Kuntien kulttuurirahoituksella ratkaiseva merkitys  

Kuntavaalikeväänä tarvitsemme keskustelua kulttuurista. Kunnat ovat kulttuurin tärkein rahoittaja ja tästä seuraa suuri vastuu. Jos kulttuurin talous-, elinvoima- ja hyvinvointivaikutusten halutaan toteutuvan, edellytetään kunnilta nyt kulttuuripalveluita, kulttuurialan työtä ja yrittäjyyttä tukevia päätöksiä. 

Valtion tuoreet rahoitusleikkaukset saattoivat monet kulttuurialan toimijat erittäin ahtaalle, joten kuntien vastuu kulttuurin rahoittajana korostuu entisestään.

Kunnallinen kulttuurirahoitus koskee muun muassa teattereita, kirjastoja, museoita, taidekasvatusta ja erilaisia kulttuuritapahtumia. Tämä on elintärkeää paikalliselle elinvoimalle, yhteisöllisyydelle ja asukkaiden hyvinvoinnille – ja samalla se on osa kunnan veto- ja pitovoimaa. Kulttuuriala on myös vahva työllistäjä ja alan yrittäjyydessä piilee valtavasti mahdollisuuksia, joita kunnissa tarvitaan.  

Jos kulttuurin elinvoima- ja hyvinvointivaikutusten halutaan toteutuvan, edellytetään kunnilta nyt kulttuuripalveluita, kulttuurialan työtä ja yrittäjyyttä tukevia päätöksiä sekä pitkäntähtäimen strategiaa.

Kulttuurin osuus kuntataloudesta on vain noin 2,4 %, joten varsin pienellä euromääräisellä panostuksella tuotetaan huomattavan suuri arvo (Kuntaliitto 2024).

Monet kunnat ovat joutuneet paikkaamaan valtion rahoitusvajetta, jotta kulttuuripalvelut on voitu turvata. Kulttuurirahoituksen varmistaminen vaatii nyt pitkäjänteistä poliittista tahtoa, mutta pienikin panostus voi saada aikaan ison muutoksen ja positiivisen tapahtumien kierteen.

Kulttuuriyrittäjyydessä piilee potkua 

Luovien alojen ja kulttuuriyrittäjyyden alueellinen vahvistaminen on mahdollisuus, johon kuntien kannattaa tarttua. Työskentely- ja projektiapurahat on mitoitettava riittäviksi, mutta lisäksi tarvitaan luovat alat tuntevia yritysneuvonta- ja ohjauspalveluita sekä välittäjäyhteisöjen kehittämistä.

Luovat alat, taide ja kulttuuri on sisällytettävä tiiviisti alueelliseen ja paikalliseen kehittämistyöhön. Eteenpäin vievät toimintamallit lähtevät vahvasta paikallisesta yhteistyöstä ja uudistumiskyvystä. Kulttuurialan yrittäjyydessä sekä luovissa yhteisöissä on valtava potentiaali, joka tuottaa ympärilleen lisää luovuutta ja mahdollisuuksia.  

Kulttuuri tukee osallisuutta ja yhdenvertaisuutta

Kulttuuri luo iloa ja toivoa. Nykyilmapiirissä on tärkeää myös tiedostaa, että kulttuuri on oleellinen osatekijä eriarvoisuuden ja vastakkainasettelun ennalta ehkäisemisessä.

Kuntien kulttuuripalvelut tarjoavat jokaiselle mahdollisuuden sivistykseen, itseilmaisuun ja elämyksiin varallisuudesta tai taustasta riippumatta. Kulttuuri luo yhteenkuuluvuuden tunnetta ja vahvistaa paikallisyhteisöjä. Esimerkiksi tapahtumat, festivaalit ja taidetyöpajat tuovat yhteen eri taustoista tulevia ihmisiä ja vahvistavat keskinäistä ymmärrystä.   

Dosentti Riie Heikkilän tutkimus paljasti kulttuuriin osallistumattomuuden olevan yhteydessä myös muuhun heikkoon osallisuuteen ja syrjäytymiseen (Heikkilä 2022). Mahdollisuuksien tasa-arvon on siis tarkoitettava mahdollisuutta kulttuuriosallistumiseen. Kulttuuripalveluiden saatavuudesta ja matalan kynnyksen saavutettavuudesta on pidettävä huolta.

Kulttuuriin panostamalla säästetään isoja kuluja sote-sektorilta, tuotetaan henkistä pääomaa ja laajaa elinvoimaa muun muassa matkailutulojen muodossa. Kulttuurilla on rooli, jonka vaikutuksen laajuutta on vaikea korvata millään muulla.  

Kunnan kulttuuristrategia varmistaa positiivisen tulevaisuusnäkymän

Kuntataloudessa pikavoitot eivät useinkaan ole kestävä ratkaisu. Kuntien panostus kulttuuriin on investointi, joka tuottaa sekä taloudellista että inhimillistä arvoa pitkällä aikavälillä. Faktat puhuvat puolestaan. 

Kulttuuristrategian avulla kunnat voivat varmistaa kulttuurille kestävän tulevaisuusnäkymän ja työrauhan. Yli 60 % kunnista on silti yhä vailla omaa kulttuuristrategiaa (KULTTI kuntien kulttuuritilastot). 

Kulttuurin panostaminen on teko hyvän tulevaisuuden puolesta.