Työelämä muuttuu yhä hektisemmäksi ja monimutkaisemmaksi. Tämä vaatii taitoa elää keskeneräisessä, jatkuvasti muuttuvassa ympäristössä. Oman energian johtaminen, resilienssi ja itsemyötätunto on viisasta virittää avuksi, samoin yhteisön voima: kukaan meistä ei pärjää yksin.

Työssä jaksamisen ja itsensä johtamisen kannalta keskeiseksi nousee myös itsetuntemus: mikä on minulle luontaista, miten reagoin?

Kehon ja mielen viisaus – oman energian johtaminen

Kuinka olet voinut viime aikoina? Millaisia ajatuksia mielessäsi pyörii? Millaisia tunteita tavoitat? Miltä kehossasi tuntuu? Jaksamisen kannalta tärkeintä on säännöllinen pysähtyminen itsen ääreen. Painelemme arjessa pääosin automaattiohjauksella ohittaen kehon ja mielen lähettämät viestit. Signaalit, kuten univaikeudet, erilaiset kivut ja säryt, alavireisyys tai ärtyneisyys ovat viestejä pysähtymisen ja muutoksen tarpeesta.

”Kehossa on enemmän viisautta kuin syvimmässä filosofiassasi”, lausui filosofi Nietzsche ja osui oikeaan. Sitä, mitä ei huomaa, ei voi muuttaa. Tästä syystä hyvinvointi lähtee valokeilan kääntämisestä itseen. Käsi sydämelle: mitä kaipaat, juuri nyt?

Ihminen saa asioita aikaan, kun oma energiataso on hyvä. Hyvin nukutun yön, kävelylenkin tai inspiroivan keskustelun jälkeen ajatus juoksee kirkkaammin ja tulevaisuus näyttää valoisammalta.

Voit kuulostella, millaiset asiat, tilanteet ja ihmiset energisoivat sinua? Mikä vie energiaa? Kokeile asioiden tekemistä ”ajan johtamisen” sijaan ”energian johtamisen” kautta. Seuraavan kerran siis, kun kiireessä tuskailet keskittymistä vaativaan työtehtävään, anna itsellesi tauko ja tee jotain energiatasoasi kohottavaa. Se voi olla pieni kävely, soitto ystävälle, meditaatio tai vaikkapa taidekirjan selailu.

Tässä hyväksi todettuja vinkkejä omaan energiatasoon vaikuttamisesta:

  • Juo iso lasi vettä
  • Anna keholle liikettä, vältä liikaa istumista
  • Syö ravintorikasta ruokaa
  • Pysähdy hengittämään syvään: laske sisäänhengityksellä kolmeen ja uloshengityksellä kuuteen
  • Vältä multitaskingia ja tarjoa itsellesi offline-tilaa
  • Tee käsillä asioita: nikkaroi, neulo, leivo
  • Siivoa, raivaa tavaroita (avaa kirkkautta ja tilaa mieleen)
  • Tarjoa itsellesi hieronta tai kehollinen hoito
  • Luo rutiineja ja rituaaleja, joilla säästät päätöksenteon energiaa
  • Nauti luonto- ja taide-elämyksistä

Itsemyötätunto – kuinka kohtelisit läheistä ystävääsi?

Minkälaista dialogia olet käynyt itsesi kanssa viime aikoina? Onko se ollut myötätuntoista ja hyväksyvää, vai armotonta ja sättivää? Usein pään sisäinen keskustelumme on kovin ankaraa: sätimme itseämme asioista, koemme huonommuutta ja riittämättömyyden tunnetta. ”Miksi et tuotakaan tehnyt paremmin, yrittäisit edes!” On helppo löytää myötätuntoa ja ymmärrystä muita kohtaan, mutta itsellemme meillä on usein eri pelisäännöt.

Itsemyötätunto tarkoittaa lempeää ja myötätuntoista suhtautumista itseen ja omiin tunnetiloihin. Tämä ei tee meistä laiskoja ja saamattomia, päinvastoin: tutkimusten mukaan itsemyötätuntoiset ihmiset ovat aikaansaavia ja saavuttavat paremmin tavoitteita. Itsemyötätunnolla on paljon myönteisiä vaikutuksia hyvinvointiin, jaksamiseen ja ihmissuhteisiin.

Seuraavan kerran, kun ruoskit itseäsi, pohdi mitä sanoisit parhaalle ystävällesi vastaavassa tilanteessa ja kokeile kääntää sanat itseesi. Itsemyötätuntoa on myös itsensä kiittäminen, omien tunteiden hyväksyminen ja sen pohtiminen, mikä riittää tässä tilanteessa.

Resilienssi -kuinka pitää itsensä muutoskyvykkäänä

Muuttuva maailma ja epävarmuuden aalloilla surffailu vaatii resilienssiä, eli psyykkistä joustokykyä. Resilienssi tulee latinan kielen sanasta re-salire, joka tarkoittaa ”hypätä takaisin”. Resilienssi onkin kykyä kasvaa henkisesti hankalien tilanteiden ansiosta, löytää uusia näkökulmia ja saavuttaa tasapaino uudelleen. Kun maailma järkkyy ja elämässä tulee vastoinkäymisiä eteen, emme palaudu takaisin siksi, mitä olemme aiemmin olleet. Resilienssin avulla uudelleenorganisoidumme, kokoamme palaset uuteen muotoon.

Omaa resilienssiä voi vahvistaa seuraavin keinoin:

  •   Huolehtimalla hyvinvoinnista ja omasta voimasta
  •   Vaalimalla hyviä ihmissuhteita
  •   Hakeutumalla ympäristöön, joka tuottaa hyvän olon
  •   Harjoittamalla läsnäoloa tässä hetkessä (mindfulness, meditaatio ja jooga)
  •   Harjoittelemalla itsemyötätuntoa
  •   Omien arvojen kirkastamisella ja niiden mukaan elämällä
  •   Irtipäästämällä siitä minkä on aika mennä
  •   Kohtaamalla omat tunteet (tunne kulkee kehon läpi noin 90 sekunnissa, sen jälkeen helpottaa)
  •   Rajoja asettamalla: mitä sallin, mitä en

Yhteisön voima

Työssä jaksamisen kannalta myös yhteisöllä on tärkeä merkitys. Kukaan meistä ei pärjää tässä maailmassa yksin. Pohdi hetki, minkälainen on oma systeemisi: 1) Kun tarvitset apua käytännön asioissa – kenen puoleen käännyt? 2) Kun jokin asia mietityttää – keneen luotat?

Se mitä ruokit, kasvaa ja vahvistuu. Mielemme jumiutuu herkästi epäonnistumisiin tai asioihin, joihin olemme tyytymättömiä. Omaa mieltä kannattaa tietoisesti suunnata onnistumisiin. Hyvä harjoitus on kirjoittaa päivittäin ylös kolme asiaa, jotka ovat menneet hyvin ja joihin olet tyytyväinen. Jos tilanteisiin liittyy muita ihmisiä, voit lähettää pienen kiitosviestin. Hyvä ruokkii hyvää.

Kirjoittaja Marjukka Laurola on taidetaustan omaava työpsykologi, työnohjaaja ja valmentaja, joka on työskennellyt viimeiset 10 vuotta työterveyspsykologina kulttuuriorganisaatioiden parissa.

Artikkeli on julkaistu alunperin 9.8.2021. Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU on mukana Mielenterveyden työkalupakki -hankkeen asiantuntijaryhmässä syksystä 2023 alkaen.

Kirja- ja kuunteluvinkkejä luovien alojen työhyvinvointiin liittyen

  • Työeläkeyhtiö Varman podcast, teemoina mm. mielenterveys ja työkyky
  • Germer, Christopher: Myötätunnon tie. Basam books (2016)
  • Grandell, Ronnie: Itsemyötätunto. Tammi (2015)
  • Pietikäinen, Arto: Joustava mieli. Duodecim (2011)
  • Pihlaja, Satu: Aikaansaamisen taika. Atena (2018)
  • Siegel, Daniel: Mindsight. Basam books (2012)
  • Tukiainen, Maaretta & Keltanen, Krista. Luova tauko – löydä oma tapasi elää. Cozy publishing (2018)

Artikkeleja