Korona-ajan haasteet ovat kuluttaneet opiskelijoiden jaksamisen todella vähiin. Korkeakouluilta edellytetään vastuunottamista sekä konkreettisia toimenpiteitä, joilla huomioidaan myös kriisin jälkeinen aika. Tästä opiskelijasukupolvesta ei saa tulla väliinputoaja.

Korona-ajan haasteet ja kuormittavuus ovat jättäneet jälkensä korkeakouluopiskelijoiden opintojen etenemiseen sekä jaksamiseen. Ongelmia saattaa kertyä myös mm. väliin jääneistä työharjoittelujaksoista.

Uutena opiskelijana hukassa koronan keskellä

TAKUn hallituksen opiskelijajäsen Anni Hurme aloitti audiovisuaalisen mediakulttuurin maisteriopinnot Lapin yliopistossa viime syksynä – ja kertoo poikkeusaikana aloitettuihin opintoihin liittyvistä vaikeuksista myös muiden opiskelijoiden puolesta:

”Kontaktien luominen sekä työnantajiin että alalla työskenteleviin ihmisiin uudella paikkakunnalla on koronasta johtuen ollut haastavaa. Onhan se outoa, että en tunnista edes oman koulutusohjelman opiskelijoita näöltä. Etäopiskelun myötä on vain kasvottomia nimiä. Ensimmäistä vuotta opiskelevien kohdalla huolet liittyvät ihan kaikkeen – jaksamisesta opintojen jatkamiseen ja osaamisen kartuttamiseen käytännön taidoissa”.

Korona-aika onkin rajoittanut tai estänyt kokonaan uusien kontaktien luomisen ja muihin opiskelijoihin tutustumisen. Opiskeluelämään hyvinvointia ja iloa tuovista sosiaalisista perinteistä suurin osa on katkolla.

On selvää, että oppiainekohtainen ryhmäytyminen ja koko korkeakouluyhteisöön integroituminen on kärsinyt korona-aikana. Monella on motivaatio hukassa, eikä lähiopetukseen osallistuta edes silloin, kun se joskus harvoin olisi mahdollista ja uudet tilanteet jännittävät tavallista enemmän.

Ensimmäisenä vuonna rakennetaan perusta paitsi valoisalle opiskelijaidentiteetille, tuleville opinnoille ja osaamiselle; miten varmistetaan, että uudet opiskelijat eivät tipu kärryiltä heti opintojen alussa?

Taideopinnoissa ensimmäisenä vuonna tarkoitus on harjoitella perustekniikoita ja välineitä, joita tarvitaan opintojen jatkuessa – nyt kertynyttä vajetta osaamisen perustassa voi olla vaikea paikata jälkeen päin.

Tähän viittaa myös Helsingin yliopistossa musiikkitiedettä opiskeleva TAKUn jäsen Emmi Keski-Nikkola:

”Suurin osa syksyllä 2020 aloittaneista fukseista eivät ole kertaakaan käyneet koulurakennuksessa luennolla. Esimerkiksi musiikkiteknologian kurssit on järjestetty etänä. Käytännön taitojen puuttuminen jännittää ja saattaa vaikuttaa esimerkiksi työllistymiseen.”

Puuttuvat työharjoittelut ongelma taide- ja kulttuurialalla

Taide- ja kulttuurialojen koulutuksessa harjoittelujaksoilla on huomattava rooli. Niiden peruuntuminen tai välistä jääminen kolahtaa. Moni loppuvaiheen opiskelija onkin nyt hankalassa tilanteessa – viime vuodesta lähtien etenkin tapahtumien ja festivaalien peruuntuminen ja koko alan seisahdus on tehnyt harjoittelujaksot osin mahdottomiksi. Ei ole aivan pieni juttu, jos työharjoittelun välistä jääminen viivästyttää valmistumista. Myöskin ammatti-identiteetin muodostuminen sekä työelämään siirtymistä tukevien kontaktien syntyminen on vaikeaa ilman harjoittelujaksoja.

Yle uutisoi korona-ajan lisänneen vastavalmistuneiden työttömyyttä. Taide- ja kulttuurialoilta valmistuneiden tilanne voi olla jopa keskiarvoa heikompi, sillä kulttuurisektoria rankasti rokottaneet rajoitukset ja tapahtuma-alan seisahtuminen ovat ajaneet työnantajat kriisiin.

Myös etäopetuksen haasteet kuluttavat opiskelijan jaksamista

Korona-ajan etäopetuskäytäntöön liittyy sekä oppimiseen että hyvinvointiin ja jaksamiseen liittyviä kysymyksiä. Korona-ajan yhä pitkittyessä korostuu, miten etäopetukseen siirryttiin alun perin nopeasti reagoiden, eikä kehittämiseen ole sen jälkeen ehditty juurikaan panostaa.  Erilaisten oppijoiden tarpeita sekä etäyhteyden kuormittavuutta ei ole pystytty huomioimaan riittävästi ja tästä syystä moni saattaa pettyä kurssien sisältöön. Myös oppiminen voi jäädä pintapuoliseksi.

Emmi Keski-Nikkola kertoo asiasta näin:

"Joillain kursseilla työmäärää on vähennetty ja palautusaikoja pidennetty, mutta joidenkin kurssien työmäärä on tilanteeseen nähden erittäin kuormittava. Useampi paksu kurssikirja, välitehtäviä, loppuessee ja/tai tentti, luennoille osallistuminen kaksi kertaa viikossa ja ryhmätyöt ovat yhdelle kurssille paljon tekemistä etäopiskelun aikana. Tällaisia kursseja voi olla yhtä aikaa 3–4.”

Etäyhteyksien varassa henkilöiden väliset kontaktit jäävät nekin ohuiksi, eikä hyvinvointia tukevaa yhteisöllisyyttä pääse juurikaan syntymään. Akavan johtava asiantuntija Elina Sojonen korostaa blogissaan, että vielä korona-ajan jälkeenkin tarvitaan erityistä huomiota opiskelijoiden sekä henkilöstön hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden tukemiseen korkeakouluissa. Jaksamisen tukemisen tulisikin olla jokaisen oppilaitoksen koronan jälkeisen ajan strategian keskiössä.

Myös Akavan opiskelijoiden puheenjohtaja Veera Nyfors nostaa esiin useissa viime vuoden aikana tehdyssä tutkimuksissa esiin tulleen akuutin huolen opiskelijoiden tilanteesta ja korostaa blogissaan korkeakoulujen vastuuta: opiskelijat eivät enää jaksa.

”Kynnys olla yhteydessä oppilaitokseen tai mielenterveyspalveluihin on suurempi kuin tavallisina aikoina ja moni oppilaitoksesta etääntynyt opiskelija ei välttämättä tiedä, miten apua ja tukea saa”, kommentoi Emmi Keski-Nikkola.

Väliinputoamisen estämiseksi tarvitaan exit-suunnitelma

Jotta korona-ajan opiskelijasukupolvesta ei tulisi työelämän väliinputoajia, tarvitaan nyt ennakointia ja oma exit-suunnitelmansa. Oppilaitoksilla on suuri vastuu, mutta lisäksi tukea tarvitaan terveydenhuollon puolelta.  Opinto-ohjaajien ja opintopsykologien palveluiden saatavuutta on lisättävä ja saavutettavuutta on parannettava. Korkeakoulujen on etsittävä uusia tapoja yhteisön ja yhteenkuuluvuuden tunteen luomiselle myös etäopiskelun yhteydessä. Syntynyttä vajetta on korjattava aktiivisesti. Omat ratkaisunsa tarvitaan myös työelämävalmiuksien tukemiseen.

Pitkällä aikavälillä näkyvien vaikutusten ennalta ehkäisemiseen tarvitaan nyt valppautta. Valmiita ratkaisuja ei ole ja on selvää, että korkeakoulut tarvitsevat tähän lisäresursseja.

TAKU opiskelijan tukena

- Jaamme tietoa työelämästä ja työelämään siirtymisestä yhteistyössä ainejärjestöjen ja oppilaitoisten kanssa.
- Neuvomme palkkausta, työsuhteita sekä työttömyyttä koskevissa kysymyksissä.
- Tarjoamme jäsenillemme maksutonta uravalmennusta.
- Rohkaisemme opiskelijoita olemaan yhteyksissä suoraan TAKUn henkilökuntaan.

Huom! Tiistaina 27.4. klo 16.30-18 Pysähtyminen jaksamisen äärelle -webinaarissa etsitään voimavaroja suunnan säilyttämiseen epävarmassa tilanteessa työpsykologi-valmentaja Marjukka Laurosen johdolla. Ilmoittaudu maksuttomaan jäsentapahtumaan viim. 25.4.>>