Avainsana: TAKUvaikuttaa

Mitta on täysi: kulttuuri- ja tapahtuma-alan julkilausuma.

3.6.2021

Pandemia on kurittanut koko maata. Kulttuuri- ja tapahtuma-alaan koronarajoitukset ovat iskeneet muita aloja pahemmin, koska valtaosa sektorin toiminnasta perustuu yleisötalouteen.

Tapahtumat on pidetty suljettuina liian pitkään – alan esityksiä rajoitusten asteittaisesta purkamisesta ja turvallisesta ja vastuullisesta tapahtuman järjestämisestä ei ole kuultu. Kulttuurin ja tapahtumien parissa työtä tekevät on ajettu ahtaalle työn edellytykset estämällä. Koronatuet ja -kompensaatiot ovat olleet riittämättömiä, niitä on saatu aivan liian myöhään eivätkä ne ole kohdistuneet kaikilta osin oikein. Kymmenille tuhansille kulttuurin ja tapahtumien ammattilaisille ja yrityksille kuluneet 15 kuukautta ovat olleet katastrofaaliset. Myös kulttuurin rahoitus on vaarassa, koska se on suurelta osin sidoksissa väheneviin veikkausvoittovaroihin.

Koronan aallot ovat huuhtoneet rakenteiden valuviat esiin ja osoittaneet lukuisat ongelmat kulttuurin ammattilaisten työn tekemisen moninaisten muotojen yhteensovittamattomuudessa, sosiaaliturvassa, freelancereiden asemassa ja kulttuurin rahoituksessa. Epidemia on paljastanut, ettei vallitseva järjestelmä tunnista kulttuuria toimialana. Sosiaaliturva ja työsuhteen määritelmät eivät huomioi sitä, että maailma on muuttunut. Vanhat määritelmät ja järjestelmät on uudistettava ja poliittisen päätöksenteon on otettava huomioon immateriaalinen työ ja erilaiset työn tekemisen muodot.

Kulttuuri tuottaa suoraan ja välillisesti moninkertaisesti siihen sijoitetun panostuksen. Kulttuuri on kasvava sivistystä ja tulevaisuuden hyvinvointia rakentava ala, jonka työpaikkojen määrä on lisääntynyt Tilastokeskuksen mukaan 20,1 % viimeisten kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2019 kulttuuriala työllisti 120 000 henkilöä, ala tuotti 3,3 prosenttia kansantuotteestamme, ja sillä toimi 18 000 yritystä, joiden liikevaihto oli 13,4 miljardia euroa. Kulttuuri on pelkästään luvuilla mitattuna tulevaisuuden ala, johon on järkevää investoida ja jonka tekijöiden hyvinvointiin kannattaa panostaa. Sama oivallus on jo tehty monissa Pohjoismaissa. Nyt on Suomen vuoro.

Hallitusohjelmassa tavoitteena on, että luovien alojen työpaikat lisääntyvät, osuus BKT:sta nousee ja työntekijöiden työskentelyedellytykset paranevat. Ohjelmassa tavoitellaan myös kulttuuripalvelujen saavutettavuuden paranemista ja kulttuurin toimintaedellytysten vahvistumista. Kannatamme näitä hyviä tavoitteita, ja esitämme niiden tueksi seuraavia toimenpiteitä:

Tapahtumien järjestäminen turvallisuusohjeistuksilla avataan välittömästi

Mahdollistetaan tapahtumien järjestäminen, yritysten ja freelancereiden toimeentulo sekä yleisölle taiteen ja kulttuurin saavutettavuus. Terveysturvallisuuteen sovitaan toimenpiteet. Ulko- ja sisätiloihin määritellään eri yleisörajat ja rajauksia väljennetään ripeästi ilmaantuvuusluvun laskiessa. Tartuntatautilain 58 pykälän tulkintaa on muutettava niin, että se käsittää myös tapahtumat. 58d §:n 2 metrin turvavälisääntelyä on lievennettävä metriin. Sillä määräyksellä toimittiin turvallisesti ilman tartuntaketjuja viime alkusyksy. Pitkällä aikavälillä koko tartuntatautilaki on uudistettava ja kompensaatio on sisällytettävä siihen.

Freelancereille suunnatut koronatuet laitetaan maksuun viipymättä; myös tapahtuma-ala tarvitsee pitkän rajoituskauden jälkeen starttituen

Tapahtuma-ala sekä kulttuurin freelancerit ja toimijat ovat toimineet vastuullisesti koko epidemian ajan ja kunnioittaneet rajoituksia. Pitkään jatkunut rajoituskausi on aiheuttanut loputtoman määrän tapahtumien, esitysten ja projektien peruutuksia ja tulojen menetyksiä. Freelancerit ovat odottaneet koronatukiaan liian kauan. Maksatus on tehtävä viipymättä. Jotta tapahtuma-ala pääsee uudelleen toimintaan, se tarvitsee starttituen, jolla varmistetaan toimialan yritysten ja työpaikkojen elpyminen.

Leikkauksista investointeihin: kulttuuriin investoidaan vähintään yksi prosentti valtion budjetissa

Kulttuurin rahoitus on ollut veikkausvoittovarojen varassa ja nyt Veikkauksen tuottojen pudotessa kulttuurin entuudestaan niukkaan rahoitukseen on syntymässä iso lovi. Hallituksen puoliväliriihen yhtenä seurauksena ilmoitettiin 17,5 ja 23 miljoonan euron leikkauksista OKM:n taide- ja kulttuurialan budjettiin vuosina 2022 ja 2023 sen takia, että hallitusohjelmassa luvattuja veikkausvoittovarojen alenemia ei luvatusti kompensoidakaan. Esitetyt leikkaukset voivat tarkoittaa jopa 10.000 menetettyä työpaikkaa. Kulttuuribudjetti on valtion budjetin mittaluokassa pieni ja esitetyt leikkaukset siihen nähden suuria. Lyhytnäköinen leikkaaminen kasvua ja hyvinvointia tuottavaan alaan ei kannata eikä tue hallitusohjelman tavoitetta etenkään tilanteessa, jossa pandemia on jo vaurioittanut alaa syvästi. Kulttuurin rahoitus on sidottava budjettivaroihin ja tasoa nostettava. Investointiin on sitouduttava yli hallituskausien.

Työsuhteen määritelmä päivitetään ja freelancereiden turvaverkkoa parannetaan

Freelancereille on tyypillistä työskennellä itsenäisenä toimijana vailla vakituista työsuhdetta useammalle työnantajalle tai toimeksiantajalle ja siten, että työn tekemisen tapa vaihtelee. Tämä epätyypillinen työ yleistyy ja on nykyään tavallinen tapa ansaita elanto. Etuuslainsäädäntömme, esimerkiksi työttömyysturva ja eläkevakuutus, lähtee siitä, että työtä tehdään pelkästään joko työsuhteessa tai yrittäjänä. Työn tekemisen tapa vaikuttaa monin tavoin sosiaaliturvaan huolimatta siitä, ettei arkikäytäntö vastaa näin jyrkkää kahtiajakoa. Työsopimuslakia on hallitusohjelman mukaisesti muutettava siten, että työsuhteen naamiointi joksikin muuksi estetään. Työsuhteen suojaa on lakia täsmentämällä laajennettava työsuhteen kaltaisissa olosuhteissa työtä tekeviin. Palkkatyön ja yritystoiminnan työttömyysturvan perusteeksi rakennetaan toimiva yhdistelmävakuuttamisen malli.

#mittaontaysi #oikeuskulttuuriin

Julkilausuman on allekirjoittanut 171 kulttuuri- ja tapahtuma-alan toimijaa:

AGMA Luovan talouden agentit ja managerit ry Amos Rex ANTI - Contemporary Art Festival Arti Waine Productions Oy Arts Management Helsinki AV-arkki Bastionin kesäteatteri Circus Maximus Cirko - Uuden sirkuksen keskus Compañía Kaari & Roni Martin Dokumenttikilta ry Eino Leinon seura Elävän kuvan keskus ELKE ry EMMA - Espoon modernin taiteen museo Esittävien taiteiden oppilaitosten liitto ry/ETOL ry Esitystaiteen Keskus ry - Performancecentrum rf Esitystaiteen seura Espoon Kaupunginteatteri FIDEA - Suomen draama- ja teatteriopetuksen liitto ry Finland Festivals Finlands svenska författareförening Finlands Svenska Skådespelarförbund rf Forum Artis Frame Contemporary Art Finland Freelancemuusikot ry Greta Productions Grus Grus Teatteri Gummerus Oy Hangö Teaterträff rf Helsingin barokkiorkesteri Helsingin kamarikuoron kannatusyhdistys ry Helsingin kaupunginteatteri Helsingin Taidehalli Hämeenlinnan Uusi Kesäteatteri HÖG light & sound oy Iltama Improvisaatioteatteri Riskiryhmä Improvisaatioteatteri Stella Polaris Itä-Suomen tanssin aluekeskus Jägerhorn Productions Kaiken keskus ry Kajaanin kaupunginteatteri Kamariorkesteri Avanti! Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus Keski-Uudenmaan Teatteri Kiinteistö Oy Kaapelitalo Klockriketeatern Kouvolan teatteri Oy KULTA ry Kulttuurimylly Kuopion kaupunginteatteri Lahden kaupunginteatteri Lahden Runomaraton ry Lain§uojattomat-teatterifestivaali Lavastus- ja pukusuunnittelijat ry LiveFIN ry LUST rf Mad House Helsinki Maria Baric Company Metropolia Ammattikorkeakoulu Mikkelin Teatteri Music Finland Musiikkitalo Musiikkiteatteri Kapsäkki MUU ry Muusikkojen liitto Myllyteatteri Noora Karma oy Nordic Drama Corner - Näytelmäkulma Nuoren Voiman Liitto Oblivia rf OSIRIS teatteri Osuuskunta Poesia Oulun Musiikkijuhlat Oulun teatteri Partalan Uusi Kesäteatteri Pop & Jazz Konservatorio Pragma Helsinki Q-teatteri Quo Vadis Race Horse Company Rakastajat-teatteri Rauman teatteri Red Nose Company Runoviikko ry Runoyhdistys Nihil Interit ry Ruska Ensemble Ryhmäteatteri Samppalinnan Kesäteatteri Sanasto – Kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö Seinäjoen kaupunginteatteri Sirkuksen tiedotuskeskus ry Sodankylän elokuvajuhlat Suomalainen kamariooppera Suomen arvostelijain liitto ry, SARV Suomen Assitej ry Suomen elokuva- ja mediatyöntekijöiden liitto Suomen Elokuvaohjaajaliitto SELO ry Suomen Filmikamari ry Suomen kansallisooppera ja -baletti Suomen Kansallisteatteri Suomen Kirjailijaliitto Suomen konservatorioliitto Suomen Kulttuuritalot ry Suomen Kuvanveistäjäliitto ry Suomen Kuvataidejärjestöjen Liitto Suomen musiikintekijät ry Suomen Musiikkikustantajat ry Suomen musiikkineuvosto Suomen musiikkioppilaitosten liitto Suomen Nuorisoseurat ry Suomen Nuorisosirkusliitto Suomen näytelmäkirjailijat ja käsikirjoittajat ry Suomen Näyttelijäliitto – Finlands Skådespelarförbund ry Suomen PEN Suomen Säveltäjät ry Suomen Taidegraafikot ry Suomen Taikapiiri ry Suomen Taiteilijaseura Suomen tanssi- ja sirkustaiteilijat ry Suomen tanssioppilaitosten liitto STOPP ry Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliitto Suomen teatterinjohtajaliitto Suomen teatteriohjaajat ja dramaturgit STOD Suomen teatterit ry Suomen Työväen Musiikkiliitto ry Suomen valo-, ääni- ja videosuunnittelijat ry Svenska Teatern Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU Taideyliopisto Taiteen perusopetusliitto TPO ry Talent School Tampereen elokuvajuhlat Tampereen Työväen Teatteri Tanssin tiedotuskeskus Tanssiteatteri Eri Tanssiteatteri Glims & Gloms Tanssiteatteri Minimi Tanssiteatteri Raatikko Tapahtumateollisuus ry Teater Viirus Teaterföreningen Stjärnfall rf Teatteri Avoimet Ovet Teatteri ILMI Ö Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto Teme Teatteri Jurkka Teatteri Telakka Teatteri Telakka Teatteri Vanha Juko Teatterialan Ammattilaiset TAM ry Teatterikeskus ry Teatterikone Teatterin tiedotuskeskus TINFO TEHDAS teatteri Teosto ry Tero Saarinen Company Todellisuuden tutkimuskeskus TOTEM-teatteri Turun Kaupunginteatteri Työväen Näyttämöiden Liitto r.y. Täydenkuun tanssit -festivaali Unga Teatern Valokuvataiteilijoiden liitto ry Valtimonteatteri Vantaan Viihdeorkesteri Varkauden Teatteri WAUHAUS-taidekollektiivi Vesterinen Yhtiöineen Oy WHS Zodiak Åbo Svenska Teater Äänirasia Tapahtumantekijä Oy

http://taku.web30.neutech.fi/site/wp-content/uploads/2017/05/cropped-taku_favicon.png
Lue lisää

Keskustelua kuntien rahoituksen merkityksestä kulttuuripalveluille

26.5.2021

Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU oli yhdessä Akavan Erityisalojen nuoriso-, liikunta-, ja museoalan kumppanijärjestöjen kanssa kutsuttu 31.5. kuntaministeri Sirpa Paateron pyöreän pöydän keskusteluun kuntien tulevaisuudesta.

Hyvässä ja uskoa tulevaan luovassa keskustelussa totesimme tulevien sote- ja maakuntauudistusten olevan mahdollisuus kulttuuri-, nuoriso- ja liikunta-aloille, joiden rooli korostuu kunnissa entisestään. Ministeri Paateron mukaan korona-aika on konkreettisesti osoittanut edustamiemme alojen merkityksen kuntien ja kuntalaisten hyvinvoinnille.

TAKU muistutti omassa puheenvuorossaan kuntien merkittävästä roolista kulttuurin rahoittajana.  Rooli rahoittajana korostuu entisestään koronan jälkeisessä elvytyksessä. Nyt jos koskaan kuntien tulee panostaa kulttuurinpalveluihin ja työllistää alueensa taide- ja kulttuurialan osaajia. Tapoja tukea kulttuuritoimijoita on monia. Yhtenä konkreettisena ja melko helposti toteuttavana, mutta vaikutukseltaan merkittävänä esimerkkinä toimme esiin vuokrahelpotukset kulttuurialan toimijoille. Tätä keinoa tukea kulttuurialaa oli opetus- ja kulttuuriministeriön maaliskuussa julkaistun selvityksen mukaan tarjonnut vain kolmasosa kunnista.

Muistutimme myös, että koska kuntien saama valtionavustus on pääosin korvamerkitsemätöntä, joutuu kuntien taide- ja kulttuuripalvelujen rahoitus kilpailemaan jatkuvasti muiden toimintojen kanssa. Resurssien niukkuus heijastuu myös työntekijöihin. Useassa pienessä kunnassa on vain yksi kulttuurituottaja, joka vastaa yksin koko kunnan kulttuuritoiminnasta työmäärään, vastuuseen ja osaamiseensa nähden aivan liian pienellä palkalla. Laissa kuntien kulttuuritoiminnasta todetaan, että "kuntien kulttuuritoiminnan järjestämisessä tulee olla riittävää ja monipuolista asiantuntijaosaamista". Tällä hetkellä monissa kunnissa toteutuu vain jälkimmäinen.

”Yhteiskuntamme kivijalka on, että hallintomme ja lähipalvelumme ovat kunnossa", tiivisti ministeri Sirpa Paatero keskustelun lopuksi - ja tämän edistämiseen hallitus on Paateron mukaan sitoutunut. Myös kuntien rahoitukseen heijastuvaan arpajaislain muutoksen aiheuttamaan Veikkauksen tuottojen menetykseen etsitään pitkäjänteistä ja vakaata ratkaisua.

Keskustelussa olivat mukana TAKUn lisäksi Akavan Erityisalat, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO, Museoalan ammattiliitto MAL, Nuoriso- ja liikunta-alan asiantuntijat Nuoli ja Kuntien asiantuntijat Kumula.

http://taku.web30.neutech.fi/site/wp-content/uploads/2017/05/cropped-taku_favicon.png
Lue lisää

Yleisötapahtumat on avattava samaan tahtiin muun yhteiskunnan kanssa

26.5.2021

Yli viisikymmentä järjestöä vaatii epätasa-arvoisen kohtelun lopettamista ja peräänkuluttaa poliittista tahtoa ratkaisujen löytämiseksi.

Kulttuuri-, urheilu- ja tapahtuma-ala on ottanut tänään laajassa rintamassa julkisesti kantaa yleisötilaisuuksien kohteluun.

  • Me haluamme oikeudenmukaisuutta ja ratkaisuja. Jo yli vuoden ajan jatkuneet rajoitukset ovat tarkoittaneet satojentuhansien ammattilaisten töiden loppumista. Samalla myös tapahtumien yleisöt ovat vailla kohtaamisia ja yhteisiä elämyksiä, vaikka näin ei tarvitsisi olla. Kun muu Suomi avautuu, miksi yleisötapahtumat joutuvat yhä toimimaan erilaisilla pelisäännöillä, kysyy LiveFIN ry:n toiminnanjohtaja Jenna Lahtinen.

Järjestöjen yhteisen näkemyksen mukaan yleisötilaisuuksiin kohdistuvien rajoitusten välttämättömyysperusteet ovat puutteellisia, eivätkä rajoitukset ole olleet tarkkarajaisia. Yleisötilaisuuksiin liittyviä linjauksia ja päätöksiä tehdään liian myöhään ja lyhytkestoisesti – edelleen esimerkiksi odotetaan tietoa tapahtumien järjestämisen ehdoista kesäkuulle.

  • Meillä on jo olemassa tutkimukseen perustuvaa näyttöä siitä, että esimerkiksi ilmanvaihdolla, kasvomaskien käytöllä ja yleisöjen sijoittelulla on merkitystä terveysturvallisuuden toteutumisessa. Kuitenkaan näitä asioita ei ole otettu huomioon hallituksen linjauksissa, vaan on valittu tie, jossa yleisötilaisuuksia rajoitetaan edelleen hyvin laajasti ja voimakkaasti, kertoo johtaja Kati Kuusisto Tapahtumateollisuudesta.
  • Ymmärrämme hyvin sen, että epidemiakehitys voi välillä yllättää ja rajoituspäätöksiä joudutaan tällöin mahdollisesti muuttamaan nopeastikin. Nyt on kuitenkin kyse siitä, että kokonaisilta toimialoilta puuttuu pitkän ajan näkymä ja varmuus siitä millaisilla reunaehdoilla voidaan toimia. Poliittisten päättäjien on nyt nopeasti luotava selkeä ja riittävän pitkäkestoinen näkymä siitä, kuinka tapahtumat voivat jälleen toimia normaalisti, vaatii toiminnanjohtaja Kaisa Rönkkö Music Finlandista.

Lisätiedot:

Jenna Lahtinen, toiminnanjohtaja, LiveFIN ry, jenna.lahtinen@livefin.fi, 050 376 3767
Kaisa Rönkkö, toiminnanjohtaja, Music Finland ry, kaisa.ronkko@musicfinland.fi, 040 8674216
Maria Sahlstedt, johtaja/vaikuttaminen, Tapahtumateollisuus ry, maria.sahlstedt@tapahtumateollisuus.fi
040 147 0693

Kulttuuri-, urheilu- ja tapahtuma-alan yhteisen kannanoton ovat allekirjoittaneet seuraavat järjestöt:

AKK Sports Oy / Rally Finland, Finland Festivals, Finlands svenska författareförening, Forum Artis, Frame Contemporary Art Finland, Gramex, IndieCo, Jääkiekon SM-liiga, Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA, LiveFIN, LYHTY Luovan työn tekijät ja yrittäjät, Manager's Forum Finland (MMF), Messu- ja tapahtumajärjestäjät, Music Finland, Musiikin edistämissäätiö, Musiikkituottajat - IFPI Finland, Muusikkojen liitto, Näyttelijäliitto, ProBasket, Sirkuksen tiedotuskeskus, SOA Suomen Ohjelmatoimistot ja Agentit, Sulasol, Suomen elokuvaohjaajaliitto SELO, Suomen Filmikamari, Suomen Hippos, Suomen Jazzliitto, Suomen kansallisooppera ja -baletti, Suomen Kirjailijaliitto, Suomen konservatorioliitto, Suomen Kulttuuritalot, Suomen Kuntaliitto, Suomen Musiikintekijät, Suomen Musiikkikustantajat, Suomen musiikkineuvosto, Suomen musiikkioppilaitosten liitto, Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat, Suomen Olympiakomitea, Suomen Palloliitto, Suomen Sinfoniaorkesterit, Suomen Säveltäjät, Suomen Taiteilijaseura, Suomen Teatterit, Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU,
Taideyliopisto, Tanssin tiedotuskeskus, Tapahtumateollisuus, Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto Teme, Teatterikeskus,Teatterin tiedotuskeskus TINFO, Teosto, Työväen Näyttämöiden Liitto, Veikkausliiga

 

 

 

 

http://taku.web30.neutech.fi/site/wp-content/uploads/2017/05/cropped-taku_favicon.png
Lue lisää

Opiskelijat tarvitsevat tukea jaksamiseen ja sillan työelämään

13.4.2021

Korona-ajan haasteet ovat kuluttaneet opiskelijoiden jaksamisen todella vähiin. Korkeakouluilta edellytetään vastuunottamista sekä konkreettisia toimenpiteitä, joilla huomioidaan myös kriisin jälkeinen aika. Tästä opiskelijasukupolvesta ei saa tulla väliinputoaja.

Korona-ajan haasteet ja kuormittavuus ovat jättäneet jälkensä korkeakouluopiskelijoiden opintojen etenemiseen sekä jaksamiseen. Ongelmia saattaa kertyä myös mm. väliin jääneistä työharjoittelujaksoista.


Uutena opiskelijana hukassa koronan keskellä

TAKUn hallituksen opiskelijajäsen Anni Hurme aloitti audiovisuaalisen mediakulttuurin maisteriopinnot Lapin yliopistossa viime syksynä – ja kertoo poikkeusaikana aloitettuihin opintoihin liittyvistä vaikeuksista myös muiden opiskelijoiden puolesta:

Kontaktien luominen sekä työnantajiin että alalla työskenteleviin ihmisiin uudella paikkakunnalla on koronasta johtuen ollut haastavaa. Onhan se outoa, että en tunnista edes oman koulutusohjelman opiskelijoita näöltä. Etäopiskelun myötä on vain kasvottomia nimiä. Ensimmäistä vuotta opiskelevien kohdalla huolet liittyvät ihan kaikkeen – jaksamisesta opintojen jatkamiseen ja osaamisen kartuttamiseen käytännön taidoissa”.

Korona-aika onkin rajoittanut tai estänyt kokonaan uusien kontaktien luomisen ja muihin opiskelijoihin tutustumisen. Opiskeluelämään hyvinvointia ja iloa tuovista sosiaalisista perinteistä suurin osa on katkolla.

On selvää, että oppiainekohtainen ryhmäytyminen ja koko korkeakouluyhteisöön integroituminen on kärsinyt korona-aikana. Monella on motivaatio hukassa, eikä lähiopetukseen osallistuta edes silloin, kun se joskus harvoin olisi mahdollista ja uudet tilanteet jännittävät tavallista enemmän.

Ensimmäisenä vuonna rakennetaan perusta paitsi valoisalle opiskelijaidentiteetille, tuleville opinnoille ja osaamiselle; miten varmistetaan, että uudet opiskelijat eivät tipu kärryiltä heti opintojen alussa?

Taideopinnoissa ensimmäisenä vuonna tarkoitus on harjoitella perustekniikoita ja välineitä, joita tarvitaan opintojen jatkuessa – nyt kertynyttä vajetta osaamisen perustassa voi olla vaikea paikata jälkeen päin.

Tähän viittaa myös Helsingin yliopistossa musiikkitiedettä opiskeleva TAKUn jäsen Emmi Keski-Nikkola:

”Suurin osa syksyllä 2020 aloittaneista fukseista eivät ole kertaakaan käyneet koulurakennuksessa luennolla. Esimerkiksi musiikkiteknologian kurssit on järjestetty etänä. Käytännön taitojen puuttuminen jännittää ja saattaa vaikuttaa esimerkiksi työllistymiseen.”


Puuttuvat työharjoittelut ongelma taide- ja kulttuurialalla

Taide- ja kulttuurialojen koulutuksessa harjoittelujaksoilla on huomattava rooli. Niiden peruuntuminen tai välistä jääminen kolahtaa. Moni loppuvaiheen opiskelija onkin nyt hankalassa tilanteessa – viime vuodesta lähtien etenkin tapahtumien ja festivaalien peruuntuminen ja koko alan seisahdus on tehnyt harjoittelujaksot osin mahdottomiksi. Ei ole aivan pieni juttu, jos työharjoittelun välistä jääminen viivästyttää valmistumista. Myöskin ammatti-identiteetin muodostuminen sekä työelämään siirtymistä tukevien kontaktien syntyminen on vaikeaa ilman harjoittelujaksoja.

Yle uutisoi korona-ajan lisänneen vastavalmistuneiden työttömyyttä. Taide- ja kulttuurialoilta valmistuneiden tilanne voi olla jopa keskiarvoa heikompi, sillä kulttuurisektoria rankasti rokottaneet rajoitukset ja tapahtuma-alan seisahtuminen ovat ajaneet työnantajat kriisiin.


Myös etäopetuksen haasteet kuluttavat opiskelijan jaksamista

Korona-ajan etäopetuskäytäntöön liittyy sekä oppimiseen että hyvinvointiin ja jaksamiseen liittyviä kysymyksiä. Korona-ajan yhä pitkittyessä korostuu, miten etäopetukseen siirryttiin alun perin nopeasti reagoiden, eikä kehittämiseen ole sen jälkeen ehditty juurikaan panostaa.  Erilaisten oppijoiden tarpeita sekä etäyhteyden kuormittavuutta ei ole pystytty huomioimaan riittävästi ja tästä syystä moni saattaa pettyä kurssien sisältöön. Myös oppiminen voi jäädä pintapuoliseksi.

Emmi Keski-Nikkola kertoo asiasta näin:

"Joillain kursseilla työmäärää on vähennetty ja palautusaikoja pidennetty, mutta joidenkin kurssien työmäärä on tilanteeseen nähden erittäin kuormittava. Useampi paksu kurssikirja, välitehtäviä, loppuessee ja/tai tentti, luennoille osallistuminen kaksi kertaa viikossa ja ryhmätyöt ovat yhdelle kurssille paljon tekemistä etäopiskelun aikana. Tällaisia kursseja voi olla yhtä aikaa 3–4.”

Etäyhteyksien varassa henkilöiden väliset kontaktit jäävät nekin ohuiksi, eikä hyvinvointia tukevaa yhteisöllisyyttä pääse juurikaan syntymään. Akavan johtava asiantuntija Elina Sojonen korostaa blogissaan, että vielä korona-ajan jälkeenkin tarvitaan erityistä huomiota opiskelijoiden sekä henkilöstön hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden tukemiseen korkeakouluissa. Jaksamisen tukemisen tulisikin olla jokaisen oppilaitoksen koronan jälkeisen ajan strategian keskiössä.

Myös Akavan opiskelijoiden puheenjohtaja Veera Nyfors nostaa esiin useissa viime vuoden aikana tehdyssä tutkimuksissa esiin tulleen akuutin huolen opiskelijoiden tilanteesta ja korostaa blogissaan korkeakoulujen vastuuta: opiskelijat eivät enää jaksa.

”Kynnys olla yhteydessä oppilaitokseen tai mielenterveyspalveluihin on suurempi kuin tavallisina aikoina ja moni oppilaitoksesta etääntynyt opiskelija ei välttämättä tiedä, miten apua ja tukea saa”, kommentoi Emmi Keski-Nikkola.


Väliinputoamisen estämiseksi tarvitaan exit-suunnitelma

Jotta korona-ajan opiskelijasukupolvesta ei tulisi työelämän väliinputoajia, tarvitaan nyt ennakointia ja oma exit-suunnitelmansa. Oppilaitoksilla on suuri vastuu, mutta lisäksi tukea tarvitaan terveydenhuollon puolelta.  Opinto-ohjaajien ja opintopsykologien palveluiden saatavuutta on lisättävä ja saavutettavuutta on parannettava. Korkeakoulujen on etsittävä uusia tapoja yhteisön ja yhteenkuuluvuuden tunteen luomiselle myös etäopiskelun yhteydessä. Syntynyttä vajetta on korjattava aktiivisesti. Omat ratkaisunsa tarvitaan myös työelämävalmiuksien tukemiseen.

Pitkällä aikavälillä näkyvien vaikutusten ennalta ehkäisemiseen tarvitaan nyt valppautta. Valmiita ratkaisuja ei ole ja on selvää, että korkeakoulut tarvitsevat tähän lisäresursseja.

TAKU opiskelijan tukena

- Jaamme tietoa työelämästä ja työelämään siirtymisestä yhteistyössä ainejärjestöjen ja oppilaitoisten kanssa.
- Neuvomme palkkausta, työsuhteita sekä työttömyyttä koskevissa kysymyksissä.
- Tarjoamme jäsenillemme maksutonta uravalmennusta.
- Rohkaisemme opiskelijoita olemaan yhteyksissä suoraan TAKUn henkilökuntaan.


Huom! Tiistaina 27.4. klo 16.30-18 Pysähtyminen jaksamisen äärelle -webinaarissa etsitään voimavaroja suunnan säilyttämiseen epävarmassa tilanteessa työpsykologi-valmentaja Marjukka Laurosen johdolla. Ilmoittaudu maksuttomaan jäsentapahtumaan viim. 25.4.>>

 

http://taku.web30.neutech.fi/site/wp-content/uploads/2017/05/cropped-taku_favicon.png
Lue lisää

TAKU vaatii eri toimialojen tasavertaista kohtelua exit-suunnitelmassa

12.4.2021

Kulttuuritapahtumat on avattava samanaikaisesti muiden kokoontumisten kanssa. Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU vaatii hallituksen exit-suunnitelmalta tasavertaisuutta – mutta myös parempaa alan erityispiirteiden huomioon ottamista.

Suomen hallitus julkisti perjantaina 9. huhtikuuta 2021 exit-suunnitelman, jonka avulla Suomi luovii tiensä ulos koronapandemiasta. Suunnitelmassa taide- ja kulttuurialan tapahtumien rajoituksia luvattiin osittain purettavaksi vasta kesäkuussa. Tämä siitä huolimatta, että ennen 30.11.2020 alkanutta alan sulkua kulttuuritapahtumiin ei tiedettävästi ollut jäljitetty merkittäviä tartuntaketjuja sitten naistenpäivänä 8.3.2020 pidetyn konsertin.

Taide- ja kulttuuritapahtumissa on viime syksyn ajan toimittu rajoitetulla kapasiteetilla ja vastuullisesti. Suurena pelkona onkin, että mahdollinen epidemian kiihtyminen muiden yhteiskunnan toimintojen avautuessa johtaa siihen, että tiukkoihin tartuntalukuihin sidottu kokoontumisrajoitusten purku lykkääntyy vielä annetusta aikataulusta. 

Hallituksen exit-suunnitelmassa todetaan, että poikkeusolojen päätyttyä siirrytään paikalliseen rajoitusten asettamiseen. Kuitenkin suunnitelmassa ajoitetaan tapahtumarajoituksien purku vasta kesäkuulle. Tälläkin hetkellä on kuusi sairaanhoitopiiriä, joissa kulttuuritapahtumien avaamiselle tai osittaiselle avaamiselle annetut tartuntaluvut alittuvat. Siksi katsomme, että kokoontumisrajoituksia tulisikin purkaa alueilla, joissa epidemian katsotaan olevan hallinnassa. Tätä kautta saadaan myös lisää kokemusta ja näyttöä siitä, miten tapahtumissa voidaan kohdata terveysturvallisesti. 

Exit-suunnitelmassa ei myöskään ole riittävästi huomioitu taide- ja kulttuurialan monimuotoisuutta. Tilaisuuksia ja tapahtumia on monenlaisia: istumakatsomollisia, ulkotiloissa, sisätiloissa, hyvin pieniä, massatapahtumia jne. Olisikin luonnollista huomioida alan tapahtumien erilaiset järjestämismuodot ja sallia ensin pienemmällä, esimerkiksi ravintoloiden kanssa samoilla kapasiteeteilla toimivat tapahtumat, ja epidemian tilanteen parantuessa viiveellä siirtyä isompiin tapahtumiin. Nyt exit-suunnitelman rajoitukset on suunniteltu isojen tapahtumien ehdoilla. 

Kulttuuritapahtumien pitkät tuotantoketjut vaativat ennakointia

Huomautamme myös, että esimerkiksi isojen kesätapahtumien osalta huhtikuussa julkaistun exit-suunnitelman tiedot eivät tuo helpotusta järjestäjien tilanteeseen: isot tapahtumat tarvitsevat pikaisesti pitkän aikajänteen tiedon järjestämismahdollisuudesta tai lupauksen riittävästä takuutuesta. Nyt kumpaakaan ei ole. 

Kesän tapahtumien mahdollinen menettäminen sekä kulttuurisektorin kesätauko teattereissa tai konserttitaloissa tulee jatkamaan sekä lisäämään alan työttömyyttä. Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU on tuonut esiin useita ehdotuksia, joilla alan tilannetta voidaan helpottaa. Työntekijöille helpotusta toisivat joustot työttömyysturvassa sekä riittävä ja kattava tuki freelancereille.

Lisäksi taide- ja kulttuurialojen sekä yksityisten että julkisten työpaikkojen tukemista tulee jatkaa opetus- ja kulttuuriministeriön koronatuella sekä kustannustuella, koska moni toimija on jäämässä takuutuen ulkopuolelle. Lisää TAKUn ehdotuksista täällä www.taku.fi/koronakriisi/ 

Pitkäjänteinen tukimalli kirjattava osaksi exit-suunnitelmaa

Päättäjien on ymmärrettävä, että taide- ja kulttuuritapahtumien avaaminen ei onnistu samalla tavalla kuin esimerkiksi liiketilojen tai harrastusten. Tapahtumien, pientenkin, järjestämisen jänne on vähintäänkin viikkoja, usein kuukausia. Valmistelua tehdään tuotannossa ja markkinoinnissa, ja lipunmyyntiin tarvitaan aikaa. Kun kokoontumisrajoitukset lopulta poistuvat, tulee kestämään jonkin aikaa ennen kuin ensimmäiset tapahtumat voidaan toteuttaa. Tämän ajan ala tarvitsee edelleen valtiolta vankan tuen ja puskurin, joka turvaa tapahtumien järjestäjän kulut epidemiatilanteen mahdollisesti muuttuessa. Vain vahvistamalla työnantajien riskinottokykyä saadaan taide- ja kulttuurialan työntekijät takaisin töihin.

Julkaistussa exit-suunnitelmassa ei myöskään oteta kantaa taide- ja kulttuurialan tukemiseen. Pitkäjänteinen tukimalli kauan kurimuksessa olleen alan käynnistymiseen tuleekin kirjata osaksi hallituksen exit-suunnitelmaa. Nähdäksemme riittävä tuki alalle kulkee käsi kädessä exit-suunnitelman kanssa.

#tuentapahtumia #tuenkulttuuria

Osoita tukesi taide- ja kulttuurialalle lataamalla yhä ajankohtaiset somekehykset, jotka löydät Facebook-ryhmästämme.

http://taku.web30.neutech.fi/site/wp-content/uploads/2017/05/cropped-taku_favicon.png
Lue lisää

TAKUn ehdotukset taide- ja kulttuurialan tukemiseksi keväällä 2021

31.3.2021

Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU vaatii täsmällisiä tukitoimenpiteitä, jotta alalla on edellytykset selvitä pitkittyvästä kriisistä ja mahdollisuus jatkaa toimintaansa myös tulevaisuudessa:

1) Taide- ja kulttuurialan työnantajat tarvitsevat tukea työntekijöiden palkkakuluihin, jotta voivat palkata henkilöstöä takaisin työhön. Ilman tukea luottamusta tulevaan ei ole.

Tukikauden on oltava riittävän pitkä: se on käynnistettävä mahdollisimman pian ja sen tulee jatkua vielä noin kuuden kuukauden ajan sen jälkeen, kun paluu normaaliin käynnistyy ja rajoitukset puretaan. Tuen on myös katettava tuntuva osa palkasta, koska työnantajien kassat ovat tyhjät kriisin jatkuttua pitkään.

Tukea on voitava käyttää myös keikkatyötä tekevien itsensätyöllistäjien eli palkkatyösuhteen ulkopuolella toimivien työllistämiseen.

2) Itsensätyöllistäjien tulonmenetykset on kompensoitava ns. Tanskan mallin mukaisesti. Tällöin itsensätyöllistäjille korvattaisiin menetettyjä tuloja esim. 2018–2019 tulojen tai niiden keskiarvon perusteella.

Itsensätyöllistäjät ovat nykyisessä järjestelmässä erittäin vaikeassa asemassa. Alalla ei ole kuitenkaan varaa menettää näiden ihmisten osaamista vain siksi, että he laskuttavat työnsä yrittäjinä.

3) Kevään 2020 kaltaisia työttömyysturvan joustoja tarvitaan yhä. Kriisi on kestänyt pitkään, eikä sille ole taide- ja kulttuurialan osalta vielä näköpiirissä loppua. Pahimmillaan ansiosidonnaiset tukikuukaudet tulevat kriisin jatkuessa käytetyksi ennen kuin työllistyminen on edes mahdollista. Pitkään työttöminä olleilla tulisi myös olla mahdollisuus opiskella työttömyysturvalla.

4) Taide- ja kulttuurialan organisaatioita on tuettava laajasti eri toimialat sekä organisaatiotyypit (yhdistykset, yritykset) huomioiden. Organisaatioiden tukeminen on työntekijöiden etu, sillä ilman tukea ammattilaisille ei ole työpaikkoja, joihin palata kriisin jälkeen.

Laajasti työllistävän toimialan romahtamiseen ei ole varaa. On viimeinen hetki toimia.

Taide- ja kulttuurialan työnantajat ja -tekijät ovat ahdingossa ja ilman tulevaisuudennäkymää. Esimerkiksi kesäfestivaalit ovat vaarassa menettää jo toisen peräkkäisen toimintakauden ja joutuvat toimimaan ilman mitään tulonlähdettä.

Taide- ja kulttuuriala työllistää 135 000 ihmistä. Määrä on kaksinkertainen sähkö- ja elektroniikkateollisuuteen, viisinkertainen paperiteollisuuteen ja 17-kertainen lentoyhtiöihin verrattuna. (ks. esim. Eurooppaa jälleenrakentamassa. Kulttuuriin ja luovuuteen perustuva talous, tutkimus 2021)

Lentoyhtiöitä on tuettu tähän mennessä noin 200 000 eurolla työntekijää kohden, kulttuurialaa 1082 eurolla (Janne Saarikivi, Yle, 24.3.2021).  Sitkeästi elävä käsitys tukien varassa toimivasta taide- ja kulttuurialasta ei pidä ylipäätään lainkaan paikkaansa: moni yksityisen sektorin toimijoista on hakenut valtion tukia nyt ensimmäistä kertaa, eikä tukea ole kattavasti ja kaikkia toimijoita palvellen tarjolla edes nyt.

Taide- ja kulttuuriala on ollut kasvava toimiala, jonka kansantaloudellinen merkitys vastaa ravintola- ja matkailualaa. Suomella ei ole millään laskutavalla varaa siihen, että näin suuri ja valtavasti työllistävä toimiala romahtaa. Nyt on viimeinen hetki toimia. Moni alan ammattilaisista on joutunut jo hakeutumaan töihin muille aloille. Jos kriisin myötä alan korkeasti koulutettujen ammattilaisten osaaminen ja verkostot menetetään, on toimintaa vaikea palauttaa entiselleen edes kriisin päätyttyä.

 

#tuentapahtumia #tuenkulttuuria

Osoita tukesi taide- ja kulttuurialalle lataamalla yhä ajankohtaiset somekehykset, jotka löydät Facebook-ryhmästämme.

http://taku.web30.neutech.fi/site/wp-content/uploads/2017/05/cropped-taku_favicon.png
Lue lisää

Kulttuuripalveluiden merkitys näkyy asenteissa, entä rahoituksessa?

9.3.2021

Suomi tarvitsee koronakriisistä toipuessaan luottamusta, keskinäistä kunnioitusta, sosiaalista kestävyyttä ja iloa, joita kunnalliset kulttuuripalvelut parhaimmillaan edistävät. Kulttuurin tuottamia hyötyjä ihmisten hyvinvoinnille ei ole varaa menettää.

Kulttuurin yhteiskunnallisen roolin ja arvon ymmärtämisessä on otettu painokkaita askelia viimeisen vuoden aikana. Kunnalliselta päätöksenteolta tarvitaan nyt kulttuurimyönteisyyttä. Ei riitä, että kulttuurin arvostus näkyy juhlapuheissa ja paikallisylpeydessä, sillä kuntien lakisääteiset kulttuuripalvelut eivät elä pelkistä rakkaudentunnustuksista.

Kulttuurin osuus kuntien budjetista on pieni, vain muutaman prosentin luokkaa, mutta myönteinen vaikutus hyvinvointiin ja alueen talouteen on suuri. Silti kulttuuri on usein leikkurin alla, kun säästöjä etsitään.

Kulttuuriin panostaminen tukee kuntien positiivista tulevaisuutta

Kulttuurin tuottamaa positiivista vaikutusta on vaikea korvata millään muulla. Tasokkailla kulttuuripalveluilla on yhteys kuntien vetovoiman ja elinvoiman säilyttämiseen.

Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee tuomaan kulttuuria ja taidetta osaksi sosiaali- ja terveyspolitiikkaa ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Kulttuuri vahvistaa henkilökohtaista ja yhteiskunnallista resilienssiä. Usein kulttuurin merkitys tuodaankin esiin mielenterveyden edistäjänä sekä yksinäisyyden ja syrjäytymisen ehkäisijänä – eli sote-menojen välillisenä säästäjänä.

Kulttuuri myös luo sivistyksen ja kasvun perustaa vahvistavaa ilmapiiriä. Matalan kynnyksen harrastusmahdollisuudet antavat monelle lapselle ja nuorelle hyvän perustan sekä avaimia tunnetaitoihin.

Yhteiskunnan muutosvauhdin, murroskriisin, vastakkainasettelujen sekä epävarmuutta lisäävän ekologisen kestävyyshorisontin huomioon ottaen kulttuurin määrärahoista leikkaaminen olisi nyt lyhytnäköistä.

Kyky vastata kuntalaisten tarpeisiin varmistetaan riittävällä rahoituksella

Yksi julkisen rahoituksen tärkeimmistä funktioista on alueellisen ja sosioekonomisen tasavertaisuuden takaaminen. Kunnallisten kulttuuripalveluiden rahoituksen varmistamisella on yhteys yhteiskuntamme tasapainoiseen kehittämiseen.

Kunnallisen rahoituksen leikkaaminen jo valmiiksi koronakriisin koettelemalta taide- ja kulttuurialalta johtaa nopeasti toimijoiden eloonjäämistaisteluun, jossa kaikki kehittäminen ja uudistuminen on mahdotonta. Vain riittävä rahoitus takaa kulttuuripalveluiden kyvyn vastata kuntalaisten tarpeisiin.

Kirjasto-, museo-, orkesteri- ja teatteripalvelut, samoin kuin taidekasvatus, tukevat positiivista tulevaisuutta luontevana osana kuntalaisten arkea. Kuntien kulttuuripalvelut säilyvät elinvoimaisena ja tarkoitustaan vastaavana voimavarana rahasta – ja kyllä, rakkaudesta.

#elämäsikuntaan #taustaltanäkyväksi #kuntavaalit2021

TAKUn ja Akavan Erityisalojen kuntavaalikampanja 2021 tuo esiin kulttuurin hyvinvointia ja elinvoimaa tuovan vaikutuksen - ja nostaa tekijät taustalta esiin.

http://taku.web30.neutech.fi/site/wp-content/uploads/2017/05/cropped-taku_favicon.png
Lue lisää

Vuosi sitten kaikki pysähtyi

12.3.2021

Vuosi sitten kaikki pysähtyi. Ajauduimme yhdessä tilanteeseen, jonka laajuuteen kukaan ei ollut osannut varautua.

Viesti, jolla tulimme ulos 13.3.2020, pätee valitettavasti yhä. Olemme tehneet vuoden töitä usealla eri rintamalla ja nähneet myös, miten kulttuuriala yhteisrintamana on kerännyt voimansa.

Olemme pitäneet mielialaa ja toivoa yllä iloitsemalla pienistäkin valonpilkahduksista ja kaikesta alan saamasta tuesta.

Kulttuuri- ja taideala on näyttänyt sitkeytensä ja merkityksensä tavalla, josta voimme olla ylpeitä, mutta ilman tukea emme selviä. Tulevat kuukaudet ovat kriittisiä.

Tänään haluamme kiittää koko kenttää hyvästä yhteistyöstä.

#tuentapahtumia #tuenkulttuuria

Osoita tukesi taide- ja kulttuurialalle lataamalla yhä ajankohtaiset somekehykset, jotka löydät Facebook-ryhmästämme.

tuen_tapahtumia_taku
http://taku.web30.neutech.fi/site/wp-content/uploads/2017/05/cropped-taku_favicon.png
Lue lisää

TAKU: Hallituksen on lunastettava lupauksensa freelancereiden aseman parantamisesta

18.2.2021

Koronakriisi nostattaa keskustelua akuuteista tukitarpeista, mutta samaan aikaan tarvitsemme kipeästi myös pysyviä ratkaisuja freelancereiden ja itsensätyöllistäjien hyväksi. TAKU on jo vuosikausia ajanut työsuhteen suojan laajentamista työsuhteen kaltaisissa olosuhteissa työtä tekeviin. Tavoite on kirjattu myös pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan. Hallituksen tulee nyt lunastaa tuo lupaus.

Korona-aika on tuonut räikeästi esiin freelancereiden, monityöläisten, keikkatyöläisten ja yksinyrittäjien heikon työmarkkina-aseman. Kauniista puheista ja lupauksista huolimatta suomalainen työttömyys- ja sosiaaliturva ei ole kriisivuoden aikana taipunut tukemaan näitä taide- ja kulttuurialalla yleisiä työntekemisen tapoja.

Joustavuus ja ketteryys ovat valtteja, kun työnantajan kanssa sovitaan työnteon ehdoista ja palkasta. Kriisin ja peruuntuneiden työkeikkojen keskellä ilman ansiosidonnaisen ehdot täyttävää palkkatyötä ollut työntekijä jääkin sitten yksin – ja ilman tukea.

Ongelma on ollut tiedossa pitkään. Aikapommi on räjähtämässä käsiin nyt, kun tapahtuma- ja kulttuurialan ammattilaisten työnteko on ollut estettynä pian kokonaisen vuoden. Säästöt ja puskurit on käytetty viimeistä senttiä myöten.

TAKU ry on jo vuosikausia ajanut työsuhteen suojan laajentamista työsuhteen kaltaisissa olosuhteissa työtä tekeviin yhdessä eri ammattijärjestöjä edustavan ITSET-ryhmän kanssa. Lainsäädännön muutos takaisi ryhmälle, jota nyt yhdistävät lähinnä pirstaleiset tulot, puutteellinen sosiaaliturva sekä heikko neuvotteluasema, työsuhteen kaltaisen suojan sekä työttömyys- ja sosiaaliturvan.

Osittaisten sosiaaliturvauudistusten sijaan ratkaisua on haettava ensisijassa työlainsäädäntöä päivittämällä. Tavoite on kirjattu myös pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan. Hallituksen tulee nyt lunastaa tuo lupaus

Lisätietoja:
TAKUn toiminnanjohtaja Nea Leo, nea.leo@taku.fi, 044 066 4800

http://taku.web30.neutech.fi/site/wp-content/uploads/2017/05/cropped-taku_favicon.png
Lue lisää

Kulttuuriammattilaiset tuovat hyvinvointia kuntiin, palkkataso tarkistettava

16.2.2021

Kulttuuripalveluilla on suuri merkitys mahdollisuuksia tarjoavan asuinympäristön sekä hyvinvoivan ja elinvoimaisen kunnan rakentamisessa - ja kulttuurin terveyttä edistävät sekä yhteisöllisyyttä lisäävät vaikutukset ovat tutkittuja tosiasioita.

Tätä tuottamaan kuntiin tarvitaan asiantuntijaosaamista sekä riittävää resursointia.

Kulttuurin potentiaali on nähtävä, ja siihen on panostettava

Monipuolisista kulttuurimuodoista ja sisällöistä sekä saavutettavuudesta vastaamaan tarvitaan ammattitaitoista henkilöstöä, jolla on kykyä taklata myös muuttuvan toimintaympäristön vaatimukset. Tekninen osaaminen ja monialainen asiantuntemus ovat nousseet yhä oleellisimmiksi kulttuurituotannon kysymyksiksi.

Koronavuoden haasteet ovat näyttäneet myös joustavan innovointikyvyn tarpeen tilanteessa, jossa on jouduttu luomaan nopeasti uusia tapoja tuottaa kulttuuripalveluita toteuttaakseen kunnan yhtä perustehtävistä.

Samaa kehittämis- ja uusiutumiskykyä tarvitsemme tulevaisuudessa. Yhteiskuntamme loikka kohti hyvinvointia tuottavia jaettuja käytäntöjä, on johtanut ylittämään eri toimialojen rajoja suuntaamalla kulttuuri- ja taidelähtöistä toimintaa mm. sosiaali- ja terveyssektorin, matkailun sekä perusopetuksen rajapinnoille. Kulttuuripalveluille tulisikin suunnata resursseja myös yhteiskunnan muutosvauhdissa pysymisen ja tarvittavan lisäkoulutuksen varmistamiseksi.

Kuntasektorin kulttuuriammattilaisten palkkatasoa on korjattava

Parhaimmillaan kunnallisten kulttuuripalveluiden piirissä pystytään tuottamaan hyvinvointia, jota ei voi korvata millään muulla.

Kulttuurialan asiantuntijoina kunnissa työskentelevät ovat korkeasti koulutettu eritysasiantuntijaryhmä. Heistä 64 prosentilla on korkeamman asteen koulutus, kun muissa ammattiryhmissä osuus on vain 44 prosenttia.

Kuitenkin kulttuurialalla on jääty huomattavaan palkkakuoppaan muihin kuntasektorin vastaaviin asiantuntijatehtäviin verrattuna: kulttuurialan ammattilaisten keskiansio on noin 2840 euroa kuukaudessa, kun se muissa ammattiryhmissä on 3180 euroa.

Vastuuta, laajaa erityisosaamista ja työaikajoustoja edellyttävien työtehtävien vaativuuden sekä korkean koulutuksen tulee näkyä palkkauksessa, joka on korjattava oikealle tasolle.

Myös projektityötä tekevien palkkauksen on oltava oikeudenmukaista sekä työn sivukulut, eläkemaksut ja lomakorvaukset huomioivaa.

Peruspalveluita ylläpitävät asiantuntijat tarvitsevat riittävät resurssit

Riittävä resursointi on myös työhyvinvoinnin perustaa. Kulttuurityötä tehdään suurella sydämellä omistautuen, mutta omistautumista ei saa käyttää hyväksi.

Kuntien on huomioitava myös tulevaisuuden osaajien houkutteleminen, jotta tarvittava asiantuntijuus lakisääteisten kulttuuripalveluiden ylläpitämiseen ja kehittämiseen säilyy. Palkkatason päivittäminen on yksi perusasioista.

#elämäsikuntaan #taustaltanäkyväksi #kuntavaalit2021

TAKUn ja Akavan Erityisalojen kuntavaalikampanja 2021 tuo esiin kulttuurin hyvinvointia ja elinvoimaa tuovan vaikutuksen - ja nostaa tekijät taustalta esiin.

http://taku.web30.neutech.fi/site/wp-content/uploads/2017/05/cropped-taku_favicon.png
Lue lisää