Työnteon edellytyksistä huolehtiminen kulttuuripoliittisen selonteon perustaksi
Opetus- ja kulttuuriministeriön odotettu kulttuuripoliittinen selonteko on luonnosvaiheessa. Jätimme sitä koskien lausunnon, jossa muun muassa korostamme taide- ja kulttuurialan rakenteen moninaisuuden sekä reilun työelämän huomioimista.
Kulttuuripoliittisessa selonteossa tavoitellaan laajaa ja tulevaisuuteen kurkottavaa katsantotapaa. Kannatamme luotua visiota ja odotamme seuraavaksi konkreettisia toimenpiteitä sekä vastuunjakoa.
Vaikka kulttuuripoliittinen selonteko katsoo pitkälle yli hallituskausien, on moni alan työelämän kehityksen kannalta ratkaiseva päätös tehtävä nyt. Nyt tehtävillä päätöksillä ja ratkaisuilla mahdollistetaan kulttuuripoliittisen selonteon vision ja tavoitteiden toteutuminen – tai päinvastoin tehdään se vaikeaksi.
“Selonteon mukaan kulttuuripoliittinen tavoitetila 2040-luvulla tähtää siihen, että kulttuuri on Suomea vahvistava ja yhdistävä voima, joka inspiroi rakentamaan kestävämpää, elinvoimaisempaa ja inhimillisempää tulevaisuutta. Onnistuneen kulttuuri- ja elinkeinopolitiikan seurauksena ihmisten kokema osallisuus ja merkityksellisyys tuottavat laaja-alaista sivistystä, hyvinvointia sekä yhteiskunnallista ja taloudellista arvoa.”
Kulttuuripoliittisen selonteon tavoitteet
Kulttuuripoliittisen selonteon tavoitteet ovat hyviä:
- Kulttuuri on muutosvoima
- Kulttuurin tekijät ja sisällöt avainasemassa
- Kulttuuri on jokaisen oikeus
- Kansainvälinen vaikuttavuus syntyy kulttuurista
Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää mahdollisimman pian konkreettisia askelmerkkejä, hallituskaudet ylittävää parlamentaarista sitoutumista ja eri hallinnonalojen välistä, pitkäjänteistä ja toimivaa yhteistyötä.
Kulttuuri on muutosvoima, mutta muutosta on vaikea saada aikaiseksi, jos edellytykset eivät ole kunnossa. On luotava aiemmin kehittämistä jarruttaneet pullonkaulat ohittavia toimintamalleja. Luovien alojen poikkihallinnollisen kasvustrategian valmistelun käynnistäminen mahdollisimman pian on seuraava, tärkeä konkreettinen askel.
Tavoitteiden saavuttaminen ei ole mahdollista ilman kulttuurialan ekosysteemin kokonaisvaltaista ja alan työelämän realiteetit sekä elinkeinotoiminnan ymmärtävää kehittämistä. Jos haluamme turvata alan kasvun edellytykset tuleville vuosikymmenille, tarvitsemme toimivat ja reilut työelämän rakenteet sekä taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-alan työelämää tukevan lainsäädännön.
Kulttuuriala työllistää noin 130 000 ihmistä, joista neljäsosa työskentelee yrittäjinä. Määräaikaiset työsuhteet ovat yleisiä, ammattien kirjo on laaja, tulotasoerot alan sisällä ovat suuria ja monityöläisyys eli eri työnteon muotojen yhdistäminen arkipäivää.
Tulevaisuutta kannattelee myös alan koulutuksen työelämävastaavuudesta huolehtiminen.
Kulttuurialan asiantuntijatyötä tekevät mukaan työryhmiin ja toimielimiin
Kulttuuriala työllistää 130 000 ihmistä. Vaikka taide ja taiteilijat muodostavat luovan alan ytimen, suurin osa alan työvoimasta työskentelee muissa kuin taiteellisissa tehtävissä. Jos ja kun kulttuuriala halutaan nähdä laajana kokonaisuutena, tulee se huomioida myös työryhmien ja toimielimien kokoonpanoissa. Laajasti työllistävän elinkeinoalan kehittäminen edellyttää monipuolista näkemystä ja alan työelämän laajaa ymmärrystä.
Kulttuuripoliittisen selonteon tavoitteiden toteutuminen edellyttää koko kentän osaamisen hyödyntämistä ja tukea. Toivomme, että vastaisuudessa alaa kehittävissä työryhmissä ja toimielimissä ovat edustettuna myös erilaisissa välittäjä- ja asiantuntijatehtävissä työskentelevät. TAKU on mielellään järjestönä mukana esimerkiksi luovien alojen kasvustrategian laadinnassa.
Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU on 3500 taide- ja kulttuurialan asiantuntijaa ja esihenkilöä edustava ammattijärjestö. Jäsenemme työskentelevät taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-alalla hallinto-, tuotanto- ja suunnittelutehtävissä palkansaajina, itsensätyöllistäjinä tai yrittäjinä.
Kulttuurialan työelämän kannalta tärkeimmät kehittämiskohteet
TAKU nostaa alan työelämän kannalta keskeisistä kehittämiskohteista kolme, joiden toivomme näkyvän valmisteltavassa toimenpideohjelmassa.
1. Työnteon eri muotoja on kohdeltava reilusti
Eri työnteon muotojen yhdistämisen on oltava sosiaali- ja työttömyysturvan kertymisen kannalta kannattavaa. Työnteon muotojen yhdistämisen helpottamisesta ja tarvittavista lainsäädännön muutoksista on puhuttu viimeiset pari kolme vuosikymmentä, nyt on tekojen aika.
Työttömyysturvalakia on muutettava siten, että työssäoloehtoa ja ansiosidonnaista työttömyysturvaa voi kerryttää yhdessä vakuutusjärjestelmässä riippumatta siitä, onko työtulo ollut yrittäjä- vai palkkatuloa. Tämän mahdollistava yhdistelmävakuutus on nyt valmisteilla – ja olemme ilahtuneita siitä, että yhdistelmävakuutus on mainittu selonteossa.
Kulttuuri- ja tapahtuma-alalla työskentelee paljon itsensätyöllistäjiä. EU-komissio on antanut syksyllä 2022 suuntaviivat itsensätyöllistäjien kollektiivisesta neuvotteluoikeudesta. Itsensätyöllistäjien neuvotteluoikeuden hyödyntämisellä voi olla merkittävä vaikutus itsensätyöllistäjien toimeentuloon ja asemaan työmarkkinoilla.
2. Alan rakenteet ja tarpeet huomioiva tuki on kasvun edellytys
Kulttuurialan menestyminen edellyttää toimijoiden yhteistyön ja alan rihmastomaisen, keskenään hyvin erikokoisista toimijoista koostuvan, rakenteen ymmärtämistä.
Tarvitaan alan rakenteisiin sopivia rahoitusinstrumentteja sekä suurten hankkeiden pilkkomista myös pienten yritysten osallistumisen mahdollistaviksi.
Toisaalta tarvitaan myös liiketoimintavalmiuksia sekä digitaalista palveluliiketoimintaa vahvistavaa lisäosaamista. Kulttuurialalla on suuri aineettomaan arvonlisään liittyvä kasvupotentiaali, jonka toteutuminen vaatii oikein suunnattua tukea.
3. Hyvinvoivat ammattilaiset ovat kulttuurialan menestyksen perusta
Kulttuurialalla työskentelevät arvostavat työnsä merkityksellisyyttä sekä mielenkiintoisia ja mielekkääksi koettuja työtehtäviä. Kuormitusta aiheuttavat puolestaan muun muassa työn pirstaleisuus ja resurssien niukkuus sekä toimeentulon epävarmuus. Vertaistuelle ja yhteisöihin kuulumiselle on valtava tarve. Alan kasvu ja kehittyminen edellyttävät, että psykososiaalisiin kuormitustekijöihin etsitään ratkaisua joka tasolla. Vain toimivat ja reiluksi koetut rakenteet mahdollistavat inhimillisen työelämän kaikille.
Kulttuurialankin kannalta on tärkeää, että työturvallisuuslakiin esitetyt muutokset etenevät: lakiin on lisättävä uusi asetus psykososiaalisesta kuormituksesta, jonka mittaamiseen, arviointiin ja ennaltaehkäiseviin toimiin tarvitaan säännöt.
Huomautamme myös, että nykyinen hallituspolitiikka ja leikkaukset heikentävät kulttuurialan perustaa tavalla, joka on nyt viimeistään tunnustettava. Visiota kohti on entistäkin pidempi matka, jos alan perusrakenteita horjuttavat leikkaukset toteutuvat.
Kulttuuriala on ollut vahvassa kasvussa. Viisaasti suunnatut päätökset varmistavat, että näin on myös 2040-luvulla!
Lisätietoja:
Nea Leo
toiminnanjohtaja
Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry
puh. 044 066 4800
nea.leo@taku.fi