Työnantajavelvoitteiden hoitaminen taideorganisaatioiden rahoituksen ehdoksi

Eräs Taiteen edistämiskeskuksen toimikunnan jäsen totesi kerran: "Hankala luonne ei voi olla apurahan este". Toimikuntien apuraha- ja avustuspäätökset perustuvat ennen kaikkea taiteellisiin ansioihin. Taiteen nimissä on totuttu suvaitsemaan erilaisia toimintatapoja. Raja on kuitenkin vedettävä sellaiseen toimintaan, joka vahingoittaa toisia ihmisiä. Näitä tapauksia on paljastunut viime vuosina aivan liian monia sekä työnantajina toimivissa organisaatioissa että alan oppilaitoksissa.

Vaikka suurin osa taiteen kentän toimijoista hoitaa asiansa hyvin, epäasiallista kohtelua esiintyy aivan liikaa. Haitallinen ajatusmalli taiteilijanerosta, joka lahjakkuutensa vuoksi on yhteiskunnan säädösten yläpuolella, elää valitettavasti edelleen. Kilpailu rahoituksesta ja opetuspaikoista on kovaa. Kuinka kauan valtio aikoo rahoituksellaan tukea organisaatioita, joiden henkilökunnan tiedetään voivan huonosti, joissa vaihtuvuus on suurta ja työnantajavelvoitteita laiminlyödään jatkuvasti? Miksi opetuksessa tapahtuvien väärinkäytösten pitää nousta julkisuuteen, ennen kuin koulutuksesta vastaavat tahot ottavat viestit opiskelijoilta vakavasti?

Taidealan koulutuksessa ohjaussuhde on usein hyvin henkilökohtainen ja opiskelijamäärät pieniä. Opiskelijoille tulee koulutuksen muodosta riippumatta mahdollistaa palautteen antaminen ja epäkohtien esiin nostaminen, myös silloin kun se koskee itse koulutuksen järjestäjää. Palaute epäasiallisesta kohtelusta on otettava vakavasti ja selvitettävä tarvittaessa ulkopuolista apua käyttäen.

Taiteen avustuksia myönnettäessä työnantajavelvoitteiden asianmukainen hoitaminen on otettava pysyvästi mukaan päätöksenteon mittaristoon. Työnantajavelvoitteiden noudattamisesta on tultava velvoittava osa avustuspäätösten kokonaisratkaisua. Hakijaorganisaatioiden taloudellisia toimintaedellytyksiä arvioidaan jo nyt. Myös inhimillisillä toimintaedellytyksillä on oltava merkitystä päätöksiä tehtäessä. Avustuksia myöntävien rahoittajien ja eri hallinnonalojen keskinäistä viestintää on lisättävä. Jos toiminta herättää epäilyn epäasiallisista ja jopa lainvastaisista toimintatavoista, asiaan on uskallettava puuttua - myös rahoittajan taholta.

Työntekijän asemassa olevia taide- ja kulttuurialan ammattilaisia ja opiskelijoita ei saa jättää taistelemaan oikeuksistaan yksin.