Avainsana: TAKU vaikuttaa

Koronaepidemia korostaa tarvetta turvata itsensätyöllistäjien asema lainsäädännössä

7.4.2020

 

Itsensätyöllistäjiä edustava ITSET-ryhmä vaatii työsuhteen suojan laajentamista työsuhteen kaltaisissa olosuhteissa työtä tekeviin. Suomessa työn vähentymisen isku on osunut tähän mennessä palvelu- ja kulttuurialoihin, jossa on paljon itsensätyöllistäjiä.

Suojan laajentaminen on koronaepidemian vuoksi entistä ajankohtaisempi, ja siihen on aikaisempaa painokkaammin sitouduttava etsimään pysyviä ratkaisuja. Tavoite on kirjattu myös pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan.

Poikkeusajan ratkaisuna yhteiskunta on korvaamassa itsensätyöllistäjien menetettyjä ansioita ja syntyneitä toimintakuluja. Tämä on erittäin hieno toimi akuutin kriisin aikana, ja ITSET-ryhmä kiittää. Kriisin yli on kuitenkin tärkeä nähdä.

Palauttamalla nämä näennäisyrittäjinä toimivat työn suorittajat työoikeuden piiriin vältytään tulevaisuudessa nyt nähtäviltä yksilöllisiltä tragedioilta ja turvataan yhteiskunnan rahoituspohja.  Osittaisten sosiaaliturvauudistusten sijaan on haettava ensisijassa työoikeudellista ratkaisua.

Vaikka koronakriisi on tuomassa muutoksia hallitusohjelmaan ja hallituksen työllisyystyöryhmiin, on itsensätyöllistäjien aseman turvaamisessa kyse työoikeuden keskeisen periaatteen eli heikomman suojan toteuttamisesta.  ITSET-ryhmän mukaan koronakriisi on vain korostanut sitä, että työmarkkinoiden heikompaa pitää suojella ja työsopimuslain täsmennys pitää toteuttaa.

Koronaepidemia on tuonut esiin uudella voimalla sen, mitä on tehdä työtä palkkasuhteen ulkopuolella, itsensätyöllistäjänä. Heillä ei ole välttämättä y-tunnusta, ei toiminimeä eikä maksettuja työttömyysvakuutusmaksuja. Tilanne on tärähtänyt ilman suojaavia rakenteita suoraan yksilöihin.

 

7.4.2020

ITSET-ryhmä

 

Akava ry

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Palvelualojen ammattiliitto PAM

Suomen Journalistiliitto ry

Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU

Tieteentekijät

Teatteri ja mediatyöntekijöiden liitto Teme

Toimihenkilöliitto ERTO

 

**

Eri ammattiliittojen ja palkansaajien keskusjärjestöjen ITSET-ryhmä on vuosien ajan tuonut esiin itsensätyöllistämisen ongelmakohtia ja esittänyt keinoja niiden korjaamiseksi. Ryhmä tekee aktiivista vaikuttamistyötä itsensätyöllistäjien aseman parantamiseksi työmarkkinoilla.

http://taku.web30.neutech.fi/site/wp-content/uploads/2017/05/cropped-taku_favicon.png
Lue lisää

Sopimusneuvottelut käynnissä - missä mennään nyt

12.3.2020

 

Eri sektoreiden työ- ja virkaehtosopimuksia koskevat neuvottelut ovat parhaillaan käynnissä.

TAKUn jäseniä valtion, kunnan, kirkon ja yliopistojen sopimuspöydissä edustaa Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ja yksityisen sektorin neuvotteluissa Ylemmät Toimihenkilöt YTN. TAKU on Akavan Erityisalojen kautta mukana neuvottelujärjestöjen työssä.

Vaikeimmat kysymykset kaikissa neuvottelupöydissä ovat kiky-tunnit, niiden poistaminen tai korvaaminen sekä palkkaratkaisun taso ja toteuttamisen muoto. Kuntasektorilla tavoittelemme lisäksi pitkäjänteistä palkkaohjelmaa, jolla olisi mahdollisuus korjata työn vaativuuteen nähden alipalkattujen työntekijöiden, esimerkiksi kuntien kulttuurituottajien, palkkatasoa.

JULKINEN SEKTORI

Julkisen sektorin kaikilla sopimusaloilla neuvottelut ovat vasta käynnistyneet. Neuvottelujen ilmapiiri on ollut toistaiseksi hyvä, mutta palkansaajien ja työnantajan tavoitteet ovat varsin kaukana toisistaan. JUKOn kaikki sopimukset päättyivät maaliskuun lopussa ja neuvottelujen tahti tiivistyy edessä olevien viikkojen aikana kaikissa neuvottelupöydissä.

Neuvottelujärjestömme JUKO on kehottanut varautumaan myös tilanteeseen, jossa neuvottelut kariutuvat ja jäseniltä edellytetään valmiutta puolustaa tavoitteita myös työtaistelutoimenpitein. Työtaistelut ovat aina viimeinen keino, mutta niihin valmistautuminen on välttämätöntä.

Lue lisää: https://www.juko.fi/

YKSITYINEN SEKTORI

Yksityisen sektorin syksystä saakka käynnissä olleet ja hitaasti edenneet neuvottelut nytkähtivät eteenpäin helmikuussa. Nyt akavalaisia edustava neuvottelujärjestö Ylemmät Toimihenkilöt YTN on hyväksynyt työehtosopimuksen jo kuudelle alalle.

YTN neuvottelee yhteensä 30 alan sopimukset kevään loppuun mennessä, joten kierros on yksityissektorillakin vielä täysin kesken. Rahoitusalalla alkoi 27.2. ylityökielto neuvottelujen vauhdittamiseksi.

Seuraa neuvottelujen etenemistä

Akavan Erityisalat kokoaa verkkosivuilleen ajankohtaista tietoa sopimusneuvotteluista.

Voit myös itse osallistua viestintään somessa. JUKO twiittaa neuvotteluista tunnuksilla #neuvotellen2020 ja #sopien2020.

Heräsikö kysyttävää tai kommentoitavaa sopimustilanteesta? Älä epäröi ottaa yhteyttä Akavan Erityisalojen sopimusalavastaaviin. Yhteystiedot löydät tästä:


YTN-alojen työehtosopimukset 

Amalia Poutanen, neuvottelupäällikkö
p. 0201 235 336, amalia.poutanen@akavanerityisalat.fiKunta-alan työ- ja virkaehtosopimukset, Avaintes 
Jaakko Korpisaari, neuvottelupäällikkö
p. 0201 235 363, jaakko.korpisaari@akavanerityisalat.fiValtion yleinen virka- ja työehtosopimus, yksityisten museoiden työehtosopimus
Kari Eskola, työmarkkinalakimies
p. 0201 235 367, kari.eskola@akavanerityisalat.fi

Yliopistojen yleinen työehtosopimus, Avaintes
Anna Zibellini, työmarkkinalakimies
p. 0201 235 353, anna.zibellini@akavanerityisalat.fi

http://taku.web30.neutech.fi/site/wp-content/uploads/2017/05/cropped-taku_favicon.png
Lue lisää

TAKUn hallituksen jäsen esittelyssä: Piia Lääveri

10.3.2020

 

Piia Lääveri toimii TAKUn hallituksen jäsenenä jo toista vuotta. Monille Piia on tuttu kuitenkin työnsä kautta — Piia toimii Ruisrockin vastaavana tuottajana. Tutustu Piiaan ja hänen urapolkuunsa sekä hänelle tärkeisiin taide- ja kulttuurialan työelämän kysymyksiin.

 

Kuka olet?

Piia Lääveri, Ruisrockin vastaava tuottaja. Pohjakoulutukseltani olen kulttuurituottaja, mutta toivon valmistuvani musiikin maisteriksi Taideyliopiston Sibelius-Akatemiasta vielä tämän vuoden aikana.

Kuvassa on Ruisrockin vastaava tuottaja Piia Lääveri. Kuvaaja Kerttu Pentiilä.

Kuva: Kerttu Penttilä / Ruisrock 2015

 

Urapolkusi?

Päädyin alalle koulutuksen kautta. Aloitin ruotsinkieliset kulttuurituotannon opinnot Yrkeshögskolan Sydvästissä (nykyisessä Arcadassa) vuonna 2001. Opintojen aikana päädyin tekemään työharjoitteluja ja töitä mm. musiikkialan etujärjestössä niin Suomessa kuin Iso-Britanniassakin, tapahtumissa ja festivaaleilla sekä teatterissa. Lopulta urani suuntautui tapahtumiin ja olen työskennellyt jo yli 15 vuotta pääasiassa festivaalien parissa. Työhistoriaani kuuluu tuotannon työt mm. Helsingin Juhlaviikoilla, Lux Helsingissä, Flow Festivalilla, Maailma Kylässä -festivaalilla sekä Slushissa. Viimeiset kolme vuotta olen toiminut Ruisrockin vastaavana tuottajana. Vastuualueinani ovat talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävät sekä viestintätiimin vetäminen.

Erityiset kiinnostuksen kohteesi koskien taide- ja kulttuurialan työelämää? Mitä asioita aiot erityisesti TAKUn hallituksessa edistää?

Omaa sydäntäni lähellä on tasa-arvo työelämässä sekä työhyvinvointi. Kulttuuriala on hyvin naisvaltainen, joka mielestäni näkyy alan palkkauksessa sekä yhteiskunnallisessa arvostuksessa, erityisesti taloudellisesta näkökulmasta katsottaessa. Uskon vahvasti, että kulttuurialoilla on tulevaisuudessa merkittävä työllistävä status sekä taloudellinen vaikutus yhteiskunnassa. Lisäksi kulttuurialat voivat olla ohjaamassa eri ammattikuntien kehitystä ja työn järjestelyä, koska alaamme leimaavat mm. itsenäinen asiantuntijatyö, monialainen osaaminen sekä ihmislähtöinen ja inhimillinen näkökanta työn prosesseihin.

Työskentelen itse yksityisellä sektorilla ja ns. markkinatalouden ehdoilla, jolloin uudistumiskyky on yksi tärkeimmistä valttikorteista menestyvälle toiminnalle. Uudistumisprosesseissa pitää kuitenkin olla tukea työntekijöille ja johdon osaamista, koska nämä prosessit ovat helposti sudenkuoppia työhyvinvoinnille. Alalla työskentelevät ihmiset ovat myös hyvin intohimoisia alan sisältöjä kohtaan ja työtä tehdään ”rakkaudesta lajiin”. Tämä onkin alamme vahvuuksia, mutta myös potentiaalisia heikkouksia. Kulttuurialan organisaatioissa työhyvinvointiin pitäisi olla lisää työkaluja. Lisäksi ilmastonmuutoksen vaikutukset tulevaisuuden työelämään ovat kiinnostavia.

Funny fact sinusta?

Olen käynyt myös sähköalan perustutkinnon, vaikka päivääkään sähköalan töitä ei ole tullut tehtyä. Koulutuksesta on kuitenkin ollut hyötyä mm. esitystekniikan kanssa työskentelyssä, eli missään nimessä koulunpenkillä kulutettu aika ei ole mennyt hukkaan!

 

Voit olla yhteydessä Piiaan, jos haluat keskustella: kulttuurialan yhdenvertaisuudesta, työhyvinvoinnista sekä nuorten kulttuuriosallisuudesta, musiikkialasta ja taide- ja kulttuuritapahtumista ja TAKUn roolista niitä koskien. Katso täältä Piian yhteystiedot sekä myös muiden hallituksemme jäsenten erityiset kiinnostuksen kohteet.

Tässä TAKUn hallituksessa -sarjassa esittelemme hallituksemme jäsenten taustoja, urapolkuja ja taide- ja kulttuurialan työelämän erityisiä mielenkiinnon kohteita. Haluamme tehdä näkyväksi, millainen porukka TAKUa luotsaa ja tuoda esiin alan asiantuntijoiden vahvaa ja monipuolista osaamista.

 

http://taku.web30.neutech.fi/site/wp-content/uploads/2017/05/cropped-taku_favicon.png
Lue lisää

Otimme kantaa: Museoiden suosio ei näy palkassa (HS 15.2.)

17.02.2020

 

Museoissa juhlitaan huimia kävijäennätyksiä (HS 27.1.). Voimme iloita siitä, että kiinnostus taidetta ja kulttuuria kohtaan kasvaa. Samalla tulisi suunnata katse museoiden henkilökuntaan; monialaisiin ammattilaisiin, joiden palkassa ei näy tehtävän edellyttämä korkea koulutus. Palkkakuopat ovat todellisia.

Näyttelyiden taustalla työskentelee useita eri ammattilaisia, joiden tekemä työ näkyy yleisölle vasta lopputuloksessa. Osaavaa henkilökuntaa tarvitaan myös asiakasrajapintaan lipunmyynnistä museokauppaan ja oppaista museovalvojiin. He luotsaavat museovieraat teos- ja asiakasturvallisuutta vaalien täysien salien läpi.

Työn arvostusta osoitetaan parhaiten kohtuullisella palkalla ja reiluilla työehdoilla. Nykyisin parannettavaa on valitettavan paljon. Korjattavaa on palkkatason lisäksi niin työehdoissa, työsopimusmalleissa kuin myös mahdollisuuksissa urakehitykseen. Vain jaksava, motivoitunut ja palkallaan toimeentuleva henkilökunta voi luoda edellytykset tulevien vuosien menestykselle.

 

Nea Leo
toiminnanjohtaja, Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry

Katariina Mäkelä
toiminnanjohtaja, Museoalan ammattiliitto

Kersti Tainio
museo-opas, tutkimusassistentti, väitöskirjatutkija, Helsinki

 

Mielipidekirjoituksemme Helsingin Sanomien sivustolla

http://taku.web30.neutech.fi/site/wp-content/uploads/2017/05/cropped-taku_favicon.png
Lue lisää

TAKUn hallituksen jäsen esittelyssä: Kersti Tainio

10.02.2020

 

Kersti Tainio on TAKUn hallituksen uusi varsinainen jäsen vuosina 2020-2021. Tutustu Kerstiin ja hänen urapolkuunsa sekä hänelle tärkeisiin taide- ja kulttuurialan työelämän edunvalvonnallisiin kysymyksiin.

 

Kuka olet?

Olen Kersti, kolmekymppinen filosofian maisteri ja taidehistorioitsija, museo- ja kulttuurialan sekatyöläinen, tutkimusassistentti, väitöskirjatutkija ja järjestösihteeri.

KerstiTainio

Urapolkusi?

Kymmenisen vuotta museo- ja kulttuurialalla on yhtäältä vahvistanut ammatillista identiteettiäni ja kokemustani siitä, että arvostan tekemääni työtä ja alaani. Sanalla sanoen, viihdyn tällä alalla. Toisaalta työkokemus on vienyt tehokkaasti harhaluulot, mitä tulee palkkoihin, pätkätyösopimuksiin ja uralla etenemismahdollisuuksiin. Suren kovasti alaa vaihtaneiden ja sitä harkitsevien kollegoideni puolesta: mahtavat tyypit, jotka voisivat antaa taiteelle, kulttuurille ja yhteiskunnalle niin paljon, hakeutuvat muihin töihin, kun elämän reunaehdot käyvät yksinkertaisesti liian väsyttäviksi ja taloudellisesti epävarmoiksi. Kun olen pohtinut alan kehityskohtia ja omia vaikutusmahdollisuuksiani, olen tullut pohdinnoissani selkeään lopputulokseen: asioihin voi vaikuttaa vain järjestäytymällä.

Erityiset kiinnostuksen kohteesi koskien taide- ja kulttuurialan työelämää? Mitä asioita aiot erityisesti TAKUn hallituksessa edistää?

Tällä hetkellä yritän vaikuttaa museo-oppaiden työolosuhteisiin. Siinä on laajasti sivistynyt, korkeasti koulutettu, monipuolinen ja vielä hirveän huumorintajuinen porukka, jolla palkkahaitari vaihtelee jotakuinkin nollasta sataan. Minua kiinnostaa myös erityisesti mielekkään ja taloudellisesti järkevän osa-aikatyön edistäminen ja apurahansaajien työttömyysturva. Lisäksi koen, että TAKUlla on ja tulee olla tärkeä rooli taide- ja kulttuuripoliittisena keskustelijana; siihen keskusteluun osallistuminen on myös keino perustella ay-liikkeen merkitystä nyky-yhteiskunnassa.

Funny fact sinusta?

Olen fanaattinen kävelijä. Kunpa joku keksisi kengät, jotka kestäisivät niin raivokasta kulutusta. Erityinen suosikkipätkäni on Sörnäisten rantatie Merihaan suuntaan. Jos olisi enemmän aikaa, en liikkuisi mihinkään muuten kuin kävellen.

 

Tässä TAKUn hallituksessa -sarjassa esittelemme hallituksemme jäsenten taustoja, urapolkuja ja taide- ja kulttuurialan työelämän erityisiä mielenkiinnon kohteita. Haluamme tehdä näkyväksi, millainen porukka TAKUa luotsaa.

http://taku.web30.neutech.fi/site/wp-content/uploads/2017/05/cropped-taku_favicon.png
Lue lisää

TAKUn toiminnanjohtaja valmistelemaan ehdotuksia kulttuurisen moninaisuuden edistämisestä

15.01.2020

 

Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kososen asettama työryhmä valmistelee ehdotuksia ulkomaalaistaustaisten henkilöiden osallisuuden vahvistamiseksi kulttuurielämässä. Työryhmä tulee ehdottamaan linjauksia myös kulttuurisen moninaisuuden edistämiseksi taiteen ja kulttuurin keinoin. Toiminnanjohtajamme Nea Leo toimii työryhmän jäsenenä ja valmistelee osana ryhmää kulttuuripoliittisia linjauksia, joiden avulla alaa kehitetään tulevaisuudessa.

Työryhmän on tarkoitus keskittyä maahanmuuton ja sen kasvun myötä syntyneeseen kulttuurisen moninaisuuden haasteeseen kulttuuripolitiikassa. Ryhmä pohtii mm. ulkomaalaistaustaisten henkilöiden mahdollisuuksia harjoittaa ammattimaista toimintaa kulttuurialalla Suomessa ja heidän mahdollisuuksiaan osallistua sitä koskevaan kehittämistyöhön ja päätösten tekoon. Työryhmän tulee huomioida erityisesti tavoite vahvistaa ulkomaalaistaustaisten henkilöiden yhteiskunnallista osallisuutta ja osallistumista Suomessa taiteen ja kulttuurin avulla sekä edistää taiteen ja kulttuurin keinoin kulttuurien välistä vuoropuhelua.

TAKUn toiminnanjohtaja Nea Leo on ylpeä siitä, että TAKU on mukana edistämässä kulttuurin moninaisuutta Suomessa. ”On tärkeää, että voimme kehittää yhdenvertaisuutta ja osallisuutta yhteiskunnassamme. Tämä on linjassa myös TAKUn uudistettujen arvojen, kuten vastuullisuuden ja yhdenvertaisuuden kanssa. On hienoa, että osana työryhmää voimme tukea ulkomaalaistaustaisten kulttuurialan asiantuntijoiden mahdollisuuksia työllistyä omalle alalleen”, Nea Leo toteaa.

Työryhmä toimii ajalla 9.1.20-31.12.20. Ryhmän puheenjohtajana toimii erikoistutkija Pasi Saukkonen.

Lisätietoja

http://taku.web30.neutech.fi/site/wp-content/uploads/2017/05/cropped-taku_favicon.png
Lue lisää

Selvitys: Kuvataiteilijoiden palkkioissa suurta vaihtelua – alalle kaivataan yhtenäisiä korvauskäytäntöjä

19.12.2019

 

TAKU ja Suomen Taiteilijaseura selvittivät syksyllä toteuttamassaan palkkiokyselyssä erilaisia kuvataiteen alan tehtävistä maksettavia korvauksia. Kartoitettuihin tehtäviin sisältyivät esimerkiksi kuvataiteen opetus- ja asiantuntijatehtävät, taidenäyttelyihin liittyvät tehtävät sekä julkisen taiteen tehtävät. Kyselyyn vastasi 107 ammattikuvataiteilijaa.

Selvityksen tulokset nostavat selkeästi esiin kuvataiteilijoiden työnkuvan hajanaisuuden, korvauskäytäntöjen suuren vaihtelun sekä epävakaan aseman työmarkkinoilla. Vastaukset osoittavat, että kuvataiteilijat tekevät usein työtä korvauksetta, minkä lisäksi alalla on paljon näkymätöntä työtä, jota ei tyypillisesti kirjata työtunneiksi.

”Vastauksista on nähtävissä, että sopimuskäytännöt kuvataiteen alalla ovat edelleen melko jäsentymättömiä. Jopa samoista tehtävistä maksetuissa palkkiosummissa on suuria eroja”, TAKU ry:n toiminnanjohtaja Nea Leo toteaa.

Selvityksen tavoitteena oli koota tilastotietoa, jota kuvataiteilijat voisivat hyödyntää oman työnsä hinnoittelussa. Kuvataiteen alalla on tarve palkka- ja palkkiosuosituksille, joihin taiteilijat voisivat vedota sopimuksia tehdessään. Tällä hetkellä kilpailulainsäädännön rajoitukset estävät esimerkiksi taiteilijajärjestöjä laatimasta virallisia palkkiosuosituksia. Tilanteesta kärsivät erityisesti kuvataiteen kaltaiset taiteenalat, joilla taiteellista työtä ei tyypillisesti tehdä työsuhteessa tai työehtosopimuksen alaisuudessa.

Selvityksen mukaan yleisimmin korvauksetonta työtä tehtiin taidenäyttelyihin liittyvien tehtävien yhteydessä. Suomen Taiteilijaseuran ajama näyttelypalkkiokäytäntö pyrkii turvaamaan taiteilijoille kohtuullisen korvauksen museonäyttelyn yhteydessä suoritetuista työtehtävistä.

Yleisin kuvataiteilijoiden tekemän työn korvausmuoto oli palkkio, paitsi opetustöissä, joissa korvaus maksettiin yleisimmin palkkana. Oli kuitenkin hyvin yleistä, että taiteilija ei saanut mitään korvausta työtehtävän suorittamisesta. Ilmaista työtä esiintyi kaikissa kartoitetuissa työtehtävissä, mutta vähiten opetustehtävissä.

Kyselyssä kerättiin tietoa vastaajien taustoista, työtehtävistä, eri työtehtäviin käytetystä ajasta sekä työstä saaduista korvauksista viimeisen vuoden aikana. Kyselyssä myös selvitettiin, oliko teetetystä työstä kirjallinen sopimus ja noudatettiinko työssä työehtosopimusta.

Kyselyyn vastanneista kuvataiteilijoista 40 prosenttia työskenteli pääkaupunkiseudulla ja 60 prosenttia muualla Suomessa. Lähes puolet vastaajista oli työskennellyt kuvataiteilijana yli 20 vuotta, ja noin kolmasosa 10–20 vuotta. Kuvataiteilijat ovat yleisesti hyvin korkeasti koulutettuja: puolet vastaajista oli suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon ja yli kolmasosa alemman korkeakoulututkinnon.

”Pyrimme keräämään tietoa alan korvauskäytännöistä ja palkkioiden suuruudesta jatkossa säännöllisesti. Vertailukelpoinen tilastotieto auttaa hahmottamaan tilanteen kehittymistä ja edistämään reilujen palkkio- ja korvauskäytäntöjen vakiintumista. On selvää, että kuvataiteilijoiden tekemälle ilmaistyölle on tultava loppu”, Suomen Taiteilijaseuran toiminnanjohtaja Annukka Vähäsöyrinki toteaa.

Tutustu selvityksen tuloksiin

 

Lisätiedot:

Toiminnanjohtaja Nea Leo
nea.leo@taku.fi
p. 044 066 4800

Toiminnanjohtaja Annukka Vähäsöyrinki
annukka.vahasoyrinki@artists.fi
p. 040 077 3105

 

 

http://taku.web30.neutech.fi/site/wp-content/uploads/2017/05/cropped-taku_favicon.png
Lue lisää

Työnantajavelvoitteiden hoitaminen taideorganisaatioiden rahoituksen ehdoksi

17.12.2019

 

Eräs Taiteen edistämiskeskuksen toimikunnan jäsen totesi kerran: ”Hankala luonne ei voi olla apurahan este”. Toimikuntien apuraha- ja avustuspäätökset perustuvat ennen kaikkea taiteellisiin ansioihin. Taiteen nimissä on totuttu suvaitsemaan erilaisia toimintatapoja. Raja on kuitenkin vedettävä sellaiseen toimintaan, joka vahingoittaa toisia ihmisiä. Näitä tapauksia on paljastunut viime vuosina aivan liian monia sekä työnantajina toimivissa organisaatioissa että alan oppilaitoksissa.

Vaikka suurin osa taiteen kentän toimijoista hoitaa asiansa hyvin, epäasiallista kohtelua esiintyy aivan liikaa. Haitallinen ajatusmalli taiteilijanerosta, joka lahjakkuutensa vuoksi on yhteiskunnan säädösten yläpuolella, elää valitettavasti edelleen. Kilpailu rahoituksesta ja opetuspaikoista on kovaa. Kuinka kauan valtio aikoo rahoituksellaan tukea organisaatioita, joiden henkilökunnan tiedetään voivan huonosti, joissa vaihtuvuus on suurta ja työnantajavelvoitteita laiminlyödään jatkuvasti? Miksi opetuksessa tapahtuvien väärinkäytösten pitää nousta julkisuuteen, ennen kuin koulutuksesta vastaavat tahot ottavat viestit opiskelijoilta vakavasti?

Taidealan koulutuksessa ohjaussuhde on usein hyvin henkilökohtainen ja opiskelijamäärät pieniä. Opiskelijoille tulee koulutuksen muodosta riippumatta mahdollistaa palautteen antaminen ja epäkohtien esiin nostaminen, myös silloin kun se koskee itse koulutuksen järjestäjää. Palaute epäasiallisesta kohtelusta on otettava vakavasti ja selvitettävä tarvittaessa ulkopuolista apua käyttäen.

Taiteen avustuksia myönnettäessä työnantajavelvoitteiden asianmukainen hoitaminen on otettava pysyvästi mukaan päätöksenteon mittaristoon. Työnantajavelvoitteiden noudattamisesta on tultava velvoittava osa avustuspäätösten kokonaisratkaisua. Hakijaorganisaatioiden taloudellisia toimintaedellytyksiä arvioidaan jo nyt. Myös inhimillisillä toimintaedellytyksillä on oltava merkitystä päätöksiä tehtäessä. Avustuksia myöntävien rahoittajien ja eri hallinnonalojen keskinäistä viestintää on lisättävä. Jos toiminta herättää epäilyn epäasiallisista ja jopa lainvastaisista toimintatavoista, asiaan on uskallettava puuttua - myös rahoittajan taholta.

Työntekijän asemassa olevia taide- ja kulttuurialan ammattilaisia ja opiskelijoita ei saa jättää taistelemaan oikeuksistaan yksin.

http://taku.web30.neutech.fi/site/wp-content/uploads/2017/05/cropped-taku_favicon.png
Lue lisää

Suomen Taiteilijaseura ja TAKU ry kartoittavat kuvataiteilijoiden palkkioita

30.9.2019

 

Suomen Taiteilijaseuran ja Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKUn toteuttama palkkiokysely kartoittaa kuvataiteen alalla erilaisista tehtävistä maksettavia korvauksia. Kysely on tarkoitettu ammattikuvataiteilijoille ja siihen vastataan nimettömästi.

Kyselyllä kerätään tietoa erilaisista kuvataiteen alan työtehtävistä, kuten asiantuntijatehtävistä, vertaisarvioinneista, opetustyöstä tai näyttelyn järjestämiseen liittyvistä tehtävistä maksettavista palkoista ja palkkioista. Kyselyssä tarkoitettuihin työtehtäviin ei lasketa omaa taiteellista työtä.

Kyselyn tavoitteena on kartuttaa tietoa alan korvauskäytännöistä ja tarjota tilastotietoa kuvataiteilijoiden palkka- ja palkkioneuvotteluiden tueksi.

Kysely on avoinna 30.9.–21.10.2019. Vastaamiseen menee aikaa noin 15 minuuttia.

Linkki kyselyyn

Kyselyn tulokset julkaistaan Suomen Taiteilijaseuran ja TAKUn kanavissa ja niitä esitellään Taiteilijaseurat-keskustelutilaisuudessa perjantaina 13.12.2019 klo 10–12 Tieteiden talolla. Tervetuloa mukaan.

Kiitos ajastasi!

 

Lisätietoja:

Nea Leo
Toiminnanjohtaja, TAKU ry
puh. 044 066 4800, nea.leo@taku.fi

Annukka Vähäsöyrinki
Toiminnanjohtaja, Suomen Taiteilijaseura
puh. 040 077 3105, annukka.vahasoyrinki@artists.fi

 

 

 

 

 

 

http://taku.web30.neutech.fi/site/wp-content/uploads/2017/05/cropped-taku_favicon.png

Lue lisää

Toiminnanjohtajan katsaus syksyyn:
kokoaan vaikuttavampi TAKU 

13.9.2019

 

Hyvät ja toimivat jäsenpalvelut, tapahtumat ja koulutukset ovat tärkeä ja usein teille jäsenille näkyvin osa TAKUn toimintaa. Kaikkein keskeisintä ammattijärjestön työssä on kuitenkin edunvalvonta. Edunvalvontatyö on kyselyjen perusteella myös suurimalle osalle 3 500 TAKUlaisesta kaikkein tärkein syy kuulua ammattijärjestöön.

Kohtaamisia ja koulutuksia ympäri Suomen

Syksyn monipuolinen koulutustarjontamme on käynnistynyt; luvassa on koulutuksia teidän toiveidenne mukaisesti muun muassa johtamisesta, esiintymisestä, oman osaamisen hinnoittelusta ja markkinoinnista sekä yrittäjyydestä. Omien tapahtumiemme ohella olemme mukana toteuttamassa myös kuntien kulttuurituottajille suunnattuja KUTU Päiviä Jyväskylässä ja toista kertaa järjestettävää kulttuuri-, taide- ja media-alan ammattilaisille suunnattua LIFT-tapahtumaa Helsingissä. Jo nyt alkusyksystä olemme tavanneet teitä jäseniä Turussa, Jyväskylässä ja Helsingissä after work -tilaisuuksissa. Lisäksi järjestimme suuren suosion saaneen Apurahapäivän yhdessä Tieteentekijöiden liiton ja Suomen Taiteilijaseuran kanssa. Oli ilo kohdata teitä jäseniä myös Apurahapäivässä.

Edunvalvonta taide- ja kulttuurialoilla työskentelevien hyväksi on työmme ydintä

TAKUn jäsenet työskentelevät kaikilla mahdollisilla eri sektoreilla, jonka myötä TAKUn edunvalvontatyö on laajaa. Teemme edunvalvontaa aktiivisten luottamushenkilöidemme ja henkilökuntamme voimin niin valtio-, kunta-, korkeakoulu- kuin yksityissektorilla. Palkansaajien edunvalvonnan lisäksi olemme aktiivisia myös ammatinharjoittajien ja yrittäjien sekä opiskelijoiden edunvalvonnassa. Tehtävämme on olla jäsentemme edustaja eli taide- ja kulttuurikentän asiantuntijoiden ääni kaikkialla, missä alamme asiantuntijoita työskentelee. TAKUn edunvalvonnan toimintakenttä on siis hyvin laaja, yhtä laaja kuin monilla meitä jäsenmäärältään paljon suuremmilla ammattijärjestöillä.

Edunvalvontatyötä toteutetaan erilaisissa kokouspöydissä neuvotellen ja sitä tehdään tietokoneen ääressä TAKUn kannanottoja ja näkemyksiä kirjoittaen. Haasteemme onkin, miten kertoa tästä työmme osasta teille jäsenille. Välillä edunvalvontatyö on kuitenkin muutakin.

Tärkeä osa edunvalvontaamme on nostaa taide- ja kulttuurialan ammattilaisten osaamisen arvostusta. Tiesitkö, että TAKUn jäsenten yleisin tutkintonimike on filosofian maisteri? Tänä syksynä toteutimme ensimmäistä kertaa Olen humanisti -kampanjan, jossa kerroimme humanistien monipuolisesta osaamisesta ja mahdollisuuksista uratarinoiden avulla. Kampanjamme oli menestys ja sai todella paljon positiivista näkyvyyttä. Aiomme jatkaa kampanjaa myös tulevina vuosina.

Siinä missä viime keväänä vaikutimme hallitusohjelmaan, on nyt vuorossa hallitusohjelman kirjausten käytännön toteutuksen seuranta. Hallitusohjelmassa on mukana paljon TAKUn ajamia tavoitteita, mutta hallitusohjelmakirjauksista käytännön toteutukseen on vielä pitkä matka. Esimerkiksi monille TAKUlaisille tärkeää olisi saada muutos työaikalain työsuhteen määritelmään, jota hallitusohjelmassa on luvattu täsmentää. Tähän liittyen on syksylle sovittu jo tapaamisia työ- ja elinkeinoministeriön virkamiesten kanssa.

Monityöläisinä ja itsensätyöllistäjinä työskentelevät taiteilijat ovat kasvava jäsenjoukkomme. TAKU toteuttaa yhteistyössä Suomen Taiteilijaseuran kanssa kuluvan syksyn aikana palkkiokyselyn kuvataiteilijoille. Kyselyn tulosten pohjalta laadimme kuvataiteilijoille ohjeistuksen oman työn hinnoitteluun. Myös kulttuurituottajien ja historian, kirjallisuuden ja kulttuuriaineiden filosofian maistereiden vähimmäispalkkasuositukset sekä suositus taide- ja kulttuurialan työsuhteen ehdoista päivitetään ja uudet astuvat voimaan huhtikuun 2020 alussa.

Taide- ja kulttuurialan yleinen rahoituskehitys on asia, joka vaikuttaa lähes kaikkien jäsentemme työhön jollakin tavalla ja seuraamme sitä tarkasti. TAKU on ajanut taiteen ja kulttuurin budjettirahoituksen tuntuvaa nostoa. Nostot ovat välttämättömiä, mikäli Suomessa edelleen arpajaislain astuttua voimaan ja rahapelitoiminnan tuottojen vähennyttyä halutaan ylläpitää toimivia kulttuuripalveluita ja tarjota edes osalle koulutetuille taiteen ja kulttuurin ammattilaisille ja taiteilijoille mahdollisuudet tehdä koulutustaan vastaavaa työtä. Opetus- ja kulttuuriministeriön kautta tuleva rahoitus ei kuitenkaan voi olla ainoa vaihtoehto, vaan myös muuta rahoitusta on löydyttävä. Alipalkkauksen ansiosta juuri ja juuri pystyssä pysyvien taide- ja kulttuuriorganisaatioiden mallin on muututtava. Tähän otimme kantaa myös syyskuun alussa Helsingin Sanomissa julkaistussa yleisönosastokirjoituksessa.

Uudesta strategiasta suunta tuleviin vuosiin

TAKU on aloittanut tänä syksynä myös strategiatyön, jossa yhdistyksen strategia päivitetään ajan tasalle. Työ valmistuu syksyn aikana ja uusi strategia esitellään jäsenille syyskokouksessa. Kokoaan vaikuttavamman taide- ja kulttuurialan ammattilaisten ja asiantuntijoiden ammattijärjestön on tärkeää suunnata voimavaransa oikein ja tarkoituksenmukaisesti. Olemme olemassa jäseniämme varten. Ole siis rohkeasti yhteydessä ja kerro, mihin TAKUn sinun mielestäsi pitäisi erityisesti keskittyä. Onko jokin asia jäänyt liian vähälle huomiolle? Mikä toimii hyvin?

Jos edunvalvontatyö ja siihen vaikuttaminen kiinnostaa, marraskuun lopussa järjestettävässä syyskokouksessa on sääntöjen mukaan vapautumassa taas neljä varsinaisen jäsenen ja kaksi varajäsenen hallituspaikkaa. Voit myös milloin tahansa tulla mukaan TAKUn edunvalvontatyöryhmään.

Ollaan yhteydessä!
Nea
nea.leo@taku.fi

 

 

http://taku.web30.neutech.fi/site/wp-content/uploads/2017/05/cropped-taku_favicon.png

Lue lisää