Monityöläiset epätasa-arvoisessa asemassa 

Yhä useamman kulttuurialalla työskentelevän arki rakentuu monen työnantajan ja erilaisten tulovirtojen varassa. Joustavuuden kääntöpuolena on väliinputoaminen sosiaali- ja työttömyysturvajärjestelmässä sekä usein heikoksi jäävä tulotaso.

Noin viidesosalla TAKUn palkkakyselyyn (2025) vastaajista on useampi kuin yksi työnantaja. Heistä huomattava osa tekee muita töitä vakituisen työn ohella ja kerää toimeentulonsa useasta eri lähteestä. 

Työnteon eri muotojen yhdistäminen mahdollistaa laajemman ammatillisen identiteetin ja tavan suojautua yksittäisten tulonlähteiden epävarmuudelta. Erilaiset asiakkuudet ja pirstaleiset työt voivat pakottaa itsensätyöllistäjän vaihtelemaan yrittäjyyden ja palkkatyön välillä. Apurahaa saava taiteilija voi olla samalla osa-aikainen opettaja – tai esimerkiksi palkkatyösuhteinen kesäfestarin tuottaja voi olla talvisin freelancer ja kevytyrittäjä. 

Tämä voi tarjota joustavuutta ja vapautta – mutta kyse voi olla myös rakenteellisesta pakosta, joka johtaa heikkoon asemaan työmarkkinoilla. Yksi suurimmista ongelmista on se, että nykyiset sosiaali- ja työttömyysturvan rakenteet perustuvat oletukseen yhdestä selkeästä työsuhteesta tai yrittäjäasemasta. Myös tulotaso voi jäädä alhaiseksi useista tulolähteistä huolimatta. 

“Kuinka yhdistää järkevästi palkkatyön, apurahatyön ja yrittäjyyden malleja niin, ettei se uhkaa työttömyysturvaa ja kokonaistoimeentuloa?” TAKUn jäsen 

Monityöläisen euro on vain 76 senttiä

TAKUn palkkakyselyn mukaan monityöläisten mediaanikuukausiansio on noin 2 600 euroa eli lähes 24 prosenttia vähemmän kuin kokoaikaista palkkatyötä tekevien. 

Kulttuurialan monityöläisen tulot ovat harvoin vakiintuneita tai täysin ennakoitavia. Eri lähteistä saatavien tulovirtojen ajoitus vaihtelee – osa on kuukausittaista, osa kertaluonteista ja osa kausittaista. Tulot voivat kasautua lyhyelle ajanjaksolle ja jäädä toisina kuukausina lähes olemattomiksi. Tämä vaikeuttaa taloudenhallintaa, mutta myös esimerkiksi sosiaaliturvan ja verotuksen oikeudenmukaista kohdentumista.

Eriarvoisuus ansiotasossa heijastaa rakenteellista ongelmaa: vaikka työn tekemisen muodot monimuotoistuvat, rakenteet suosivat edelleen vakituista kokoaikatyötä. 

Monityöläisen elinkeinomalli on notkea – toisin kuin sosiaali- ja työttömyysturvajärjestelmä

Nykyinen sosiaali- ja työttömyysturvajärjestelmä perustuu selkeään jakoon palkansaajan, yrittäjän ja työttömän välillä, kun taas monityöläinen liikkuu näiden kategorioiden rajapinnoilla. Tämän seurauksena oikeus etuuksiin voi olla epäselvä tai katketa kokonaan.

Työttömyysturvan näkökulmasta ongelmallista on erityisesti työn ja työttömyyden vuorottelu. Lyhyet keikat, osa-aikatyö tai satunnaiset laskutukset voivat johtaa pitkällisiin selvityksiin ja työttömyysetuuksien eväämiseen.  

Sosiaaliturvassa haasteita aiheuttavat myös tulkinnat pää- ja sivutoimisesta yrittäjyydestä sekä apurahojen vaikutuksesta etuuksiin. Yksilö voi joutua tilanteeseen, jossa hän ei täytä minkään järjestelmän ehtoja riittävästi tai edellytetyllä tavalla, vaikka tosiasiallisesti tekee työtä jatkuvasti.

Keskeinen ongelma yksilön kannalta on myös ennakoitavuuden puute. Monityöläisen on vaikea arvioida etukäteen, miten yksittäinen työkeikka tai tulonlähde vaikuttaa etuuksiin. Tämä lisää taloudellista epävarmuutta ja voi jopa estää työn vastaanottamisen. 

Työttömyysturvan yhdistelmävakuutus olisi reilu ratkaisu monityöläisille

Vaikka monityöläisen kokonaisansiot kertyvät useista eri työnteon muodoista, sosiaaliturva lasketaan vain yhden perusteella. Pirstaleisista tuloista huomioidaan siis vain osa. 

TAKUn jo pitkään ajama yhdistelmävakuutus tarjoaisi mallin, jossa työttömyysturvaa voisi kerryttää rinnakkaisesti palkka- ja yrittäjätyöstä sekä apurahatyöskentelystä. Yhdistelmävakuutuksen käyttöönotto olisi merkittävä parannus monityöläisten heikkoon asemaan. Hallituksen käsittelyyn edennyt yhdistelmävakuutusta koskeva lainsäädäntö sisältää kuitenkin toistaiseksi useita korjausta vaativia kohtia. 

“Lainsäädäntö ei lainkaan tunnista meitä. Olet joko yrittäjä tai palkansaaja.” TAKUn jäsen 

Monityöläiset tarvitsevat turvakseen toimivia rakenteita

Taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-aloilla erilaisten työnteon muotojen yhdisteleminen on ollut yleistä jo kauan ja sama kehitys on nyt käynnissä myös muilla aloilla. Kyse on suuresta ja jatkuvasti kasvavasta joukosta: mahdollisesti useampaa työnteon muotoa yhdistäviä itsensätyöllistäjiä arvioidaan olevan tällä hetkellä Suomessa noin 200 000. 

Monityöläinen tarvitsee tuekseen toimivia rakenteita. Joustava työnteon muotojen yhdistäminen voi olla suuri voimavara, jos sen edellytykset ovat kestävät. Jos sosiaaliturva olisi aidosti turvaverkko, eikä työnteon muoto vaikuttaisi esimerkiksi työttömyysturvaan, yhä useampi uskaltaisi kokeilla eri tapoja työllistyä.

TAKU jätti työttömyysturvan yhdistelmävakuutusta koskevan lausunnon 31.3.2026. >> 

 

Artikkelin sitaatit ovat TAKUn jäsenkyselyssä (2024/2025) saatuja avoimia vastauksia, jotka koskevat työelämän huolia ja pelkoja.