Suomi tarvitsee humanisteja
Humanististen oppiaineiden asemaa on vahvistettava suomalaisessa koulutusjärjestelmässä. Yhteiskuntamme tarvitsee tulevaisuudessa yhä kipeämmin kieli-, taide-, kulttuuri- ja historia-alojen osaajia, korostaa Akavan Erityisalat jäsenjärjestöineen.
Korkeakoulujärjestelmän niukkenevat resurssit uhkaavat huolestuttavasti humanistista koulutusta Suomessa, Akavan Erityisalat sanoo. Rahoitus toimii suurteen profiilialojen ehdoilla ja jopa kokonaisia sivistyksellemme tärkeitä oppiaineita on resurssileikkausten vuoksi häviämässä.
- Taiteen ja kulttuurin sekä monien kielten oppiaineiden tulevaisuus on uhattuna. Viimeaikaisia viestejä on tullut esimerkiksi Helsingin yliopiston taiteiden tutkimuksesta. Valmistuminen vaikeutuu, kun kursseja ei ole tarjolla ja opiskelijat miettivät alan vaihtoa. Resursseja vuosi vuodelta leikkaamalla ja rekrytointeja jäädyttämällä oppiaine pikku hiljaa tukahdutetaan, sanoo Akavan Erityisalojen koulutuspolitiikan asiantuntija Hanna Koskenheimo.
Akavan Erityisalat korostaa, että julkinen rahoitus on laadukkaan koulutuksen edellytys. Myös humanististen oppiaineiden tulevaisuus tulee turvata riittävän julkisen rahoituksen avulla. Sivistystä ja kulttuuria tulee arvostaa tiedeyliopistoissa myös jatkossa.
- Etniset ja uskonnolliset konfliktit, rasismi ja syrjintä, ihmisten pandemiakäyttäytyminen, valeuutisten leviäminen.. maailma on täynnä ongelmia, joita ratkomaan Suomi ja maailma tarvitsevat humanisteja. Silti humanistiset aineet tuntuvat Suomessa kerta toisensa jälkeen häviävän rahanjaossa, Koskenheimo pohtii.
- Korkeakoulujen sisäisen rahanjaon tulisi ottaa huomioon alojen erilaiset tutkimustavat ja -otteet. Opintosuoritusten ja valmistuneiden määrän laskemisesta tulisi siirtyä opetuksen ja tutkimuksen laadun arviointiin kuhunkin oppiaineeseen soveltuvalla tavalla. Näin humanistinen ala ei jäisi helpommin mittaroitavien oppiaineiden jalkoihin, Koskenheimo painottaa.
- Pienenevät ikäluokat tuovat tulevaisuudessa uusia haasteita suomalaiselle koulutusjärjestelmälle. Silti yhteiskuntamme hyötyy siitä, että myös jatkossa löytyy tilaa pienille ja harvinaisille aloille.
Leikkaukset rapauttavat tulevaisuuden osaamista
Akavan Erityisalat muistuttaa, että mitä vähemmän tietyn aineen opiskelijoita on, sitä vähemmän tulevaisuudessa on näiden taitojen asiantuntijoita. Esimerkiksi kieliaineista karsiminen vaarantaa kielellisten oikeuksien toteutumisen yhteiskunnassamme.
- Vieraiden kielten yliopistokoulutuksen tila on huolestuttava. Resurssien leikkaaminen kielten oppiaineilta ei helpota tilannetta. Esimerkiksi Helsingin yliopistossa saksan oppiaineen resurssit ovat viety niin tiukalle, että se vaarantaa jo pakollisten kurssien suorittamista. Samoin viron kielen oppiaineen tulevaisuus on vaakalaudalla, kertoo asiantuntija Taina Ukkola Kieliasiantuntijat ry:stä.
- Kaikki kieliaineisiin kohdistettavat leikkaukset tarkoittavat sitä, että tulevaisuudessa kielen asiantuntijoista on pula. He ovat niitä, jotka takaavat kielellisten oikeuksien toteutumisen, Ukkola sanoo.
Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry tuomitsee Helsingin yliopiston taiteiden tutkimuksen resurssileikkaukset.
- Yhteiskunnallamme ei ole varaa menettää korkeatasoisia asiantuntijoita, joita taiteiden tutkimuksesta valmistuu. Näiden moniosaajien panos on työpaikoilla korvaamaton voimavara. Taiteiden tutkimuksen opetuksen resurssit on laitettava kuntoon ja alan osaaminen tunnistettava laajemmin, painottaa Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry:n yhteisösuunnittelija Vilja Byström.
Taiteiden tutkimuksen opetuksen resurssit on laitettava kuntoon ja alan osaaminen tunnistettava laajemmin (TAKU ry:n yhteisösuunnittelija Vilja Byström).
- Kieli- ja kulttuuriaineet ovat yleissivistyksen perusta. Kielten, äidinkielen, yhteiskuntaopin ja historian opetukseen tulee panostaa kaikilla kouluasteilla. Näiden aineiden tuoma osaaminen ja sivistys ovat tärkeitä paitsi elämässä myös työelämässä alasta riippumatta, Hanna Koskenheimo huomauttaa.
Matematiikka ei saa ylikorostua opiskelijahaussa
Akavan Erityisalat on huolissaan matematiikan arvosanan korostumisesta opiskelijavalinnoissa.
- Onko esimerkiksi korkeakoulujen opiskelijahaku-uudistuksen pelkkä todistusvalinta yhdenvertaisuutta edistävä tapa hakeutua korkeakouluun? Nykyiset todistusvalintakriteerit uhkaavat yhdenmukaistaa opiskelijoiden valintoja jo toisella asteella. Matematiikka on tärkeää, mutta yksittäisten oppiaineiden ei tulisi korostua valintaperusteissa, Hanna Koskenheimo sanoo.
Korkeakoulutuksen kivijalkana toimii teorian, käytännön ja työelämälähtöisyyden vuoropuhelu.
- Työelämätaitojen ja -yhteyksien, urasuunnittelutaitojen sekä uraneuvonnan tulee olla olennainen osa myös humanistista korkeakoulutusta, Koskenheimo muistuttaa.
Kannanotto julkaistu Akavan Erityisalojen sivuilla 21.9.21.
Akavan Erityisalat julkaisi uuden koulutuspoliittisen ohjelmansa elokuussa 2021.
> Akavan Erityisalojen koulutuspoliittinen ohjelma (pdf)
Lisätietoja:
tiedontuotannon asiantuntija Hanna Koskenheimo, Akavan Erityisalat, puh. 0201 235 368, hanna.koskenheimo@akavanerityisalat.fi
yhteisösuunnittelija Vilja Byström, TAKU ry, puh. 040 561 8967, vilja.bystrom@taku.fi
