Asiantuntijat yhdessä taide- ja kulttuurialan merkitystä luomassa

Alan ammattilaisten monipuolinen osaaminen tulee näkyväksi vain siten, että arvostamme itse omaa osaamistamme ja kykenemme kertomaan työmme merkityksestä myös alan ulkopuolelle. TAKUn järjestökoordinaattori Helmi Saukkoriipi peilaa vieraskynässä ajatuksiaan taide- ja kulttuurialan merkityksestä oman työsuhteensa loppumetreillä.

Eduskuntavaalikeväänä puhe taiteen ja kulttuurin merkityksestä nousi keskusteluihin Riikka Purran luksuskommentin ("kulttuuri on luksusta") ja sitä seuranneiden alan tietoiskujen myötä. Kenties provokaatioksi tarkoitettu kommentti sai aikaan tietoon pohjautuvan vastareaktion, joka korosti kulttuurialan merkitystä ja laajuutta. Pelkästään TAKUn postaukset saivat tuhansia jakoja ja yli 150 000 katselukertaa.

Taide- ja kulttuurialaan ja laajemmin humanisteihin liittyy edelleen paljon vääriä käsityksiä ja ennakkoluuloja. TAKU vie sanomaa taide- ja kulttuurialan sekä alan työntekijöiden merkityksestä eteenpäin yhdessä muiden alan edunvalvontajärjestöjen, mm. taiteilijajärjestöjen, muiden ammattijärjestöjen ja keskusjärjestö KULTAn kanssa. Laajaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja alan työnteon todellisuudesta kertomiseen tarvitsemme kuitenkin koko kentän ääntä ja yhteistyötä – tykkäyksiä, jakoja, keskustelunavauksia, sidosryhmätyöskentelyä ja poliittisia kontakteja.

Minut veti töihin TAKUun juurikin halu työskennellä alan ja sen ammattilaisten puolesta. Jo opiskelijana vieroksuin jopa alan sisältä tulevaa puhetta kortistoon valmistumisesta. Kuka toisi esiin alamme merkitystä ja puolustaisi osaamistamme, ellemme me itse! Siksi haluan nyt työsuhteeni loppumetreillä haastaa myös sinut pohtimaan taiteen ja kulttuurin merkitystä itsellesi henkilökohtaisesti sekä laajemmin yhteiskunnallisesti.

Mitä taide ja kulttuuri on?

Puhuttaessa taiteen merkityksestä unohdamme usein, ketä yritämme puhutella. Taiteella ja kulttuurilla on vankka kansan suosio: suomalaisista 76 % pitää kulttuuria kansalaisten peruspalveluna ja 88 % on sitä mieltä, että kulttuuria tulee tarjota tasapuolisesti eri ikä- ja väestöryhmille (Akavan Erityisalat/Kantar Public 2022). Toisaalta meillä on laajeneva joukko ihmisiä, jotka eivät miellä kuluttavansa taidetta ja kulttuuria lainkaan, ja jotka mieltävät alan elitistisenä. Usein kulttuuriin osallistumattomuus kytkeytyy sosiaaliseen eriarvoisuuteen, matalaan koulutustasoon, työelämän ulkopuolella olemiseen ja pienellä paikkakunnalla asumiseen (Riie Heikkilä 2022).

Taiteen ja kulttuurin merkitys syntyy kullekin taiteen ja kulttuurin määritelmän sekä omien kokemusten ja mieltymysten kautta. Keskusteluyhteys katkeaa jo siinä kohtaa, jos yksi mieltää kulttuurina lähikirjastot ja toisen mielikuva kulttuurista on etäällä, vieraalla paikkakunnalla sijaitseva kulttuurilaitos.

Itselleni taide ja kulttuuri on ihmeellistä – taide ja kulttuuri haastaa ajattelua sekä antaa esteettisiä ja yhteisöllisiä kokemuksia. Samalla se on kaikkialla ympärillämme, osa arkea. Se on Käärijä-ilmiö, julkinen taideteos työmatkallamme ja Sairaalaklovnit syöpälasten tukena. Se on musiikkiesitys markkinoilla, eläkeläisten käsityökerho, lasten taiteen perusopetuksen tanssitunti ja jokakesäinen festivaali, joka täyttää paikkakunnan väensorinalla. Se on valtakunnallinen ja monipuolinen tarjonta erilaisia esityksiä, konsertteja, keikkoja, näyttelyitä, kirjoja, lehtiä, elokuvia, tv-ohjelmia, äänitteitä, pelejä, design-tuotteita, arkkitehtuuria, visuaalisia ilmeitä, kuvituksia ja harrastuksia. Taide ja kulttuuri on jotain sinulle ja jotain minulle.

Taide- ja kulttuuriala vetoaa merkityksestä puhuttaessa usein taiteen itseisarvoon. Ymmärrän, mitä itseisarvolla tarkoitetaan, mutta olen aina vieroksunut sitä selityksenä. Itseisarvo on pistemerkki, keskustelun päättäjä, se heittää alaa vieroksuvan ulos eliitin kehästä: ”Ai itseisarvo, en ymmärrä, ei tämä sitten varmaankaan ole minulle.” Meidän tulee kyetä kertomaan taiteen ja kulttuurin merkityksestä alan toimintaa ymmärrettävästi ja lähestyttävästi avaten, vaikka itsellemme asia olisi itsestään selvä.

Osa kansallista identiteettiämme, laajasti työllistävä elinkeino ja esteettisten aistimusten antaja

Taiteen ja kulttuurin määritelmän tavoin myös taiteen ja kulttuurin merkitys muotoutuu jokaiselle omien lähtökohtien kautta. Erilaiset merkitykset resonoivat erilaisten ajattelutapojen kanssa.

Taiteen ja kulttuurin merkitys voi syntyä esimerkiksi oheisten teemojen kautta:

• Taide ja kulttuuri ovat oleellinen osa demokraattista yhteiskuntaa ja sivistysvaltiota. Vapaan yhteiskunnan keskiössä ovat mm. lukutaito ja kriittinen ajattelutaito – taide ja kulttuuri vaalivat näistä molempia. Taide ja kulttuuri voivat olla keskustelunherättäjiä ja yhteiskunnallisten ilmiöiden kuvaajia.
• Taide ja kulttuuri ovat osa kansallista identiteettiämme ja kansainvälisyystyötä. Taide ja kulttuuri ovat luoneet ja luovat yhä päivittäin käsityksiä identiteetistämme. Taide ja kulttuuri toimivat siltana paitsi omaan historiaamme, myös vieraisiin kulttuureihin.
• Taide ja kulttuuri ovat n. 120 000–130 000 henkilöä työllistävä elinkeino ja kasvuala. Suomen BKT:stä taide- ja kulttuurialan osuus on n. 3,1 %. Taide ja kulttuuri ovat paikkakunnille vetovoimatekijä, jonka vanavedessä menestyvät myös ravintola-, liikenne- ja majoituspalvelut (kts. Taide- ja kulttuurialan avainlukuja).
• Taide ja kulttuuri vahvistavat tutkitusti hyvinvointia, mielenterveyttä ja osallisuuden kokemusta sekä ehkäisevät syrjäytymistä (kts. Taikusydän, tutkimusjulkaisut).
• Taide ja kulttuuri antavat esteettisiä kokemuksia. Aisteihin pohjaavat kokemukset voivat toimia rationaalisesta ajattelusta irrallaan ja synnyttää välittömiä, voimakkaitakin tunnereaktioita ja ajatusketjuja.
• Taide ja kulttuuri ruokkivat luovuutta. Taiteen ja kulttuurin tekeminen ja kokeminen voi luoda turvallisen tilan, jossa kokeilla omia mielikuvituksen ja ajattelun rajojaan.
• Taiteen tekeminen ja kokeminen on henkilökohtaisesti tärkeää ja osa elämän tunneskaalaa. Taide ja kulttuuri voivat tuoda iloa ja elämyksiä arjen keskelle. Taide ja kulttuuri voivat lohduttaa surun hetkellä.

Kuka on tervetullut taiteen ja kulttuurin pariin?

Tänä keväänä palkittu TAKUtuen saaja Laura Suhonen käsittelee opinnäytetyössään taidemuseoiden asenteellista saavutettavuutta. Alan yhdenvertaisuustyössä asenteellisen saavutettavuuden näkökulma on äärimmäisen tärkeä.

Ketkä kokevat olevansa tervetulleita taiteen ja kulttuurin pariin? Millaisia sanattomia käytössääntöjä alaamme liittyy? Millaisia ennakkotietoja yleisöiltä odotetaan teosten ymmärtämisessä? Keiden tarinoita kerromme?

Yleisötyön, lastenkulttuurin ja alueellisen taide- ja kulttuuritarjonnan merkitystä ei voi liiaksi korostaa alan merkityksen avaamisessa. Koko ikäluokan tavoittavat hankkeet, kuten Taidetestaajat, Kulttuurin kummilapset ja Lukulahja lapselle tuovat taidekokemukset lähelle myös niitä, jotka eivät luonnostaan hakeutuisi niiden äärelle. Ketään ei pidä pakottaa taiteen ja kulttuurin pariin, eikä kaikkien tarvitse pitää kaikesta. Lähtökohtaisesti kuitenkin ymmärrämme ja siten arvostamme meille tuttuja asioita paremmin kuin vieraita.

Tässä myös taidejournalismin ja taidekritiikin merkitys on keskeinen. Taiteen tai taidepuheen ei tarvitse olla yksinkertaista, mutta samalla meillä tulee olla keinoja tuoda taidetta lähemmäs kaikenlaisia yleisöjä.

Taide- ja kulttuurialan asiantuntijat merkityksen ytimessä

TAKU edustaa usein piiloon jäävää laajaa joukkoa korkeakoulutettuja taide- ja kulttuurialan asiantuntijoita. Kunnat, kulttuurilaitokset, vapaa kenttä ja alan yritykset tuottavat laajan skaalan erilaisia taide- ja kulttuurituotteita kaikenlaisille kohderyhmille, mutta toiminnan taustalla on aina alan ammattilaisten tekemä valtavan monipuolista osaamista vaativa ja arkinenkin työ.

Työntekijöiden äänitorvina toimivat ammattiliitot toitottavat viestiä alan ja sen työntekijöiden merkityksestä. Viestimme voimakkuus on kuitenkin jossain määrin riippuvainen järjestäytymisasteesta, joka on taide- ja kulttuurialalla vaatimaton n. 11 % (vrt. Lääkäriliitto, yli 90 %). Mikä voima meillä olisikaan, jos koko ala olisi liittynyt yhteen!

Tulevaisuudessa toivon näkeväni entistä enemmän taide- ja kulttuurialan asiantuntijoita näkyvinä julkisina keskustelijoina ja poliittisina toimijoina. Kerrotaan alamme merkityksestä niin omissa verkostoissamme kuin laajemmin poliittisissa keskusteluissa niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti.

Opiskelijat tulevaisuuden merkityksen luojina

Lopuksi haluan vielä kiittää kaikkia tapaamiani TAKUn jäseniä ja yhteistyökumppaneita kohtaamisista, ajatustenvaihdosta ja yhteistyöstä taide- ja kulttuurialan puolesta. Erityiskiitokset haluan osoittaa alan korkeakouluopiskelijoille, joita olen reilun vuoden ajan saanut tavata ympäri Suomen. Teillä on valtavasti osaamista ja näkemyksellisyyttä, jota taide- ja kulttuurialan työelämä tarvitsee. Arvostakaa tätä osaamista ja luottakaa itseenne. Pitäkää kiinni oikeuksistanne työntekijöinä. Kentältä toivon empatiaa, reiluutta ja tukea työharjoittelijoiden ja vastavalmistuneiden kohtaamiseen. Tämän päivän opiskelija on huomisen asiantuntija – tulevaisuuden alan merkityksen luoja.

Palaan itse luottavaisin mielin TAKUn rivijäseneksi tietäen, että asiantuntevat kollegat tekevät hartiavoimin edunvalvonta- ja vaikuttamistyötä alamme työelämän kehittämiseksi. Törmätään siis taide- ja kulttuurialan kentällä sekä TAKUn jäsentilaisuuksissa! Ja nautinnollista kesää taide- ja kulttuurielämysten parissa!

Kirjoittaja Helmi Saukkoriipi työskenteli TAKUssa järjestökoordinaattorina huhtikuusta 2022 kesäkuuhun 2023. Hän on valmistunut Helsingin yliopistosta taiteiden tutkimuksesta, yleisestä kirjallisuustieteestä filosofian maisteriksi. Taide- ja kulttuurialalle hän päätyi junantuomana Pohjois-Suomesta, ei-akateemisesta perheestä mm. musiikkiluokan, kuvataideharrastuksen ja innostavien äidinkielen opettajien vaikutuksesta. Helmi on myös Mustekala-kulttuurilehden toinen päätoimittajista.