Edellytämme taide- ja kulttuurialan tulevaisuutta tukevia konkreettisia toimenpiteitä
Hallituksen toimenpiteet syövät perustan kulttuurialan kasvuodotuksilta. Puoliväliriihessä on aika pysäyttää negatiivinen kierre: lisäleikkauksiin ei ole enää varaa, sitä vastoin tarvitaan konkreettisia kasvua ja kestävää työelämää tukevia toimenpiteitä. Työn jatkuvuuden epävarmuus on tällä hetkellä kulttuurialan suurin kuormitustekijä.
Tuoreessa kyselytutkimuksessa (TAKU 2024/25, n=644*) suurimmaksi kuormitustekijäksi taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-alan asiantuntijoiden tämänhetkisessä työelämässä nousi työn jatkuvuuden epävarmuus, jonka mainitsi yli 40 prosenttia vastaajista. Vastaajista yli 30 prosenttia kärsi työn saamisen vaikeudesta ja reilu neljäsosa puolestaan yleisestä tulevaisuuden epävarmuudesta sekä mielialan laskemisesta. Lähes viidesosa kertoi olleensa ainakin osin työttömänä viimeisen vuoden aikana. Freelancereista työttömänä oli ollut jopa neljäsosa.
Kulttuurialan työllisyyttä, perustaa ja tulevaisuususkoa on romutettu jatkuvalla leikkauspolitiikalla. Hallituksen toimenpiteet vievät myös Suomen kulttuurin elinvoimavaikutukselta pohjan pois
Leikkaukset ovat saattaneet museot, teatterit, orkesterit, järjestöt sekä festivaalit erittäin ahtaalle. Puoliväliriihessä on aika muuttaa suunta. Lisäleikkauksiin ei ole enää piiruakaan varaa. Tarvitsemme uudistavaa, kasvua ja työllisyyttä tukevaa, kunnianhimoista kulttuuripolitiikkaa.
Hallituksen esitettävä konkreettisia toimenpiteitä kulttuurialan potentiaalin tukemiseksi
Kulttuurilla on itseisarvo, taiteella on itseisarvo ja kansallisella identiteetillä on vahva kulttuuriperusta. Kuitenkin, kun puhutaan hallituksen päätösten tasosta sekä valtion rahojen käyttämisestä maamme ja sen kansalaisten hyväksi, on puhuttava elinvoimavaikutuksista ja työllisyydestä. Kulttuuriala on kasvua tuottava elinkeinoala ja osa maamme perusinfrastruktuuria.
Kulttuuri on työtä. Ala työllistää noin 136 000 henkilöä, ja tuottaa julkiselle sektorille noin kolme miljardia euroa maksu- ja verotuottoja vuosittain (Luovat ry 2024).
Hallituksen on esitettävä konkreettisia toimenpiteitä kulttuurialan potentiaalin tukemisesta ja kasvusta – mutta myös siitä, miten kulttuurialan työllistävä voima säilytetään. Alan kasvupotentiaalia on mahdollista vauhdittaa jo pienillä, oikein kohdennetuilla lisäpanostuksilla.
Kulttuuriala on huomattavan yrittäjävetoinen: alan toimijoista noin neljäsosa on yrittäjiä. On varmistettava, että innovaatiorahoitus ja esimerkiksi Business Finlandin rahoitusinstrumentit soveltuvat luovan ja kulttuurialan käyttöön. Kulttuurialalle nyt suunnattu 9 miljoonan T&K-raha on vain harvojen luovan ja kulttuurialan yritysten hyödynnettävissä, koska rahoituskriteerit eivät sovi monellekaan kooltaan pienistä toimijoista. TKI-näkökulman rinnalle tarvitaan ylipäätään ydinliiketoimintaa ja sen todellista kehitysvaihetta tukevaa rahoitusta.
Luottamus tulevaan on perusta luovan ja kulttuurialan kukoistamiselle
Suomen talous tarvitsee luovan ja kulttuurialan potentiaalia kasvun osatekijäksi. Sen edellytyksiä ovat oikein suunnatut tukitoimenpiteet ja rahoitusinstrumentit sekä vakaa näkymä tulevaan. Myös pitkään valmisteltu, monityöläisten ja freelancereiden työttömyysturvaa parantava, yhdistelmävakuutus on vietävä nyt maaliin (TAKUn tuorein kannanotto 26.3.2025).
Kulttuurialalla työskentelevät arvostavat työnsä merkityksellisyyttä sekä mielenkiintoisia ja mielekkääksi koettuja työtehtäviä. Toivottu tulevaisuus ei kuitenkaan toteudu ilman toimintakykyisiä sekä hyvinvoivia organisaatioita ja asiantuntijoita. Juuri nyt on tulevaisuususkon palauttamisen paikka.
Lisätietoja:
Nea Leo
toiminnanjohtaja
Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry
puh. 044 066 4800
nea.leo@taku.fi
*Tuore kyselytutkimus julkaistu
Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry toteutti vuodenvaihteessa 2024/25 jäsenkyselyn, johon vastasi 644 henkilöä vastausprosentin ollessa 20 %. TAKU ry on Akavan Erityisalojen jäsenjärjestö, joka edustaa taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-alan korkeakoulutettuja asiantuntijoita. Suurimpia vastaajaryhmiä olivat kulttuurialan koordinaattorit, tuottajat, toiminnanjohtajat sekä erityisasiantuntijat.
