista työtehtävistä.

Yleisin kuvataiteilijoiden tekemän työn korvausmuoto oli palkkio, paitsi opetustöissä, joissa korvaus maksettiin yleisimmin palkkana. Oli kuitenkin hyvin yleistä, että taiteilija ei saanut mitään korvausta työtehtävän suorittamisesta. Ilmaista työtä esiintyi kaikissa kartoitetuissa työtehtävissä, mutta vähiten opetustehtävissä.

Kyselyssä kerättiin tietoa vastaajien taustoista, työtehtävistä, eri työtehtäviin käytetystä ajasta sekä työstä saaduista korvauksista viimeisen vuoden aikana. Kyselyssä myös selvitettiin, oliko teetetystä työstä kirjallinen sopimus ja noudatettiinko työssä työehtosopimusta.

Kyselyyn vastanneista kuvataiteilijoista 40 prosenttia työskenteli pääkaupunkiseudulla ja 60 prosenttia muualla Suomessa. Lähes puolet vastaajista oli työskennellyt kuvataiteilijana yli 20 vuotta, ja noin kolmasosa 10–20 vuotta. Kuvataiteilijat ovat yleisesti hyvin korkeasti koulutettuja: puolet vastaajista oli suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon ja yli kolmasosa alemman korkeakoulututkinnon.

”Pyrimme keräämään tietoa alan korvauskäytännöistä ja palkkioiden suuruudesta jatkossa säännöllisesti. Vertailukelpoinen tilastotieto auttaa hahmottamaan tilanteen kehittymistä ja edistämään reilujen palkkio- ja korvauskäytäntöjen vakiintumista. On selvää, että kuvataiteilijoiden tekemälle ilmaistyölle on tultava loppu”, Suomen Taiteilijaseuran toiminnanjohtaja Annukka Vähäsöyrinki toteaa.

Tutustu selvityksen tuloksiin

 

Lisätiedot:

Toiminnanjohtaja Nea Leo
nea.leo@taku.fi
p. 044 066 4800

Toiminnanjohtaja Annukka Vähäsöyrinki
annukka.vahasoyrinki@artists.fi
p. 040 077 3105

 

 

http://taku.web30.neutech.fi/site/wp-content/uploads/2017/05/cropped-taku_favicon.png
Lue lisää

Työnantajavelvoitteiden hoitaminen taideorganisaatioiden rahoituksen ehdoksi

17.12.2019

 

Eräs Taiteen edistämiskeskuksen toimikunnan jäsen totesi kerran: ”Hankala luonne ei voi olla apurahan este”. Toimikuntien apuraha- ja avustuspäätökset perustuvat ennen kaikkea taiteellisiin ansioihin. Taiteen nimissä on totuttu suvaitsemaan erilaisia toimintatapoja. Raja on kuitenkin vedettävä sellaiseen toimintaan, joka vahingoittaa toisia ihmisiä. Näitä tapauksia on paljastunut viime vuosina aivan liian monia sekä työnantajina toimivissa organisaatioissa että alan oppilaitoksissa.

Vaikka suurin osa taiteen kentän toimijoista hoitaa asiansa hyvin, epäasiallista kohtelua esiintyy aivan liikaa. Haitallinen ajatusmalli taiteilijanerosta, joka lahjakkuutensa vuoksi on yhteiskunnan säädösten yläpuolella, elää valitettavasti edelleen. Kilpailu rahoituksesta ja opetuspaikoista on kovaa. Kuinka kauan valtio aikoo rahoituksellaan tukea organisaatioita, joiden henkilökunnan tiedetään voivan huonosti, joissa vaihtuvuus on suurta ja työnantajavelvoitteita laiminlyödään jatkuvasti? Miksi opetuksessa tapahtuvien väärinkäytösten pitää nousta julkisuuteen, ennen kuin koulutuksesta vastaavat tahot ottavat viestit opiskelijoilta vakavasti?

Taidealan koulutuksessa ohjaussuhde on usein hyvin henkilökohtainen ja opiskelijamäärät pieniä. Opiskelijoille tulee koulutuksen muodosta riippumatta mahdollistaa palautteen antaminen ja epäkohtien esiin nostaminen, myös silloin kun se koskee itse koulutuksen järjestäjää. Palaute epäasiallisesta kohtelusta on otettava vakavasti ja selvitettävä tarvittaessa ulkopuolista apua käyttäen.

Taiteen avustuksia myönnettäessä työnantajavelvoitteiden asianmukainen hoitaminen on otettava pysyvästi mukaan päätöksenteon mittaristoon. Työnantajavelvoitteiden noudattamisesta on tultava velvoittava osa avustuspäätösten kokonaisratkaisua. Hakijaorganisaatioiden taloudellisia toimintaedellytyksiä arvioidaan jo nyt. Myös inhimillisillä toimintaedellytyksillä on oltava merkitystä päätöksiä tehtäessä. Avustuksia myöntävien rahoittajien ja eri hallinnonalojen keskinäistä viestintää on lisättävä. Jos toiminta herättää epäilyn epäasiallisista ja jopa lainvastaisista toimintatavoista, asiaan on uskallettava puuttua - myös rahoittajan taholta.

Työntekijän asemassa olevia taide- ja kulttuurialan ammattilaisia ja opiskelijoita ei saa jättää taistelemaan oikeuksistaan yksin.

http://taku.web30.neutech.fi/site/wp-content/uploads/2017/05/cropped-taku_favicon.png
Lue lisää

Suomen Taiteilijaseura ja TAKU ry kartoittavat kuvataiteilijoiden palkkioita

30.9.2019

 

Suomen Taiteilijaseuran ja Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKUn toteuttama palkkiokysely kartoittaa kuvataiteen alalla erilaisista tehtävistä maksettavia korvauksia. Kysely on tarkoitettu ammattikuvataiteilijoille ja siihen vastataan nimettömästi.

Kyselyllä kerätään tietoa erilaisista kuvataiteen alan työtehtävistä, kuten asiantuntijatehtävistä, vertaisarvioinneista, opetustyöstä tai näyttelyn järjestämiseen liittyvistä tehtävistä maksettavista palkoista ja palkkioista. Kyselyssä tarkoitettuihin työtehtäviin ei lasketa omaa taiteellista työtä.

Kyselyn tavoitteena on kartuttaa tietoa alan korvauskäytännöistä ja tarjota tilastotietoa kuvataiteilijoiden palkka- ja palkkioneuvotteluiden tueksi.

Kysely on avoinna 30.9.–21.10.2019. Vastaamiseen menee aikaa noin 15 minuuttia.

Linkki kyselyyn

Kyselyn tulokset julkaistaan Suomen Taiteilijaseuran ja TAKUn kanavissa ja niitä esitellään Taiteilijaseurat-keskustelutilaisuudessa perjantaina 13.12.2019 klo 10–12 Tieteiden talolla. Tervetuloa mukaan.

Kiitos ajastasi!

 

Lisätietoja:

Nea Leo
Toiminnanjohtaja, TAKU ry
puh. 044 066 4800, nea.leo@taku.fi

Annukka Vähäsöyrinki
Toiminnanjohtaja, Suomen Taiteilijaseura
puh. 040 077 3105, annukka.vahasoyrinki@artists.fi

 

 

 

 

 

 

http://taku.web30.neutech.fi/site/wp-content/uploads/2017/05/cropped-taku_favicon.png

Lue lisää

Toiminnanjohtajan katsaus syksyyn:
kokoaan vaikuttavampi TAKU 

13.9.2019

 

Hyvät ja toimivat jäsenpalvelut, tapahtumat ja koulutukset ovat tärkeä ja usein teille jäsenille näkyvin osa TAKUn toimintaa. Kaikkein keskeisintä ammattijärjestön työssä on kuitenkin edunvalvonta. Edunvalvontatyö on kyselyjen perusteella myös suurimalle osalle 3 500 TAKUlaisesta kaikkein tärkein syy kuulua ammattijärjestöön.

Kohtaamisia ja koulutuksia ympäri Suomen

Syksyn monipuolinen koulutustarjontamme on käynnistynyt; luvassa on koulutuksia teidän toiveidenne mukaisesti muun muassa johtamisesta, esiintymisestä, oman osaamisen hinnoittelusta ja markkinoinnista sekä yrittäjyydestä. Omien tapahtumiemme ohella olemme mukana toteuttamassa myös kuntien kulttuurituottajille suunnattuja KUTU Päiviä Jyväskylässä ja toista kertaa järjestettävää kulttuuri-, taide- ja media-alan ammattilaisille suunnattua LIFT-tapahtumaa Helsingissä. Jo nyt alkusyksystä olemme tavanneet teitä jäseniä Turussa, Jyväskylässä ja Helsingissä after work -tilaisuuksissa. Lisäksi järjestimme suuren suosion saaneen Apurahapäivän yhdessä Tieteentekijöiden liiton ja Suomen Taiteilijaseuran kanssa. Oli ilo kohdata teitä jäseniä myös Apurahapäivässä.

Edunvalvonta taide- ja kulttuurialoilla työskentelevien hyväksi on työmme ydintä

TAKUn jäsenet työskentelevät kaikilla mahdollisilla eri sektoreilla, jonka myötä TAKUn edunvalvontatyö on laajaa. Teemme edunvalvontaa aktiivisten luottamushenkilöidemme ja henkilökuntamme voimin niin valtio-, kunta-, korkeakoulu- kuin yksityissektorilla. Palkansaajien edunvalvonnan lisäksi olemme aktiivisia myös ammatinharjoittajien ja yrittäjien sekä opiskelijoiden edunvalvonnassa. Tehtävämme on olla jäsentemme edustaja eli taide- ja kulttuurikentän asiantuntijoiden ääni kaikkialla, missä alamme asiantuntijoita työskentelee. TAKUn edunvalvonnan toimintakenttä on siis hyvin laaja, yhtä laaja kuin monilla meitä jäsenmäärältään paljon suuremmilla ammattijärjestöillä.

Edunvalvontatyötä toteutetaan erilaisissa kokouspöydissä neuvotellen ja sitä tehdään tietokoneen ääressä TAKUn kannanottoja ja näkemyksiä kirjoittaen. Haasteemme onkin, miten kertoa tästä työmme osasta teille jäsenille. Välillä edunvalvontatyö on kuitenkin muutakin.

Tärkeä osa edunvalvontaamme on nostaa taide- ja kulttuurialan ammattilaisten osaamisen arvostusta. Tiesitkö, että TAKUn jäsenten yleisin tutkintonimike on filosofian maisteri? Tänä syksynä toteutimme ensimmäistä kertaa Olen humanisti -kampanjan, jossa kerroimme humanistien monipuolisesta osaamisesta ja mahdollisuuksista uratarinoiden avulla. Kampanjamme oli menestys ja sai todella paljon positiivista näkyvyyttä. Aiomme jatkaa kampanjaa myös tulevina vuosina.

Siinä missä viime keväänä vaikutimme hallitusohjelmaan, on nyt vuorossa hallitusohjelman kirjausten käytännön toteutuksen seuranta. Hallitusohjelmassa on mukana paljon TAKUn ajamia tavoitteita, mutta hallitusohjelmakirjauksista käytännön toteutukseen on vielä pitkä matka. Esimerkiksi monille TAKUlaisille tärkeää olisi saada muutos työaikalain työsuhteen määritelmään, jota hallitusohjelmassa on luvattu täsmentää. Tähän liittyen on syksylle sovittu jo tapaamisia työ- ja elinkeinoministeriön virkamiesten kanssa.

Monityöläisinä ja itsensätyöllistäjinä työskentelevät taiteilijat ovat kasvava jäsenjoukkomme. TAKU toteuttaa yhteistyössä Suomen Taiteilijaseuran kanssa kuluvan syksyn aikana palkkiokyselyn kuvataiteilijoille. Kyselyn tulosten pohjalta laadimme kuvataiteilijoille ohjeistuksen oman työn hinnoitteluun. Myös kulttuurituottajien ja historian, kirjallisuuden ja kulttuuriaineiden filosofian maistereiden vähimmäispalkkasuositukset sekä suositus taide- ja kulttuurialan työsuhteen ehdoista päivitetään ja uudet astuvat voimaan huhtikuun 2020 alussa.

Taide- ja kulttuurialan yleinen rahoituskehitys on asia, joka vaikuttaa lähes kaikkien jäsentemme työhön jollakin tavalla ja seuraamme sitä tarkasti. TAKU on ajanut taiteen ja kulttuurin budjettirahoituksen tuntuvaa nostoa. Nostot ovat välttämättömiä, mikäli Suomessa edelleen arpajaislain astuttua voimaan ja rahapelitoiminnan tuottojen vähennyttyä halutaan ylläpitää toimivia kulttuuripalveluita ja tarjota edes osalle koulutetuille taiteen ja kulttuurin ammattilaisille ja taiteilijoille mahdollisuudet tehdä koulutustaan vastaavaa työtä. Opetus- ja kulttuuriministeriön kautta tuleva rahoitus ei kuitenkaan voi olla ainoa vaihtoehto, vaan myös muuta rahoitusta on löydyttävä. Alipalkkauksen ansiosta juuri ja juuri pystyssä pysyvien taide- ja kulttuuriorganisaatioiden mallin on muututtava. Tähän otimme kantaa myös syyskuun alussa Helsingin Sanomissa julkaistussa yleisönosastokirjoituksessa.

Uudesta strategiasta suunta tuleviin vuosiin

TAKU on aloittanut tänä syksynä myös strategiatyön, jossa yhdistyksen strategia päivitetään ajan tasalle. Työ valmistuu syksyn aikana ja uusi strategia esitellään jäsenille syyskokouksessa. Kokoaan vaikuttavamman taide- ja kulttuurialan ammattilaisten ja asiantuntijoiden ammattijärjestön on tärkeää suunnata voimavaransa oikein ja tarkoituksenmukaisesti. Olemme olemassa jäseniämme varten. Ole siis rohkeasti yhteydessä ja kerro, mihin TAKUn sinun mielestäsi pitäisi erityisesti keskittyä. Onko jokin asia jäänyt liian vähälle huomiolle? Mikä toimii hyvin?

Jos edunvalvontatyö ja siihen vaikuttaminen kiinnostaa, marraskuun lopussa järjestettävässä syyskokouksessa on sääntöjen mukaan vapautumassa taas neljä varsinaisen jäsenen ja kaksi varajäsenen hallituspaikkaa. Voit myös milloin tahansa tulla mukaan TAKUn edunvalvontatyöryhmään.

Ollaan yhteydessä!
Nea
nea.leo@taku.fi

 

 

http://taku.web30.neutech.fi/site/wp-content/uploads/2017/05/cropped-taku_favicon.png

Lue lisää

Olen humanisti -kampanja nostaa esiin humanistien monipuolista osaamista

30.8.2019

 

Kampanjan taustalla on kolme Akavan Erityisalojen jäsenyhdistystä: Kieliasiantuntijat ry, Museoalan ammattiliitto MAL ja Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU, jotka yhdessä haluavat lisätä tietoutta humanistien monipuolisesta osaamisesta. Valtakunnallinen kampanjaviikko on 2.–8.9.2019.

Olen humanisti -kampanjan tavoitteena on parantaa humanististen tutkintojen arvostusta yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Rekrytoivilla työnantajilla, joiden oma koulutustausta on erilainen, ei aina ole ymmärrystä humanististen tutkintojen tarjoamasta monipuolisesta osaamisesta. Tutkintojen monipuolisuus on kuitenkin nykyisessä työelämässä huomattava etu, sillä humanisti voi tarttua hyvin erilaisiin tehtäviin.

Humanistien vahvuutena työelämässä ovat muun muassa ympäröivän maailman ja ihmisten toiminnan syvällinen ymmärtäminen. Humanistit hahmottavat suuria kokonaisuuksia ja heillä on kyky ajatella kriittisesti. Näistä taidoista on etua monenlaisissa organisaatioissa ja tehtävissä.

”Suomessa on pitkään arvostettu ns. kovia tieteitä, joiden varjoon humanistinen osaaminen herkästi jää. Ihmisymmärrystä kuitenkin tarvitaan työelämässä monilla eri osa-alueilla, esimerkiksi teknologian kehittämisessä. Osa humanistisen tutkinnon arvostuksen puutteesta johtuu varmasti siitä, että humanistien osaamista ei yhteiskunnassa tunnisteta tai ymmärretä. Sitä yritämme tällä kampanjalla korjata”, painottaa Kieliasiantuntijat ry:n asiantuntija Taina Ukkola.

”Haluamme etenkin uuden sukupolven humanistien saavan monipuolisen käsityksen työtehtävistä, joihin tutkinnolla voi sijoittua tutkijauran lisäksi. Oman alan erityisosaamisen lisäksi humanisteille tyypillisestä laaja-alaisesta ihmisten toiminnan ymmärtämisestä on hyötyä missä tahansa työssä”, muotoilee TAKUn järjestökoordinaattori Sini Myllyniemi.

Kampanjaa voi seurata sosiaalisessa mediassa Instagramissa ja Facebookissa tunnisteella @olenhumanisti. Voit jakaa myös oman uratarinasi tai ajatuksesi humanismista tunnisteella #olenhumanisti ja ladata Olen humanisti -kehykset Facebookin profiilikuvaasi.

Lisätietoja:
Sini Myllyniemi, järjestökoordinaattori

sini.myllyniemi@taku.fi
040 561 8967

 

insta-olenhumanisti

http://taku.web30.neutech.fi/site/wp-content/uploads/2017/05/cropped-taku_favicon.png

Lue lisää

Sanoista tekoihin – budjettiriihessä edessä lupausten lunastamisen aika

26.8.2019

 

Valtiovarainministeriön ehdotus valtion talousarvioksi vuodelle 2020 ja eri ministeriöiden ehdotukset omien hallinnonalojensa budjeteiksi on julkaistu. Budjettiehdotuksen käsittely jatkuu tällä viikolla käynnistyvillä ministeriöiden ja valtiovarainministeriön välisillä neuvotteluilla. Hallitus puolestaan käsittelee talousarvioehdotusta budjettiriihessään 17.–18. syyskuuta ja hallituksen esitys vuoden 2020 talousarvioksi julkaistaan 7. lokakuuta.

Taiteilijoiden toimeentuloon luvattujen parannusten näyttävä budjetissa

TAKU edellyttää, että hallitusohjelmassa luvatut panostukset taiteilijoiden toimeentuloon näkyvät konkreettisesti myös budjettipäätöksissä. Kannatamme lämpimästi OKM:n budjettiehdotuksessa esitettyjä valtion taiteilija-apurahan nostoa 2 000 euroon kuukaudessa nykyisestä 1733 eurosta sekä taiteilijaeläkkeiden määrän lisäämistä nykyisestä 51 eläkkeestä 100 täyteen eläkkeeseen. Nämä parannukset vastaavat ensiapuna jo vuosikausia kasvaneisiin tarpeisiin.

Valtion taiteilija-apurahan nosto nostaisi toteutuessaan myös apurahojen verovapauden tasoa yleisesti, mikä on taiteilijoiden ja tutkijoiden toimeentulon kannalta tärkeä parannus. Tässä yhteydessä haluaisimme nostaa ilmaan myös ajatuksen, onko apurahojen verovapauden ylipäätään oltava kytköksissä taiteilija-apurahan tasoon. Taiteilijoiden ja tutkijoiden toimeentulon kannalta merkittävä parannus olisi, jos henkilökohtaiseen työskentelyyn tarkoitetut apurahat olisivat jatkossa verovapaita tasostaan riippumatta.

TAKU kannattaa myös budjetissa esitettyjä määrärahalisäyksiä muun muassa taiteen perusopetukseen ja kulttuurimatkailuun. Nämä panostukset edesauttavat samalla myös alan asiantuntijoiden työllisyystilannetta.

Kokonaisuudessaan taiteen ja kulttuurin rahoitusosuus nousisi OKM:n budjettiesityksen mukaan 51,2 miljoona euroa ja olisi nyt 498,9 miljoonaa euroa.Suunta on oikea, jotta tämän hallituskauden aikana päästään hallituspuolueiden lupaamaan prosentin osuuteen valtion kokonaisbudjetista. Tämän vuoden kokonaisbudjetista summa olisi ollut 570 000 euroa. Toivomme hallituspuolueiden muistavan lupauksensa budjettiriihessä ja pitävän kiinni opetus- ja kulttuuriministeriön esityksestä.

Korkeakouluille luvatut korotukset toteutettava luvatusti

Hallitusohjelmassa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusta luvataan nostaa yhteensä 60 miljoonalla eurolla.Valtiovarainministeriön ehdotuksessa korotukset vuodelle 2020 ovat kuitenkin vain neljäsosa luvatusta. TAKU edellyttää, että luvatut korotukset toteutetaan täysimääräisenä ja tukee opetus- ja kulttuuriministeriön esitystä, jossa yliopistot saisivat hallitusohjelman mukaisesti 40 miljoonaa ja ammattikorkeakoulut 20 miljoonaa heti ensi vuonna. OKM:n esityksen mukainen rahoituksen lisäys paikkaisi korkeakoulutuksen merkittävää rahoitusvajetta koko hallituskauden ajan.

Aktiivimallista luovuttava ja määrärahoja kohdennettava TE-toimistojen palveluihin

Sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa omassa esityksessään, että aktiivimallin leikkurit ja velvoitteet puretaan heti, kun työllisyysvaikutuksiltaan vastaavista toimenpiteistä on päätetty. TAKU edellyttää aktiivimallin leikkurin ja velvoitteiden purkamista mahdollisimman pian, sillä aktiivimalli kohtelee työttömiä epätasa-arvoisesti ja on osoittautunut tehottomaksi.

TAKU jakaa Akavan Erityisalojen edunvalvonnan päällikkö Helena Lamposen näkemyksen aktiivimallin valmistelun epäkohdista ja toivoo, että niistä otetaan tulevaisuudessa opiksi: ”Mallin tarkoitus oli hyvä, mutta puutteellisen lainvalmistelun pohjalta suorastaan jääräpäisesti läpi ajetun lain toimeenpano epäonnistui, sillä valmistelussa käytännön toteutus jätettiin aivan liian vähälle huomiolle. Perustuslain tai työttömyysturvan asiantuntijoita ei kuultu, vaikka varsin moni esitti perusteltua kritiikkiä ja vastalauseita jo valmisteluvaiheessa. Mallin käytännön toimeenpanoon varattiin myös liian vähän resursseja”, toteaa Lamponen Akavan Erityisalojen kannanotossa.

Työ- ja elinkeinoministeriö ehdottaa TE-palveluihin noin 15 miljoonan euron lisämäärärahaa. Tämä on TAKUn aiempien kannanottojen mukaista, kunhan resurssit kohdennetaan viisaasti. Painopisteen tulee suuntautua entistä enemmän ohjaukseen ja neuvontaan;  turhasta, TE-toimistoja työllistävästä byrokratiasta on pyrittävä aktiivisesti eroon.

Myös ehdotetut lisämäärärahat yritysten ja kolmannen sektorin palkkatukeen ovat sinänsä hyvä asia. TAKU muistuttaa, että palkkatukeen liittyvää tiedotusta on kuitenkin lisättävä ja resursseja on varattava myös tuen vaikuttavuuden seurantaan.  Ohjauksessa ja valvonnassa tulee kiinnittää huomiota, että palkkatuki todella edesauttaa palkkatukea saavan työllistymistä. Palkkatuki ei myöskään saa heikentää muiden saman työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden asemaa. Palkattua henkilökuntaa ei saa käyttää korvaamaan vakituista työvoimaa halvemmalla. Se ei ole palkkatuen tarkoitus, eikä hyödynnä pitkällä tähtäimellä myöskään tuella työllistettyjä.

Kohti kestävää työelämää

Sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa Työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelmaa vuosille 2020–2022. Ohjelmalle ehdotetaan 4 miljoonan euron vuosittaista määrärahaa. TAKU näkee hyvänä asiana, että työelämän ohjelmallinen kehittäminen nostetaan pitkän tauon jälkeen uudelleen esiin. Kehittämisohjelman rinnalla tulee jatkuvuuden turvaamiseksi kuitenkin vahvistaa myös alan muuta tutkimusta ja koulutusta.

TAKU muistuttaa, että kestävän työelämän kehittäminen ei saa jäädä yksittäisen kehittämishankkeen varaan, vaan  sen tulee näkyä vahvana panostuksena työhyvinvoinnin ja osaamisen kehittämiseen yli sektori- ja hallinnonrajojen.

Ilahduttavaa on, että eri ministeriöiden budjettisesityksissä on kiinnitetty tällä kertaa kautta linjan huomiota myös oikeudenmukaisen ja kestävän maailman rakentamiseen. Budjettiesityksessä esimerkiksi kehitysapuun on tulossa merkittävä, noin 70 miljoonan euron lisäys ja kivihiilestä luopumista tuetaan panostamalla muun muassa käytön korvaavien investointien tukemiseen ja kiintiöpakolaisten määrään on tulossa lisäyksiä. Toivottavasti nämä jäävät myös lokakuussa esitettävään hallituksen talousarvioesitykseen.

Talousarvioesityksen etenemisen aikataulut löydät täältä.

 

http://taku.web30.neutech.fi/site/wp-content/uploads/2017/05/cropped-taku_favicon.png

Lue lisää

Hallitusohjelmassa useita TAKUlle tärkeitä teemoja

4.6.2019

 

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteen luotsaamat hallitusneuvottelut on saatu päätökseen ja hallitusohjelma on julkaistu. SDP:n, Keskustan, Vihreiden, Vasemmistoliiton ja RKP:n laatimassa ohjelmassa on mukana sekä useita kulttuuripoliittisia avauksia että toivottuja uudistuksia sosiaali- ja työttömyysturvajärjestelmään.

TAKUn ajamista tavoitteista seuraavat on huomioitu hallitusohjelmassa kattavasti.

Taide- ja kulttuurialalle lisää rahoitusta

TAKUn tavoitteena on ollut, että taide- ja kulttuurialan rahoitusta lisätään vähintään prosenttiin valtion budjetista. Tämä tavoite on kirjattu hallitusohjelmassa toteutettavaksi pitkällä aikavälillä asteittain. TAKU edellyttää, että prosenttitavoite on tarkoitus saavuttaa kuluvan hallituskauden aikana.

Erittäin tervetullut ja odotettu asia on lupaus taiteilija-apurahojen tason nostosta sekä muun muassa prosenttiperiaatteen kehittämisestä ja laajentamisesta muillekin kuin visuaalisille aloille. Lupaavalta kuulostaa myös toiminta-avustusten, valtionosuuksien ja kansallisten laitosten määrärahojen tasosta huolehtiminen.

Erittäin tärkeää on, että aktiivisesti koko syksyn kampanjoimamme arpajaislain muutoksen mahdolliset vaikutukset Veikkauksen edunsaajille on huomioitu ja ne luvataan kompensoida esityksemme mukaisesti budjettivaroista. Yleishyödyllisten toimijoiden rahoituksen asteittainen palauttaminen riskirahoituksesta budjettirahoitukseen on myös eettisesti kestävä vaihtoehto.

Itsensätyöllistäjien, ammatinharjoittajien ja monityöläisten asemaan parannuksia

Hallitusohjelmassa huomioidaan myös työn murrosta. Tuleva hallitus lupaa selvittää  lainsäädännön muutostarpeet itsensätyöllistäjien, jakamis- ja alustalouden sekä osuuskuntien näkökulmasta.

TAKUlle on erityisen tärkeää, että työsuhteen määritelmä laajennetaan koskemaan myös heitä, jotka työskentelevät työsuhteenomaisesti toimeksiantajalle alisteisissa työnteon muodoissa. Erittäin hienoa on, että tämä näyttäisi nyt toteutuvan. Hallitusohjelmassa luvataan, että työsopimuslain työsopimuksen käsitettä täsmennetään siten, että työsopimussuhteen naamiointi muuksi kuin työsopimukseksi estetään.

Aktiivimallista luovutaan, työnhakijoiden henkilökohtaista neuvontaa ja ohjausta lisätään

TAKUn tavoitteena on ollut, että aktiivimallista luovutaan ja nykyiseen byrokratiaan kuluvat resurssit on kohdennettava neuvontaan ja ohjaukseen. Olemme iloisia, että hallitusneuvottelijat ovat olleet samaa mieltä. Hallitusohjelmassa linjataan, että aktiivimallin leikkurit ja velvoitteet puretaan. Tilalle valmistellaan henkilökohtaiseen työllistymissuunnitelmaan, tavoitteisiin ja palveluihin perustuva malli. Erittäin positiivista on, että hallitusohjelmassa luvataan turvata TE-toimistojen henkilökohtaisen palvelun resurssit. Palvelujen saatavuutta, laatua, vaikuttavuutta ja monipuolisuutta luvataan myös parantaa.

Entistä tasa-arvoisempi työelämä

TAKUssa iloitsemme myös siitä, että palkkatasa-arvoa edistetään aiempaa kunnianhimoisemmalla ja vaikuttavammalla samapalkkaisuusohjelmalla. Myös raskaussyrjintään ja rekrytointisyrjintään puuttuminen sekä tasa-arvoiseen perhevapaiden jakamiseen tähtäävät uudistukset ovat erittäin tärkeitä ja odotettuja.

Koko 190-sivuisen hallitusohjelman löydät täältä.

TAKUn hallitusohjelmatavoitteet web_kansi_some

http://taku.web30.neutech.fi/site/wp-content/uploads/2017/05/cropped-taku_favicon.png

Lue lisää