Arvonlisäveroprosentin korotus uhkaa kulttuurialan toimintaedellytyksiä
Kulttuuritapahtumien ja elokuvanäytösten pääsylippuja, teosmyyntiä sekä kirjoja uhataan arvonlisäveroprosentin korotuksella, joka ei voisi iskeä huonompaan hetkeen. Kulttuurialaa ollaan ajamassa pakkorakoon, josta on vaikea ponnistaa ylös.
Suunniteltu arvonlisäveroprosentin korotus ja kulttuurialan rahoituksen leikkaukset ovat viimeinen niitti koronan jälkeen vasta jaloilleen nousseelle alalle. Hallituksen päätöksenteosta puuttuu arvio kokonaisvaikutuksista sekä ennen kaikkea kannustimet.
Alv-prosentin korottaminen 10 prosentista 14 prosenttiin heikentää kulttuurialan toimintaedellytyksiä merkittävästi ja heijastevaikutukset ovat mittavat. Todennäköinen seuraus on kuluttajahintojen karkaaminen saavuttamattomiin, yleisömäärien väheneminen ja toivotun verotulon toteutumatta jääminen. Jos aiotut jättileikkaukset iskevät samalla kulttuurialaan, vaarana on, että yritykset joutuvat supistamaan toimintaansa tai henkilöstömäärää.
Arvonlisäveron korotus uhkaa kulttuurin yhdenvertaista saavutettavuutta
Jos alv korotetaan 10 prosentista 14 prosenttiin, joutuvat yritykset nostamaan kuluttajahintoja. Inflaatio on ajanut hinnankorotuksiin jo aiemmin ja monen talouden osalta kipuraja on saavutettu. Kipeimmin tämä osuu niihin yleisöryhmiin, joille kulttuuri loittonee kokonaan saavuttamattomiin.
Myös matkalippujen ja majoituksen alv-kantaan kaavaillut korotukset nostavat kulttuuritapahtumiin osallistumisen kynnystä. Aivan tavallinenkin kuluttaja joutuu entistä useammin luopumaan kulttuurimatkailusta ja heijastevaikutuksista kärsivät muut toimialat.
Yleisömäärän sekä yritysten tulojen väheneminen on alv-korotuksen todennäköinen seuraus. Tällöin tavoiteltu verotulo jää syntymättä – ja yrityksen omarahoitukseen iskee merkittävä lommo. Talouden huonon vireen vuoksi tulovirta myös sponsorirahan sekä aiempien suurasiakkaiden suunnalta on ollut muutoinkin heikkoa jo yli vuoden ajan, eikä käännettä ole näkyvissä. Alv-korotusta on tällä hetkellä vaikeaa edes kuvitella kompensoitavan yksityisellä rahalla.
Kulttuurialan kuihtuminen johtaa kasvun seisahtumiseen
Kulttuuriala on poikkeuksellisen yrittäjävetoinen, jopa 25 % toimii yrittäjänä. Yrityksiin kohdistuvan harkitsemattoman sopeutuksen varjopuolet ovat lamaannuttavia.
Kulttuurialan mahdollisuus maamme talouskasvua hyödyttävään aineettoman arvonlisän tuottamiseen ja palveluliiketoiminnan kehittämiseen on valtava, mutta ala tarvitsee työrauhaa sekä vakaata rahoitusta. Pahimmillaan alv-korotus vaikuttaa yritysten mahdollisuuksiin sijoittaa toiminnan kehittämiseen – ja samalla se uhkaa olemassa olevia työpaikkoja.
Hallitusohjelmassa todetaan kulttuurialan kasvupotentiaali, mutta suunnitellut toimenpiteet johtavat päinvastaiseen.
Suunnitelma kulttuuripalveluiden alvin nostosta heikentää alan tulevaisuusnäkymiä kohtuuttomalla tavalla, etenkin samanaikaisesti uhkaavien leikkausten kanssa. Suomi tarvitsee kasvua, luovuutta ja energisoivia kulttuurisytykkeitä, joita ilman kuihtuu paitsi talous myös henkinen ilmapiiri.
Lisätietoja:
Piia Lääveri
hallituksen puheenjohtaja
Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry
puh. 040 719 9169
piia.laaveri@gmail.com
Verokanta 10 % → jos muutos toteutuu uusi verokanta 14 % koskee mm. näitä:
- kirjat
- henkilökuljetus
- majoituspalvelut
- televisio- ja yleisradiotoiminnasta saadut korvaukset
- kulttuuri- ja viihdetilaisuudet
- tekijän suorittamat taide-esineiden myynnit ja kaikkien taide-esineiden maahantuonti
- tekijänoikeusjärjestöjen saamat tekijänkorvaukset
- julkisen esiintyjän esityskorvaukset
Hallituksen suunnitelmien mukaan muutos astuisi voimaan 1.1.2025.
Lainvalmistelun etenemistä voi seurata täältä >>