Kulttuuri ei ole menoerä, vaan osa maamme kokonaiskestävyyttä
Suomi tarvitsee ratkaisuja, jotka vahvistavat työllisyyttä, talouskasvua ja osaamista. Siksi avainkysymyksiä ovat kulttuurialan toimintaedellytysten turvaaminen, erilaisten työnteon muotojen kannattavuus ja korkeakouluopiskelijoiden toimeentulo.
Hallitusohjelmatavoitteensa 2027–2031 julkaissut TAKU peräänkuuluttaa arvokeskustelua ja vaalikaudet ylittävän vision luomista. Keskusteluun on nostettava erityisesti kysymys siitä, millaiset rakenteet mahdollistavat kestävän tulevaisuuden sekä taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-alan kasvun ja reilun työelämän.
”Taide- ja kulttuurialan laaja yhteiskunnallinen merkitys on tunnistettu. Nyt tarvitaan toivottua tulevaisuutta tukevia päätöksiä. Kulttuurin merkityksen tunnistaminen ei riitä, alan toimintaedellytykset ja pitkäjänteinen rahoitus on turvattava”, sanoo TAKUn toiminnanjohtaja Niina Ilola.
Kulttuuripolitiikka on ymmärrettävä osana elinkeinopolitiikkaa
Suomen kasvua etsitään uusista innovaatioista ja kehittyvistä toimialoista. Taide- ja kulttuuriala on yksi niistä. Ala työllistää noin 130 600 ihmistä, ja osuus bruttokansantuotteesta on 3,2 prosenttia.
Kulttuurialan osuus valtion budjetissa on nostettava pitkällä aikavälillä vähintään yhteen prosenttiin. Riittävä perusrahoitus on edellytys kulttuurin saavutettavuudelle sekä alueelliselle yhdenvertaisuudelle. Myös kulttuuripoliittisen selonteon toimeenpano edellyttää resursointia.
”Nykyilmapiirissä tarvitsemme lisää osallisuutta, toiveikkuutta ja rohkeutta. Kulttuurialan yhteiskunnallinen rooli on korvaamaton tässä kaikessa. Saavutettavien kulttuuripalvelujen ja luovan osaamisen kerrannaisvaikutukset ulottuvat paljon kulttuurisektoria laajemmalle”, sanoo Ilola.
Kulttuuri- ja luoville aloille tarvitaan niiden yritysrakenteeseen ja liiketoiminnan eri vaiheisiin sopivia rahoitusinstrumentteja, joiden avulla voidaan vahvistaa toimialan perustaa sekä kansainvälistymistä.
Jokaisen tehdyn työtunnin pitää kannattaa
Taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-alalla yhdistetään yleisesti palkkatyötä, yrittäjyyttä, keikkatyötä ja apurahoja. TAKUn jäsenistä jopa 20 prosenttia on monityöläisiä, ja suuntaus on yleistymässä muillakin aloilla. Usean työnteon muodon yhdistäminen ei saa johtaa väliinputoamiseen sosiaali- ja työttömyysturvassa.
Rakenteiden joustavuus on keskeinen tekijä, jolla suomalaisesta työmarkkinasta voidaan tehdä dynaamisempi ja työllisyysastetta nostaa. Kun lyhyt- tai osa-aikaisen työn vastaanottaminen on taloudellisesti aina kannattavaa ja byrokraattisesti vaivatonta, kynnys työllistyä madaltuu. Työttömyysturvan suojaosa on otettava takaisin käyttöön ja nostettava se 400 euroon.
Tulevaisuuden osaaminen ei voi perustua opiskelijoiden velkaantumiseen
Suomen kilpailukyky rakentuu korkealle osaamiselle. Korkeakouluopiskelijoille on turvattava mahdollisuus keskittyä opiskeluun riittävällä toimeentulolla, ilman kohtuutonta riippuvuutta lainasta. Opintorahaa on korotettava ja sidottava se indeksiin.
Samalla humanististen sekä taide- ja kulttuurialojen koulutusohjelmien perusrahoituksen turvaaminen vahvistaa maamme kilpailutekijöitä.
Jatkuva oppiminen on edellytys sille, että asiantuntijat voivat vastata mm. digitalisaation mukanaan tuomiin työelämän nopeisiin muutoksiin. Jokaisella on oltava mahdollisuus päivittää osaamistaan. Myös asiantuntijatyön kuormitustekijöihin sekä työssä jaksamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota.
Kulttuurialan toimintaedellytysten turvaaminen ja kehittäminen ovat investointi luovaan, hyvinvoivaan ja elinvoimaiseen yhteiskuntaan.
Lisätietoja:
Niina Ilola
toiminnanjohtaja
Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry
niina.ilola@taku.fi
puh. 040 772 3825
TAKUn hallitusohjelmatavoitteet 2027–2031
1.) Taide- ja kulttuurialaan panostaminen takaa koko maan uudistumisen
- Nostetaan kulttuurin rahoitus vähintään prosenttiin valtion budjetista pitkällä aikajänteellä ja varmistetaan rahoituksen alueellinen kattavuus.
- Turvataan kulttuuripoliittisen selonteon toimeenpano riittävällä rahoituksella.
- Uudistetaan luovien ja kulttuurialojen yritys- ja TKI-rahoitusta niin, että myös pienet yritykset ja yrittäjät voivat hyödyntää sitä.
- Kannustetaan kulttuurin kuluttamiseen nostamalla verovapaa virike-etu 1000 euroon.
2.) Reilut rakenteet mahdollistavat kestävän ja inhimillisen työelämän
- Estetään monityöläisten väliinputoaminen sosiaali- ja työttömyysturvassa.
- Palautetaan työttömyysturvan suojaosa ja nostetaan se 400 euroon.
- Huomioidaan kulttuurialan erityispiirteet TE-palveluissa ja laaditaan selkeät ohjeet monityöläisten ja itsensätyöllistäjien tilanteisiin.
- Päivitetään työsuojelulainsäädännön asetukset psykososiaalisen kuormituksen osalta.
3.) Suomen tulevaisuus tarvitsee taide- ja kulttuurialan korkeakoulutettuja osaajia
- Turvataan taide-, kulttuuri- ja humanististen koulutusalojen perusrahoitus ja vahvistetaan laadun merkitystä rahoitusindikaattorina.
- Taataan opiskelurauha ja riittävä toimeentulo korottamalla opintorahaa sekä sitomalla se indeksiin. Poistetaan vaatimus opintolainan nostamisesta ennen toimeentulotukea.
- Vahvistetaan työelämävalmiuksia osana korkeakouluopintoja.
- Kehitetään jatkuvan oppimisen ja kouluttautumisen mahdollisuutta työajalla, luodaan aikuiskoulutustuen korvaava järjestelmä ja lisätään mahdollisuuksia opiskella työttömänä.
Perustietoa taide- ja kuttuurialan työelämästä
Taide- ja kulttuuriala työllistää jopa noin 130 600 henkilöä (Tilastokeskus 2024), tapahtuma-alalla puolestaan työskentelee kaikkiaan lähes 200 000 henkilöä. (Tapahtumateollisuus)
Kulttuuriala työllistää noin 2,9 % koko maan työllisistä. (Tilastokeskus 2025)
Luovien alojen osuus BKT:sta 3,2 %. (Tilastokeskus 2025)
