Tarvitsemme lisää keskustelua kulttuurin isosta kuvasta

Kulttuurikentällä kohistaan hallituksen tekemistä leikkauksista ja samalla odotetaan kulttuuripoliittisten selonteon valmistumista. Olemme isojen kysymysten äärellä. Millaisena yli 20 vuotta valtionhallinnossa kulttuurialan kehittämisen parissa työskennellyt Petra Tarjanne näkee tilanteen? 

Julkisen sektorin rooli on suuressa muutoksessa muun muassa juuri tehtyjen leikkausten myötä. Työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Petra Tarjanne rauhoittelee nykyisen kulttuuripolitiikan vaikutusten aallokossa tempoilevia taide- ja kulttuurialan toimijoita, mutta haastaa samalla ottamaan muutoksen haltuun.

Hän toteaa julkisen rahoituksen rakenteen tulleen tiensä päähän, sillä se ei enää pysty vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin.

”Olemme tottuneet liikaa ajattelemaan, että yhteiskunta rahoittaa ja mahdollistaa. Julkinen sektori ei myöskään pysty tukemaan niin moninaista kehittymistä kuin tulevaisuus vaatii.”

Syntynyt tilanteemme on noin 50 vuoden kulttuuripolitiikan tulosta. On siis pohdittava, miten tulimme tähän, mitkä ratkaisut eivät ole toimineet ja mitä tästä tulee oppia.

”Tulisi pohtia, miten keventäisimme alalla rahaa sitovia rakenteita ja suuntautuisimme tiukemmin sinne, missä itse luova työ syntyy”, tuumii kulttuurin tuottaman elinvoiman alkulähteiden rahoittamista kannattava Tarjanne.

”Vierastan myös ajatusta, että julkinen sektori ikään kuin valitsee oikeat tekijät – eikä uusille kokeiluille tai ilmaisumuodoille jää sijaa”, sanoo Tarjanne ja toteaa tämän olevan yksi nykyisen rahoitus- ja hankemallin ongelmista.

”Valitettavasti olemme hidastelleet tämän muutoksen kanssa kauemmin kuin monet muut maat. Joudumme nyt miettimään uudelleen, mistä tämä talous syntyy.”

Tarjanteen viesti saattaa yllättää monet kulttuurialan toimijat. Hän huomauttaa, että olemme isossa kuvassa saman kestävyysloikan edessä kuin kaikki yhteiskuntamme toimijat ja myös kulttuurialan on perusteltava itsensä uudelleen. Pitkänlinjan asiantuntijana Tarjanne suhtautuu tilanteeseen uteliaan pelottomasti, mutta peräänkuuluttaa malttia:

”Nyt olisi keksittävä pitkäjänteinen ajattelutapa. Olemme samassa kestävyysmurroksessa muun yhteiskunnan kanssa ja tarvitsemme ajattelutapojen muutosta.”

Tarvitsemme arvokeskustelua ja koulutuksen kehittämistä

Petra Tarjanne toivoo arvokeskustelua, joka mahdollistaisi taide- ja kulttuurialan yhteisen vision ja koko yhteiskuntaa eteenpäin vievän voiman tuottamisen. Esimerkkinä hän nostaa esiin myös keskustelun kulttuuriviennistä, joka ei sellaisenaan ulotu koskemaan kansainvälistymisen muita merkityksiä: olisi keskusteltava myös kansainvälisen vuorovaikutuksen tarpeellisuudesta ja globaalin osaamistason saavuttamisesta. Kulttuurialan koulutuksen kehittäminen onkin yksi Tarjanteen huomiopisteistä:

”Taiteellista syväosaamista kyllä on. Mutta entäpä omaa toimeentuloa koskevaa osaamista, liiketaloudellista ajattelua ja kykyä oman työn hallinnointiin?”, kysyy Tarjanne ja toivoo, että opiskelijat saisivat kasvaa myös siihen, miten oma asiantuntijarooli otetaan oman alan kentällä, kansainvälisissä verkostoissa ja miten asiantuntijana kehitytään työuralla.

Luovien alojen kasvusopimuksesta kulttuuripoliittiseen selontekoon

Keväällä 2024 julkistettu luovien alojen kasvusopimus linjaa alan kasvun edellytyksiä. Jatkon kannalta Tarjanne näkee ratkaisevaksi sen, miten tiiviisti alan toimijat ovat mukana yhteistyössä ja saadaanko yhdessä rakennettua pysyviä käytäntöjä tätä varten. Esimerkiksi 2000-luvun alussa luodun osaamiskeskustoiminnan kaltaista alustaa tarvittaisiin nyt. Jos tällaista rakennetta ei synny, jää valtavan paljon yritysten itsensä vastuulle.

Tarjanne arvioi, että tekeillä oleva kulttuuripoliittinen selonteko puolestaan nostaa esiin keskeisiä julkisen sektorin tehtäviä. Hänen mukaansa tärkeää olisi, että selonteon myötä julkisen rahoituksen painopiste siirtyisi kulttuurin yhdenvertaisen saavutettavuuden parantamiseen ja sinne, missä todellinen potentiaali syntyy eli kulttuurin ja luovan työn tekijöille.

“Nykyisellään julkisella rahoituksella ylläpidetään liian jäykkiä rakenteita”, toteaa Tarjanne toistamiseen ja jatkaa: “Toisaalta rakenteiden muutos ei voi tapahtua yhtäkkiä siten, että toimijoita leikataan henkihieveriin. Selonteon tulisi luoda visio myös tästä.”

Hän peräänkuuluttaa yhteisten arvojen tarvetta, muutoksen ohjaamista ja linjanvetoja – ja tämän jälkeen luotavaa tiekarttaa, joka auttaa tavoitteisiin pääsemisessä.

”Suurin pelkoni on, että meiltä ei löydy tarvittavaa yhteistyökykyä, kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä.”

Miten yksittäiset toimijat voivat varautua muutokseen ja luoda itselleen näkymää?

Taide- ja kulttuurialan yrittäjien ja muiden toimijoiden verkostoituminen ja yhteen liittyminen on Petra Tarjanteen mukaan yksi avainkysymyksistä. Hän näkee eteenpäin vievien toimintamallien lähtevän vahvasta paikallisesta yhteistyöstä ja uudistumiskyvystä – tämän mahdollistamista julkisen sektorin on hyvä tukea. Tulevaisuuteen ei voi kuitenkaan suunnata entisin eväin ja yksi haaste tässäkin on osaamisen kasvattaminen.

Luovien alojen kasvusopimuksessa todetaan luovaan alaan perehtyneen yritysneuvonnan ja osaamista jakavien hubien tarpeellisuus. Kulttuurialan toimijat tarvitsevat potkua esimerkiksi siihen, kuinka aineetonta arvonlisää tuotetaan. Tarjanne harmittelee, miten liiallinen usko pelkkiin teknisiin innovaatioihin tuntuu kahlehtivan suomalaista ajattelutapaa ja kannustaa ottamaan tässä kenguruhypyn eteenpäin.

"On luotava yhdessä isompia näkymiä ja mahdollisuuksia. Yhdessä toimien voi olla mahdollista löytää myös uusia rahoitusmuotoja.”

”Kaikkiaan toivoisin enemmän julkista keskustelua kulttuurialan tulevaisuuden isosta kuvasta. Keskustelun ja verkostoitumisen kautta voimme luoda tarvittavaa muutosta”, sanoo kulttuurialan elinvoimavaikutusta korostava Tarjanne.

KUKA? Petra Tarjanne työskentelee neuvottelevana virkamiehenä työ- ja elinkeinoministeriössä (innovaatiot ja yritysrahoitus, toimialakohtainen elinkeinopolitiikka, TEM). TEM on jo kohta parikymmentä vuotta edistänyt luovan talouden ja luovien alojen liiketoiminnan ja työllistymisen kasvua ja kansainvälistymistä. Näissä tehtävissä Tarjanne on työskennellyt erilaisten pullonkaulojen tunnistamisen ja niiden ratkaisemisen parissa.