Yrittäjän eläkelain (YEL) uudistusehdotus vaatii tarkastelua

Yrittäjän eläkelakia (YEL) on ehdotettu muutettavaksi vuoden 2023 alusta. Hallitus teki kesäkuussa (16.6.2022) asiasta esityksen, mutta sellaisenaan se ei ole vielä toteuttamiskelpoinen. TAKU ja Kieliasiantuntijat ry ottivat kantaa jäsentensä kannalta oleellisiin kohtiin.  

Nykyisessä yrittäjäkohtaisiin työtuloihin sidotussa lakisääteisessä YEL-mallissa ongelmaksi on muodostunut alivakuuttaminen eli se, että yrittäjät määrittelevät työtulonsa alhaisemmaksi kuin todellisen työpanoksen arvo on. Näin yrittäjän kerryttämä työeläke jää usein pieneksi – ja valtion maksama loppuosuus suureksi. On kuitenkin luonnollista, että yrittäjien maksamat eläkevakuutussummat saattavat jäädä pieniksi, koska työtulot voivat olla pieniä. 

YEL-työtulon lisäksi oleellista monityöläisten ja pienyrittäjien kannalta on se, että sosiaaliturvaa kertyy koko työuralta ja kaikista työn tekemisen muodoista. Siksi samalla on tarkasteltava työttömyysturvalakia.

Yrittäjien todelliset tilanteet huomioitava YEL-muutoksessa

Hallituksen tavoitteet yrittäjien eläketurvan parantamiseksi ja alivakuuttamisen vähentämiseksi ovat kannatettavia, mutta esitetyt ratkaisut eivät huomioi kokonaisuutta yksinyrittäjien todellisuudesta käsin.

Hallitus esitti ratkaisuksi yrittäjän maksaman YEL:in sitomista alakohtaiseen yksityisen sektorin mediaanipalkkaan. Mediaanipalkkoja ei kuitenkaan ole tilastoitu kaikilla aloilla, kuten taide- ja kulttuurialalla sekä käännösalalla – ja ajatus laskennallisesta mediaanipalkasta on ongelmallinen. Perustaksi olisi koottava tietoa työtuloista kattavasti eri alojen ja erilaisten työnmuotojen sekä -tilanteiden edustajilta.

Yksityiseen sektoriin perustuvasta mediaanista muodostuisi pienituloisimmille yrittäjille kaukana saavuttamattomissa oleva YEL:in perusta. Pienituloiset ja kausiluontoisesti vaihtelevia tuloja ansaitsevat yrittäjät joutuisivat vaikeaan asemaan, koska todelliset tulot voivat jäädä kauas mediaanitasosta.

Yksinyrittäjillä ja itsensätyöllistäjillä on toisinaan vain vähän tosiasiallista vaikutusvaltaa omiin palkkioihinsa. Esimerkiksi vuonna 2021 Kieliasiantuntijat ry:n tekemän tulkkien ansiotasokyselyn mukaan 48 % vastaajista ei pystynyt vaikuttamaan palkkionsa suuruuteen. Taustalla vaikuttaa mm. käännösalan globaali kilpailu, jossa alhaisemman palkkiotason markkinat laskevat yleistä palkkiotasoa. Myös tekoälyn aikakausi on johtanut alati pieneneviin palkkioihin käännösalalla.

Tässä yhteydessä on lisäksi muistettava, että julkishallinto on vastikään kilpailuttanut käännös- ja tulkkauspalveluiden sopimukset useiksi vuosiksi eteenpäin. Hintoja voi olla nyt mahdotonta tarkistaa, vaikka YEL:in sitominen mediaanipalkkaan sitä edellyttäisi.

Yksinyrittäjien talous on vaarassa romahtaa, ellei mediaanipalkkaan sitomiseen pyrkivälle YEL-muutokselle luoda vähintään vuoden siirtymäaikaa.

Sosiaali- ja työttömyysturvaa on kehitettävä kokonaisuutena   

Yrittäjien eläkeuudistusta ei saa tehdä nyt hätäisesti ilman, että samanaikaisesti kehitetään muuta yrittäjän sosiaaliturvaa.

Nykyinen työttömyys- ja sosiaaliturvajärjestelmä ei ole seurannut työelämässä jo kauan sitten tapahtunutta muutosta, jossa itsensätyöllistäminen ja monityöläisyys eli eri työnteon muotojen yhdisteleminen on yhä yleisempää. 

Taide-, kulttuuri- ja käännösalalla monityöläisyys ja tulojen pirstaleisuus on ollut yleistä jo pitkään. Esimerkiksi Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry:n vuonna 2021 tekemän jäsenkyselyn mukaan 49 %:lla vastaajista oli jokin sivutoimeentulonlähde pääasiallisen työnsä ohella (esim. tekijänoikeustulot, apurahat, muu palkkatyö, keikkatyöt, osa-aikaisuudet tai määräaikaiset työsuhteet).

Keskusteluihin jälleen noussut yhdistelmävakuutus mahdollistaisi yhtäaikaisen työssäoloehdon kerryttämisen sekä palkkatyöstä että yrittäjänä tehdystä työstä – ja tämä saattaisi monityöläiset oikeudenmukaiseen asemaan myös työttömyysturvan suhteen. Yhdistelmävakuutusta tulisi nyt edistää YEL-muutoksen rinnalla, jotta suuntana olisi aito ja kokonaisvaltainen yrittäjän aseman paraneminen. 

Kestävän työelämän kehittäminen edellyttää yksittäisten seikkojen parantamisen sijaan laajaa katsantotapaa ja suurta sivellintä. 

Kieliasiantuntijat ry ja TAKU ry lähettivät kannanottonsa sosiaali- ja terveysvaliokunnalle 20.9.2022
 

Lisätietoja: 

Hanna Gorschelnik
toiminnanjohtaja, Kieliasiantuntijat ry
hanna.gorschelnik@kieliasiantuntijat.fi
puh. 050 576 2553

Nea Leo
toiminnanjohtaja, Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry
nea.leo@taku.fi
puh. 044 066 480