Mielen hyvinvointi on kestävän työelämän perusta
Yhteiskunta asettaa asiantuntijatyölle kovia odotuksia samalla, kun työn henkinen kuormittavuus on kasvanut. Työturvallisuuslain asetukset on päivitettävä vastaamaan muuttunutta työelämää.
Työhyvinvointi, palautuminen ja mahdollisuus kehittää osaamista ovat kestävän työelämän perusedellytyksiä. Niiden merkitys korostuu aikana, jolloin työelämä muuttuu nopeasti ja teknologinen kehitys haastaa työn tekemisen tapoja.
Työturvallisuuslaki velvoittaa tunnistamaan työn vaaratekijät ja ehkäisemään haitallista kuormitusta. Psykososiaalisia riskejä ei kuitenkaan tunnisteta ja hallita riittävän järjestelmällisesti, vaikka ne liittyvät työn arkeen, kuten johtamiseen, työn organisointiin ja resursointiin.
Asiantuntijatyötä entisestään haastavia muutostrendejä ovat työtahdin kiristyminen, päällekkäisten työtehtävien ja vaatimusten lisääntyminen sekä oman työn johtovastuun kasvaminen. Pahimmillaan työn intensiteettiä ja tietotyön tiheyttä kasvattavan tekoälyn käyttöönotto on yksi uusi kuormitustekijä lisää. (Akava Works 2026)
Akavan tuoreen tutkimuksen mukaan 52 % asiantuntijatyötä tekevistä arvioi työuupumusriskinsä suureksi tai melko suureksi, kun vuonna 2024 vastaava prosenttiluku oli 38 %. (Akava Works 2026)
Mielenterveyden ongelmista aiheutuu vuosittain noin 11 miljardin euron kustannukset yhteiskunnallemme. Ongelmien ennaltaehkäisy on sekä taloudellisesti että inhimillisesti kestävää politiikkaa. Sosiaali- ja terveysministeriössä on laadittu psykososiaalista kuormitusta koskeva asetusluonnos, ja se on vietävä seuraavalla hallituskaudella maaliin saakka.

Kulttuurialan asiantuntijatyössä erityisiä kuormitustekijöitä
Taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-alan asiantuntijatyö poikkeaa monesta muusta asiantuntija-alasta. Työ on usein projektiluonteista, määräaikaista ja verkostomaista. Työhön liittyy korkeita odotuksia, tulos- ja aikapaineita sekä jatkuvaa uudistumisen ja näyttöjen antamisen tarvetta.
Kulttuurialalla tavoitteet ovat kunnianhimoisia, mutta rahoitus- ja henkilöstöresurssit rajallisia. Usein yksittäiset työntekijät kantavat vastuuta laajoista ja hyvin erilaisistakin tehtävistä. Henkistä kuormitusta kertyy useista lähteistä ja sitä lisää resurssien niukkuus. Työn vaatimusten ja käytettävissä olevien resurssien välinen epätasapaino onkin alalla suurin yksittäinen kuormitustekijä, jonka mainitsi 29 prosenttia TAKUn kyselyyn vastanneista. Vastaavasti liiallisen työkuorman mainitsi 27 prosenttia. (TAKU 2024/2025, kokoaikaiset palkkatyösuhteessa työskentelevät)
Työn rajattomuus haastaa jaksamista
Digitalisaatio on mahdollistanut joustavan työn tekemisen ja lisännyt tavoitettavuuden vaatimuksia. Kulttuuri- ja tapahtuma-alalla työaika sijoittuu usein iltoihin, viikonloppuihin ja sesonkijaksoihin. Sähköpostit, viestintäkanavat sekä sosiaalinen media seuraavat vapaa-ajalle, jolloin levon ja työn raja hämärtyy.
Nykyinen lainsäädäntö huomioi puutteellisesti digitaalisen työn kuormitustekijät, kuten jatkuvat keskeytykset, viestitulvan ja kasvavan tietomäärän. Työaikalaki ja työturvallisuuslaki kaipaavat tarkempia pykäliä myös siitä, miten työntekijän oikeus "olla tavoittelemattomissa" vapaa-ajalla toteutuu ja miten jatkuvaa digitaalista hälytystilaa valvotaan.
Euroopan komissiolta on joulukuussa 2026 tulossa Quality Jobs Act -lainsäädäntöpaketti, jonka odotetaan nostavan esiin esimerkiksi työpaikka- ja näyttöpäätetyödirektiivien uudistamisen vastaamaan nykyistä työelämää. Lisäksi esityksen ennakoidaan kiinnittävän huomiota erityisesti psykososiaaliseen kuormitukseen, ergonomiaan sekä seksuaalisen häirinnän ehkäisyyn. Lainsäädäntöä onkin näiden osalta lähdettävä päivittämään mahdollisimman pian.
Vain hyvinvoinnin päälle voi rakentaa toivottua tulevaisuutta
Kulttuurialan ja koko maamme tulevaisuus rakentuu korkean osaamisen, jatkuvan oppimisen ja uudistumiskyvyn varaan. Kun työn vaatimukset kasvavat ja osaamisen merkitys korostuu, työntekijöiden mahdollisuuksista palautua, oppia ja ylläpitää työkykyään on huolehdittava.
Psykososiaalisen kuormituksen ehkäisyä, hallintaa ja valvomista koskeva sääntely kaipaa tarkennusta myös tilanteisiin, joissa työtä tehdään projektiluontoisesti, freelancerpohjalta, alihankintaketjuissa tai alustataloudessa. Työnantajien ja toimeksiantajien velvollisuuksia on täsmennettävä lisäksi tilanteissa, joissa työ tapahtuu verkostoissa, hankkeissa ja määräaikaisissa yhteistyörakenteissa.
Lainsäädännöllinen perusta on jo olemassa. Seuraava askel on varmistaa, että työelämän muuttunut todellisuus sekä moninaisuus otetaan huomioon – ja että tarvittavat asetukset viedään käytäntöön saakka.
Hyvä työelämä kuuluu jokaiselle.
Tutustu TAKUn hallitusohjelmatavoitteisiin >>
Taide- ja kulttuurialan työelämätietoa
Taide- ja kulttuurialan asiantuntijatyön suurimpia kuormitustekijöitä:
- Vaatimusten ja resurssien epätasapaino 29 %
- Työtehtävien pirstaleisuus 27 %
- Liiallinen työkuorma 27 %
- Itsensäjohtamisen ja ajanhallinnan ongelmat 22 %
(TAKU 2024/25, yllä olevassa tarkastelussa kokoaikaisessa palkkatyössä olevat)
Mielenterveyshaasteilla suuri yhteiskunnallinen vaikutus
Mielenterveyden häiriöihin liittyvät kustannukset ovat Suomessa vuosittain yli 11 miljardia euroa, mistä työmarkkinoihin liittyvien epäsuorien kustannusten osuus on lähes 4,7 miljardia. (OECD)