Kulttuuripalveluiden henkilöstömäärä ja työkuorma mitoitettava kestävästi   

Kulttuurialan yhdistelmätehtävät ovat yleistyneet kunnissa huolestuttavasti. Vaarassa on paitsi toivottujen tulosten tuottaminen myös työssä jaksaminen. Jos kunnat haluavat parhaat osaajat voimavarakseen, on niiden huolehdittava kilpailukyvystään työnantajina. 

Kulttuurialan asiantuntijat ovat avainasemassa kuntien kulttuuripalveluiden kehittämisessä ja ylläpitämisessä. Heidän asiantuntemuksensa varmistaa, että kulttuuripalvelut ovat laadukkaita, monipuolisia ja saavutettavia kaikille asukkaille. He suunnittelevat ja toteuttavat tapahtumia, johtavat kulttuurilaitoksia ja kehittävät strategioita, jotka edistävät kuntien elinvoimaa ja asukkaiden viihtyvyyttä sekä hyvinvointia.  

Kulttuurialan asiantuntijoilla on tarvittavaa ymmärrystä taiteen ja kulttuurin tarjoamista mahdollisuuksista sekä kykyä tuoda kulttuurin hyötyjä kunnan eri sektoreille, kuten koulutukseen, sosiaalipalveluihin ja kaupunkisuunnitteluun. Myös rahoitusyhteistyön ja verkostojen rakentaminen edellyttää osaamista, joka puolestaan mahdollistaa kuntien kulttuuritarjonnan kehittämisen. 

Ilman asiantuntevaa ja riittävästi mitoitettua henkilöstöä kulttuuripalveluiden kehittäminen jää hajanaiseksi, ja suuri potentiaali jää käyttämättä.

Yleistyneet yhdistelmätehtävät vaarantavat tuloksen sekä jaksamisen

Useissa kunnissa kulttuurialan työtehtäviä on yhdistetty säästösyistä, jolloin yksi työntekijä vastaa useista eri kulttuuripalveluista tai jopa jostain jonkun muun toimialan tehtävästä. Esimerkiksi kirjastonhoitajalle saatetaan lisätä museo- tai tapahtumatuotannon tehtäviä, vaikka ne edellyttävät hyvin erilaista asiantuntemusta. 

Lähetimme kyselyn kuntien kulttuurialan asiantuntijoille (2024):

• 42 % vastaajista kertoi, että organisaatiomuutoksilla on yhdistetty esim. museo, kirjasto tai kulttuuri.
• 41 % vastaajista kertoi, että vastuualueeseen on liitetty tehtäväkokonaisuuksia oman toimialan ulkopuolelta. 

“Henkilöstöhallinto ja taloushallinto, IT-tuki ovat kaikki kadonneet”

“Hallinnon tehtäviä siirtynyt museo- ja kulttuuripalveluiden esihenkilöille.” 

“Hallinto valuu kulttuurin tekijöille, ilman hallintotason KVTES-palkkaa.”

Työntekijöiden työkuorman kasvaminen ja paisuneet hallinnolliset velvollisuudet vievät aikaa varsinaiselta kulttuuripalveluita tuottavalta ja kehittävältä työltä. Tässä kunta menettää valtavan potentiaalin. Selkeät ja realistiset työnkuvat ovat myös työssä jaksamisen edellytys. 

Kulttuurialan osaamiselle on kysyntää

Kulttuurialan asiantuntijat ovat työstään ylpeitä sitoutuneita ammattilaisia, joiden onnistuminen mitataan päivittäin eri puolilla Suomea tapahtumissa, museoissa, työpajoissa, mediassa ja ennen kaikkea ihmisten kokemuksissa. Nämä asiantuntijat tuovat mukanaan luovaa ajattelukykyä, kykyä soveltaa ja taitoa rakentaa siltoja sekä yhteisyyttä.  

Taiteen ja kulttuurin yhteys ihmistä lähellä oleviin arvoihin, yhdenvertaisuuteen ja kestävään tulevaisuuteen ovat kulttuurialan supervoimia. Juuri nyt on viisautta ottaa kulttuurikentän osaaminen vakavasti. 

Kuntien on huolehdittava kilpailukyvystään rekrymarkkinoilla

Jotta kunnat saavat parhaat osaajat voimavarakseen, on niiden pidettävä huolta kilpailukyvystään rekrymarkkinoilla ja lisättävä vetovoimaansa työnantajina.  

Kulttuurialan asiantuntijoiden mediaanikuukausipalkka jää noin 30 % muiden alojen vastaavan palkkatason, kunnissa ero on jopa suurempi. Palkkaus nostettava vastaamaan vaadittua koulutusta, vastuiden laajuutta sekä työn todellista merkitystä.  

Kulttuurialan asiantuntijoilla on merkittävä rooli kuntien hyvän tulevaisuuden rakentajina, ja heistä on pidettävä kiinni.