Taide- ja kulttuurialan asiantuntijoiden ammattijärjestö TAKU juhlistaa 50-vuotista taivaltaan. Helposti lähestyttävä ja jäsentensä näköinen TAKU on kasvanut kokoaan suuremmaksi vaikuttajaksi.

Viidessäkymmenessä vuodessa TAKU on kasvattanut sekä jäsenmääräänsä että vaikuttavuuttansa. Jokainen järjestön hallituksen jäsen, hallituksen puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja sekä työntekijä on ollut mukana rakentamassa tämän päivän TAKUa.  

Vuonna 1975 perustettu Suomen Kulttuurisihteerit ry on muuttunut taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-alan asiantuntijoita sekä kaikkia työelämän sektoreita laajasti edustavaksi ammattijärjestöksi, jonka jäseniä yhdistää rakkaus taiteeseen ja kulttuuriin – ja kokemus oman työn merkityksellisyydestä.  

Ammattijärjestönä TAKU on pysynyt jäsenkuntansa vauhdissa ja rinnalla. Toiminnanjohtaja Nea Leon mukaan tietoperustainen päätöksenteko on TAKUlle tärkeä periaate:

– Hyödynnämme aina vain paremmin suoraan jäseniltä, jäsenkyselyistä sekä tutkimus- ja tilastolähteistä saatua tietoa niin edunvalvonnassa kuin toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessäkin. 

TAKUa kuullaan ja kuunnellaan 

Viimeisen kymmenen vuoden aikana painopiste on siirtynyt yhä aktiivisemmin taide- ja kulttuurialan työelämän edunvalvontaan. TAKUlaista edunvalvontaa määrittää valppaus, aktiivisuus, rohkeus ja jatkuva kehittäminen. Viestinnän murros on ollut oleellinen osa muutosta, jonka aallonharjalla TAKU on pyrkinyt pysymään.

– TAKUn edunvalvonta ja viestintä ovat kehittyneet suuntaan, jossa äänemme kuullaan ja tekemisemme saa näkyvyyttä entistä enemmän. Olemme kokoamme isompi ääni ja asiantuntemustamme kulttuurialan asiantuntijoiden moninaisissa tilanteissa halutaan kuulla, toteaa vuodesta 2022 alkaen TAKUn hallituksen puheenjohtajana toiminut Piia Lääveri.

Toiminnanjohtaja Nea Leo kertoo järjestön TAKUn tämänhetkisestä aktiivisuudesta näin: 

–Koko syksy on jälleen täynnä päättäjätapaamisia. Olen myös ylpeä yhteistyöverkostoista, jotka olemme onnistuneet rakentamaan. Esimerkiksi edunvalvontaan on muodostunut aitoja, hyviä kumppanuuksia, joista hyötyy koko ala.

Viisi vuosikymmentä yhteistä voimaa 

Viisikymmentä vuotta takulaista toimintaa on piirtänyt oman jälkensä suomalaiseen kulttuurikenttään. Voimme olla ylpeitä siitä, miten ammattimaisena toimijana TAKU näyttäytyy sekä taide- ja kulttuurialan järjestöjen että ammattijärjestöjen joukossa.

– Kuulemme jatkuvasti hämmästelyä siitä, että teemme tätä vain kolmen kokoaikaisen ja yhden osa-aikaisen työntekijän voimin. Osa salaisuutta on se, että emme yritä tehdä kaikkea, vaan keskitymme jäsenten työelämän kannalta oleellisiin asioihin. Tärkeää on myös, että kerromme toiminnastamme läpinäkyvästi, toteaa Nea Leo.

Työelämän ja yhteiskunnan ollessa vahvassa muutostilassa TAKU järjestönä huolehtii taide- ja kulttuurialan työntekijöiden asemasta sekä työskentelyn edellytyksistä nykyhetkessä ja pyrkii raivaamaan tietä tulevaisuuteen.

Kiitos sinulle, joka olet ollut mukana matkallamme ja jatkat rinnallamme kulttuurialan asiantuntijoiden yhteistä voimaa kasvattaen sekä yhteisiä asioita puolustaen!

Taustatietoa artikkeliin on saatu haastattelemalla TAKUn hallituksen aiempien vuosien puheenjohtajia sekä toiminnanjohtajaa. Alla sitaatteja heidän haastatteluistaan:

”TAKUn toiminta edunvalvonnallisesti on muuttunut vaikuttavammaksi. TAKU ottaa kantaa ja osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun taide- ja kulttuurialoista näkyvimmin.” Petri Katajarinne, pj. 2011–2012

Yritimme vahvasti panostaa siihen, että TAKU otettaisiin mukaan tärkeisiin yhteiskunnallisiin keskusteluihin ja saisi mahdollisuuden vaikuttaa isommin.” Susanna Tommila, pj. 2005–2010

”Vielä 90-luvun lopussa haastavaa oli kulttuurituottajien asemointi työelämän kartalle. Jorma Rihto, pj. 1998–2002

“Leimallista oli niihin aikoihin TAKUn kasvu ja kulttuurialan monipuolistuminen.” Merja Isotalo, pj./ vpj. 1993–2008 

”Ammattiylpeys ja identiteetti ovat vahvistuneet valtavasti. Ainakin tässä mielessä TAKU on tavoitteissaan onnistunut.” Jorma Rihto, pj. 1998–2002

”Korona-aikana ammattijärjestö pääsi näyttämään kyntensä alan tukitoimien suunnittelussa.” Juha Isotalo, pj. 2019–2021

”Olimme jo silloin asiantuntijoita muun muassa epätyypillisissä työsuhteissa ja monessa muussa työelämäkysymyksessä, jotka ovat sittemmin valtavirtaistuneet.” Mari Lankinen pj. 2013– 2018

“Periaatteisiin kuului menneestä oppiminen, nykyisyyden tunteminen ja näiden pohjalta tulevaisuuteen valmistautuminen.” Merja Isotalo, pj./ vpj. 1993–2008

”Toimiston sekä hallituksen vahva sitoutuminen niin järjestön kuin edunvalvonnankin kehittämisessä kantaa pitkälle. Hienoa työtä kaikilta.” Kirsi Herala, tj. 1996–2018