TAKU lausui työttömyysturvan yhdistelmävakuutusta koskevasta lakiesityksestä

Yhdistelmävakuutusta koskevassa esityksessä erityisen hyvää oli laaja eri työteon muotojen kattaminen. Ongelmakohdaksi nousi kuitenkin se, ettei esitys sisällä tarvittavia muutoksia työvoimapoliittisten edellytysten arviointeja koskevaan lainsäädäntöön. Vakuutuksen hinta on myös pidettävä kohtuullisena.

TAKUn pitkäaikaisena edunvalvontatavoitteena ollut yhdistelmävakuutus parantaisi useita työnteon muotoja yhdistävien työttömyysturvaa. Yhdistelmävakuutus mahdollistaisi työttömyysturvan kerryttämisen rinnakkaisesti sekä palkka- että yrittäjätyöstä ja apurahatyöskentelystä. Tällä hetkellä työttömyysturva koskee vain palkkatyötä tai yrittäjätyötä, mutta ei molempia samaan aikaan. 

TAKU piti esityksessä hyvänä muun muassa sitä, että yhdistelmävakuutuksella voisi vakuuttaa laajasti työskentelyä työttömyyden varalta. Esiin nousseet ongelmakohdat vaativat kuitenkin korjaamista.

Yksi merkittävä ongelma on, että yrittäjätuloon, apurahoihin ja vastaaviin tuloihin perustuva osuus rahoitettaisiin kokonaisuudessaan kassan jäsenmaksuilla. Tämä voisi tehdä vakuutuksesta niin kalliin, että se olisi yksilön näkökulmasta kannattamaton tai jopa taloudellisesti mahdoton.

Yhdistelmävakuutuksen työssäoloehdot eivät saa johtaa väliinputoamisiin

On erittäin kannatettavaa, että yhdistelmävakuutuksen työssäoloehdossa huomioidaan palkkatulo, yrittäjätulo sekä muut monimuotoiseen työllistymiseen liittyvät tulot yhtenä kokonaisuutena. Myönteistä on myös se, että työssäoloehdon rakenne on yhdenmukainen palkansaajan työssäoloehdon kanssa. Tämä lisää järjestelmän ymmärrettävyyttä ja johdonmukaisuutta. 

Kuukausikohtainen tuloraja ei saa kuitenkaan muodostua ongelmaksi. Monimuotoisesti työllistyvien tulot ovat usein epäsäännöllisiä ja voivat vaihdella kuukausittain. Kiinteä 930 euron kuukausiraja voisi johtaa tilanteisiin, joissa työssäoloehto ei täyty tulon ajoittumisen vuoksi ja kuukausikohtainen tarkastelu ei vastaa todellista ansaintaa. On varmistettava, ettei tämä johda uudenlaisiin väliinputoamistilanteisiin. 

Apurahansaajien osalta on epävarmaa, parantaako vai heikentääkö uudistus heidän asemaansa. Siksi apurahat tulisi säilyttää hyväksyttävänä syynä olla poissa työmarkkinoilta ja niiden tulisi jatkossakin pidentää työssäoloehdon tarkastelujaksoa. Apurahansaajalla tulee olla mahdollisuus valita omaan tilanteeseensa parhaiten soveltuva ratkaisu ilman riskiä asemansa heikkenemisestä. 

Työvoimapoliittiset edellytykset sekä vakuutuksen hinta keskeisinä kysymyksinä

Esityksen merkittävin haaste on, ettei se sisällä tarvittavia muutoksia työttömyysetuuden työvoimapoliittisia edellytyksiä koskevaan lainsäädäntöön. Yhdistelmävakuutus voi helpottaa työssäoloehdon täyttymistä, mutta ei ratkaise sitä, milloin henkilöä pidetään työttömyysturvassa pää- tai sivutoimisena yrittäjänä.  

Nykyiset tulkinnat yrittäjyyden pää- ja sivutoimisuuden arvioinnista ovat epäyhtenäisiä ja voivat johtaa siihen, että vähäinen tai toimeentuloon riittämätön toiminta estää työttömyysetuuden saamisen – ja tämä olisi ongelma myös yhdistelmävakuutuksen tapauksessa. 

Keskeinen ongelma liittyy työttömyysturvajärjestelmän jakoon palkansaajiin ja yrittäjiin sekä siihen, miten näiden väliin jääviä tilanteita arvioidaan. Lopputuloksena voi olla, että henkilö katsotaan päätoimiseksi yrittäjäksi, vaikka toiminta olisi vähäistä eikä tuottaisi toimeentuloa. 

Kannatamme yhdistelmävakuutuksen valmistelua lainsäädäntöön

Yhdistelmävakuutuksen toimivuus edellyttää erityisesti työvoimapoliittisen arvioinnin selkeyttämistä, vakuutuksen kustannusten kohtuullisuutta sekä järjestelmän selkeyttä ja ymmärrettävyyttä. 

Työ- ja elinkeinoministeriö on hiljattain korostanut, että sivutoiminen yritystoiminta ei lähtökohtaisesti estä työttömyysetuuden saamista ja, että ratkaisevaa on toiminnan vaatima työmäärä. Samalla on todettu, että tulkinnoissa on nyt esiintynyt vaihtelua. Tämä asia on laitettava kuntoon, jotta myös yhdistelmävakuutus voi toimia. 

TAKU kannattaa yhdistelmävakuutuksen huolellista valmistelua lainsäädäntöön.

Lausuntokierros päättyi 31.3.2026. Kaikki annetut lausunnot löytyvät lausuntopalvelusta. Hallituksen odotetaan antavan esityksen eduskunnalle kesäkuussa.

 

Lisätietoja:
Nea Leo
toiminnanjohtaja
Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry
puh.  044 066 4800
nea.leo@taku.fi

Viimeisimmän TAKUn jäsenkyselyn (2025) mukaan 39 prosenttia kokoaikaisessa palkkatyössä olevista toimii myös sivutoimisesti yrittäjinä tai itsensätyöllistäjinä. Jäsenkuntaan kuuluu myös merkittävä joukko freelancereita sekä jonkin verran (osittain tai kokonaan) apurahalla työskenteleviä.