Lausunto: Ratkaisuehdotuksia TEM:n hallinnonalan haasteisiin
Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU jätti lausunnon (24.5.) työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) virkapuheenvuoron valmistelua varten.
Valmisteilla oleva TEM:in virkapuheenvuoro käsittelee ministeriön keskeisiin vastuisiin liittyviä haasteita ja niiden ratkaisuehdotuksia. Sidosryhmien kuuleminen on osa ministeriön valmistautumista seuraavaan hallituskauteen.
TAKU nosti lausunnossaan esiin kulttuuri- ja luovien alojen mahdollisuuksia osana maamme talouskasvua ja kehitystä, mutta myös edellytyksiä sen toteutumiselle. Reilun työelämän ja työttömyyspolitiikan kehittämiseen sekä mm. jatkuvan oppimisen ja yrittäjyyden edistämiseen liittyvät toimenpiteet olisivat hyödyksi myös muille toimialoille.
Kulttuuriala tukee työ- ja elinkeinoministeriön päätavoitteita
Työ- ja elinkeinoministeriön virkapuheenvuoro muodostuu TEM:n ja hallinnonalan strategian kolmesta päätavoitteesta –
- elinkeinoelämä uudistuu ja alueiden elinvoima vahvistuu
- työllisyys kasvaa ja osaavan työvoiman saatavuus paranee
- puhtaat investoinnit edistävät ilmastotavoitteiden saavuttamista
Lausuntomme rakentuu kahden ensimmäisen teeman alle seuraavasti:
1. Elinkeinoelämä uudistuu ja alueiden elinvoima vahvistuu
1.1 Haaste: Osaajapula ja alueiden elinvoiman heikkeneminen.
Ratkaisu: Kulttuuri lisää alueiden veto- ja pitovoimaa ja houkuttelee osaajia asumaan sekä työskentelemään eri puolille Suomea. Elävä kulttuuritarjonta parantaa hyvinvointia, sitouttaa työvoimaa ja tukee uusien yritysten syntymistä myös kaupunkien ulkopuolella.
Kulttuuri on muutosvoima. Sen toteutuminen edellyttää päätöksiä ja rahoitusinstrumentteja, jotka edistävät kulttuuri- ja luovan alan elinkeinotoimintaa sekä kasvua. Alan alueellisia osaamiskeskittymiä on tuettava.
Kulttuuriala työllistää yli 130 000 henkilöä ja yrittäjien osuus heistä on 25 % (muilla aloilla vastaava osuus on 13 %, Tilastokeskus 2024). Alan yrittäjyydessä piilee valtavasti alueellisia mahdollisuuksia ja siksi luovat alat, taide ja kulttuuri on sisällytettävä tiiviisti alueelliseen kehittämistyöhön. Kulttuuri- ja luovan alan osaamista voitaisiin hyödyntää enemmän esimerkiksi matkailussa, hyvinvointipalveluissa ja kaupunkikehityksessä. Innovaatiohankkeiden rahoittajana voisi toimia juuri TEM.
1.2 Haaste: Suomen talouden hidas uudistuminen ja heikko tuottavuuskasvu.
Ratkaisu: Kulttuuriala tarjoaa ratkaisuja kehittämällä luovaa osaamista, aineetonta arvonlisää, palvelumuotoilua ja sisältöinnovaatioita, joita voidaan hyödyntää myös teknologia-, matkailu- ja vientialoilla. Kulttuuri- ja luovat alat ovat osa maamme taloutta pyörittävää perusinfrastruktuuria, mutta ne voivat synnyttää uusia liiketoimintamalleja ja vahvistaa Suomen kilpailukykyä myös kansainvälisesti.
Kulttuuri- ja luovien alojen usein pieniä yrityksiä sekä yrittäjyyden eri vaiheita tukevia rahoitus- ja tukimuotoja on kehitettävä. Toimenpiteitä voisivat olla jatkettu starttiraha sekä pienyrittäjille myönnettävä työhuonevähennys. Ensimmäisen työntekijän palkkaamista tulisi helpottaa esimerkiksi vapauttamalla työnantajamaksuista ensimmäistä työntekijää palkatessa. Tarvitaan myös kulttuuri- ja luovat alat tuntevaa yritysneuvontapalvelua.
TKI-rahoitusta on kehitettävä koskemaan myös pieniä yrityksiä. Perinteisen T&K-rahoituksen rinnalle tarvitaan lisäksi innovaatiorahoitusta kehitettyjen tuotteiden kaupallistamiseen.
1.3 Haaste: Itsensätyöllistäminen ja monen erilaisen työnteon muodon yhdistäminen on elinkeinorakenteen uudistuessa yhä yleisempää, mutta työttömyys- ja sosiaaliturva eivät ole pysyneet muutoksen perässä. Kulttuurialalla monityöläisiä on 11 %, muilla aloilla 7 % (Tilastokeskus 2024). Useampi voisi työllistyä tällä tavoin, jos turvaverkko olisi kunnossa. Esitetyn yhdistelmävakuutuksen keskeiset ongelmat on korjattava.
Ratkaisu: Monityöläisten työttömyys- ja sosiaaliturvaa on vahvistettava. Eduskuntakäsittelyssä olevan yhdistelmävakuutuksen toimivuus käytännössä on vielä varmistettava: sen toimivuus edellyttää erityisesti työvoimapoliittisen arvioinnin selkeyttämistä pää- ja sivutoimisen yrittäjyyden osalta, vakuutuksen kustannusten kohtuullisuutta sekä järjestelmän selkeyttä ja ymmärrettävyyttä.
Itsensätyöllistäjlle on luotava kollektiivinen neuvotteluoikeus EU:n suuntaviivojen mukaisesti.
2. Työllisyys kasvaa ja osaavan työvoiman saatavuus paranee
2.1 Ongelma: Jatkuva oppiminen mahdollistettava työn ja työttömyyden ohessa.
Ratkaisu: Työn ohessa opiskelemista on tuettava ja on luotava aikuiskoulutustuen korvaava malli jatkuvan oppimisen mahdollistamiseksi. Varmistettava mahdollisuus opiskella myös työttömyysaikana.
2.2 Ongelma: Työttömyysturvan kannustinloukut heikentävät henkilön mahdollisuuksia edistää omaa työllistymistään luovilla ja kulttuurialoilla.
Ratkaisu: Työttömyysturvan suojaosa on palautettava ja pienet työkeikat on sallittava.
Luoville ja kulttuurialoille tyypillisiä tapoja edistää omaa työllisyyttään esimerkiksi myynnin mahdollistavaa verkkosivustoa ja ammatillisia verkostoja sekä ammattitaitoa ylläpitämällä ei tule tulkita päätoimiseksi yrittäjyydeksi. Työntekijän oma aktiivisuus tukee työllistymistä.
2.3 Ongelma: Mielenterveysperustaisia sairauspoissaoloja on kohtuuttoman paljon. Mielenterveysperusteiset syyt ovat yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen Suomessa.
Ratkaisu: Työhyvinvointi on nähtävä osana talous- ja työllisyyspolitiikkaa. Psykososiaalisen kuormituksen ennaltaehkäisyä, arviointia ja sääntelyä koskevia työsuojelulain asetuksia on täydennettävä. Lainsäädännössä on täsmennettävä työuupumuksen määritelmä ja on säädettävä toimenpiteitä työkyvyn palauttamiseksi.