Kulttuurialan leikkaukset tuhoisia talouskasvulle ja työllisyydelle

Kulttuurialaa uhkaavat leikkaukset, veronkorotukset ja työelämäheikennykset ovat kohtuuttomia. Säästöt ilman suunnan ja kokonaisuuden arvioimista ovat vastuuttomia.  Vielä ei ole myöhäistä kääntää suuntaa. 

Valtiovarainministeriön ehdotuksen mukaan OKM:n hallinnonalalta etsitään yhteensä 50 miljoonan euron säästöjä. Neuvottelut siitä, miten säästöt OKM:n sisällä kohdentuvat, ovat yhä kesken. 

Vaikka hallitusohjelmassa on positiivisia ja kulttuurialan kasvupotentiaalin ymmärtäviä kirjauksia, näyttää niiden saavuttaminen mahdottomalta tämänhetkisessä valossa. 

Keskustelussa ei ole tähän mennessä lainkaan huomioitu kulttuurialan leikkausten vaikutusta työllisyyteen sekä alan elinkeinotoiminnan edellytyksiin. Kulttuuriala on merkittävä ja laajasti työllistävä elinkeinoala, jonka kasvua on edistettävä yhdenvertaisesti muiden elinkeinoalojen tavoin. 

Suomi tarvitsee talouskasvua ja työpaikkoja. Hallituksen lyhytnäköiset leikkaussuunnitelmat johtavat päinvastaiseen kehityskulkuun ja kurjuuteen. Valtion budjetissa kulttuurialan osuus on ollut vain 0,8 %. Tästä leikkaamalla saatujen säästöjen avulla ei pelasteta Suomen taloutta, vaan aiheutetaan korvaamatonta tuhoa. 

Laajat vaikutukset työllisyyteen ja kulttuurialan elinkeinotoimintaan 

 Kulttuuriala työllistää yli 130 000 henkilöä ja palkkatuloja syntyy noin viisi miljardia euroa vuosittain. Ala tuottaa vero- ja maksutuloja julkiselle sektorille noin 3 miljardia euroa vuosittain. (Luovat ry 2024) 

Nyt tulilinjalla ovat niin palkkasuhteessa olevat työntekijät, pienyrittäjät kuin itsensätyöllistäjätkin. Vaarassa ovat sekä VOS-laitokset, vapaan kentän toimijat, järjestöt että yritykset ja pahimmillaan samoihin toimijoihin iskevät sekä valtion rahoituksen leikkaukset, ALV-korotukset että kunta-alan rahoituskriisi. Jos nämä uhat toteutuvat, ovat seuraukset raskaat. 

Pahimmillaan vaarana ovat lukuisat irtisanomiset ja konkurssiaalto. Monelle korkeakoulutuksen saaneelle kulttuurialan asiantuntijalle tämä aiheuttaisi paineen alanvaihtoon ja saavutetun huippuosaamisen hukkaan valumiseen. 

Toivottu tulevaisuus edellyttää kestäviä päätöksiä

Kulttuurialan osuus Suomen bruttokansantuotteesta on noin 3,1 %, eli suurempi kuin esimerkiksi maa- ja metsätaloudella yhteensä. Euroopan maissa kulttuurialan osuus BKT:sta on noin 4,4 % (Rebuilding Europe EU 2019), joten kansainvälisen vertailun perusteella alalla on yhä kasvunvaraa. 

Hallitusohjelmassa esillä ollut kulttuurialan kasvupotentiaali toteutuu vain, jos alaan investoidaan. Toivottu tulevaisuus ei toteudu ilman hyvinvoivia organisaatioita ja asiantuntijoita – eikä ilman kunnollisia työskentelyn edellytyksiä. 

 Hallitusohjelmassa sanotaan: “Luovilla aloilla sekä tapahtuma-alalla on merkittävä työllisyys- ja kasvupotentiaali. Ala on yrittäjyyteen nojaava. Kulttuuri- ja taidetapahtumat luovat ympärilleen sekä taloudellista että henkistä lisäarvoa." 

Mikä taho tämän kaiken hyvän tuottaa, jos kulttuurialan organisaatiot ajetaan henkihieveriin? Jatkavatko korkeakoulutettujen työttömyysluvut kasvuaan? Tuhotaanko leikkauksilla kokonaisen ikäpolven osaamispääoman hyödyntäminen? 

Vielä ei ole myöhäistä kääntää suuntaa. 

Lisätietoja: 

Nea Leo
toiminnanjohtaja
Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry
puh. 044 066 4800
nea.leo@taku.fi