Pelkoa ja hypeä Web3:ssa: Mitä kulttuurialan tulisi tietää uudesta teknologiasta?

Millaisia huolenaiheita nykyistä internetiä seuraavaan Web3-teknologiaan liittyy? Missä mennään sen kehityskaarella? Entä miten luova sekä kulttuuriala voi hyötyä kehitteillä olevasta teknologiasta? Marja Konttinen kertoo näkemyksiään.

Teknologiset murrokset muuttavat maailmaa, yhteiskuntia ja tapaamme luoda, jakaa ja kokea taidetta. Kirjapaino mahdollisti tiedon ja taiteen massajakelun, valokuvaus toi mukanaan uusia ilmaisumuotoja, tietokoneet mullistivat graafisen suunnittelun, älypuhelimet viestinnän, ja nyt tekoäly haastaa luovan työn prosesseja.

Internetin ensimmäinen aikakausi, Web1, avasi oven kansainväliselle viestinnälle ja median jakelulle. Web2 kaupallisti internetin ja toi mukanaan sosiaalisen median sekä alustatalouden, jossa käyttäjät tuottavat sisältöä, mutta alustat hyötyvät siitä mm. mainostuotoilla.

Nyt olemme siirtymässä Web3-aikakauteen, joka tuo mukanaan uuden teknologian ja ideologisen muutoksen. Web3 haastaa perinteisen kaupallisen vallan keskittymisen ja pyrkii antamaan enemmän valtaa yksilöille ja yhteisöille.

Hype haihtuu, kehitys jatkuu

Kaikki teknologiset murrokset kohtaavat aluksi valtavaa innostusta, mutta usein myös pettymyksiä. Kun teknologian mahdollisuudet selkeytyvät, seuraa myös käytännön hyödyt ja arkikäyttö.

Web3-teknologia on edelleen kehitysvaiheessa, eikä sen täysi potentiaali ole vielä näkyvissä. Kryptovaluuttoihin liittyvät skandaalit ja metaversehype ovat synnyttäneet epäluottamusta, mutta samalla kehitys jatkuu taustalla. Web3:n todelliset mahdollisuudet – hajautettu omistajuus, uudet ansaintamallit ja yhteisöllinen päätöksenteko – alkavat vähitellen hahmottua.

Kuten Chris Dixon kuvaa: “Aivan kuten elokuvateollisuus löysi omat ainutlaatuiset ilmaisutapansa erottuakseen teatterista, lohkoketju on vielä alkuvaiheessa, mutta se löytää nopeasti oman kielensä ja täyden potentiaalinsa.”

Vertailun vuoksi generatiivinen tekoäly on tällä hetkellä valtavan kiinnostuksen kohteena. Sen käyttöönotto on ollut nopeaa ja yllättävää, mutta kuten kaikki teknologiat, myös tekoäly tulee käymään läpi kehityskaaren, jossa odotukset tasoittuvat. Web3 tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden niille, jotka ymmärtävät sen pitkän aikavälin potentiaalin ja ovat valmiita tarttumaan siihen jo nyt.

Kohti vastuullisempia ratkaisuja

Uudet teknologiat herättävät kysymyksiä ympäristövaikutuksista, kestävästä kehityksestä ja eettisyydestä. Lohkoketjuteknologian alkuvaiheessa energiankulutus oli suuri huolenaihe, sillä aiemmat järjestelmät vaativat valtavasti laskentatehoa. Esimerkiksi Bitcoinin ylläpito kuluttaa edelleen merkittävästi energiaa.

Ethereum on siirtynyt ympäristöystävällisempään malliin, jossa järjestelmä toimii kevyemmällä ja energiaa säästävällä tavalla mikä vähensi sen energiankulutusta jopa 99 %. Nykyään Ethereumin energiankulutus on alle 6 TWh vuodessa – huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi Netflixin (123 TWh) tai Airbnb:n (20 TWh). Tämä osoittaa, että Web3 voi kehittyä kestävämpään suuntaan ja vastata kriittisiin ympäristöhaasteisiin.

Teknologian kulttuurit

Web3:n arvot – läpinäkyvyys, hajautus, reiluus ja osallistaminen – korostavat tarvetta rakentaa järjestelmiä, jotka tukevat yhteisöjä ja toimivat kestävästi niin sosiaalisesti kuin ympäristön kannalta. Hyvät aikomukset eivät kuitenkaan riitä. Keskustelua varjostavat usein epäluulot ja ristiriitaiset mielikuvat, jotka vaikeuttavat sen todellisen potentiaalin ymmärtämistä.

Chris Dixon tiivistää lohkoketjuteknologiaan liittyvät keskustelut kahteen näkökulmaan, joista toinen korostaa uutisotsikoista tuttua kryptovaluuttojen keinottelua ja markkinoiden heilahtelua, ja toinen näkee lohkoketjun välineenä, joka mahdollistaa luovuuden, omistajuuden ja yhteistyön ilman keskitettyjä välikäsiä tai portinvartijoita.

Web3:n ytimessä on kysymys vallasta: kenellä on oikeus omistaa, päättää ja hyötyä? Tämä tekee Web3:sta enemmän kuin teknologian – se on pohja luovien ja taloudellisesti kestävien tulevaisuuksien rakentamiselle.

Miksi valtaa pitäisi hajauttaa?

Nykyinen internet on vaarassa ajautua tilanteeseen, jossa vain viisi suurta yritystä hallitsevat kaikkea. Keskitetyt alustat, kuten sosiaalisen median jättiläiset, antavat käyttäjille mahdollisuuden tavoittaa yleisöjä, mutta omistavat käyttäjien tuottaman datan ja tekevät sillä voittoa. Tämä internet-vallan keskittyminen rajoittaa luovuutta ja tekee käyttäjistä näkymättömien algoritmien armoilla olevia kuluttajia.

Keskitetyt alustat, kuten sosiaalinen median suosituimmat palvelut, antavat käyttäjille mahdollisuuden luoda profiileja ja hankkia seuraajia, mutta alusta voi myös muuttaa pelisääntöjä mielivaltaisesti esimerkiksi muuttamalla algoritmeja, jotka rajoittavat näkyvyyttä, jos käytät tiettyjä sanoja, tai estävät viestit, joissa on ulkoinen linkki. Jos yrität siirtää yleisösi pois näiltä alustoilta, se on lähes mahdotonta, ja joudut aloittamaan alusta uudessa palvelussa.

Dixonin mukaan Web3 voi haastaa nykyisen keskitetyn vallan. Sähköpostin ja www:n kaltaiset Web1-protokollat menestyivät, koska kukaan ei omistanut niitä – ne olivat avoimia järjestelmiä, joiden päälle kuka tahansa saattoi rakentaa uusia sovelluksia. Web3 vie tämän ajatuksen pidemmälle: se ei tarjoa vain viestintää tai tiedonjakelua, vaan mahdollistaa myös omistajuuden ja taloudelliset siirrot suoraan lohkoketjun protokollassa. Tämä tarkoittaa, että taiteilijat, sisällöntuottajat ja yhteisöt voivat hallita omia töitään ja yleisöjään ilman riippuvuutta kaupallisista alustoista.

Mitä Web3 voi tarjota luoville aloille?

Web3 voi tarjota ratkaisuja moniin perinteisiin haasteisiin, joita kulttuurialat ovat kohdanneet. Se voi muuttaa tavat, joilla projekteja rahoitetaan, yleisöjä tavoitetaan ja taidetta kaupallistetaan. Tämä potentiaali on merkittävä erityisesti luoville aloille, jotka etsivät uusia tapoja rahoittaa projektejaan, tavoittaa ja sitouttaa yleisöjä sekä ylläpitää kestävää liiketoimintaa. Esimerkiksi Kansallisgallerian digitaaliset kokeilut ovat osoittaneet, kuinka virtuaaliympäristöjä ja lohkoketjua voidaan hyödyntää taiteen kokemisen, omistajuuden ja kaupallistamisen työkaluina.