Opas kulttuurituotannon työharjoitteluun

11.9.2020

Kulttuurituottajan työssä ja alalle valmistavissa korkeakouluharjoitteluissa tulee usein vastaan tilanteita, jotka ovat tapahtumatuotannoissa tavallisia, mutta työelämässä poikkeuksellisia.

TAKU tuotti oppaan, joka tukee kulttuurituotannon harjoitteluihin suuntaavia opiskelijoita harjoittelupaikan saamisessa, mutta myös auttaa harjoittelussa vastaan tulevissa kysymyksissä. Oppaamme Hyvän harjoittelun ABC - Opas kulttuurituottajien työharjoitteluun auttaa sekä opiskelijaa että organisaatiota reilun harjoittelun sopimisessa.

Mistä oppaassa oikein on kyse?

Opas kulttuurituottajien työharjoitteluun kertoo vinkit hyvän työharjoittelun suunnitteluun ja toteuttamiseen. Sitä voi soveltaa myös muihin taide- ja kulttuurialojen työharjoitteluihin.

Hyvän harjoittelun ABC - Opas kulttuurituotannon työharjoitteluun tarjoaa vinkkejä hyvän työharjoittelun suunnitteluun ja toteuttamiseen harjoittelijan näkökulmasta. Oppaassa avataan työharjoitteluiden luonnetta, työturvallisuuteen ja palkkaan liittyviä kysymyksiä, kerrataan tekijänoikeuskysymyksiä ja työaikalakia kulttuuri- ja tapahtumatuotannon näkökulmasta. Se tarjoaa apua harjoittelusopimuksen laatimiseen, neuvoo toimintatavat, jos vastaan tulee ristiriitatilanteita työharjoittelussa ja ohjaa lisätiedon pariin. Lisäksi oppaassa on liitteenä sopimusmallit työharjoittelusopimukseen ja työsopimukseen.

Tavoitteena on vahvistaa opiskelijoiden asemaa harjoittelijana lisäämällä tietoisuutta oikeuksista ja yleisesti työlainsäädännöstä. Se rohkaisee oppilaitoksia tarkastamaan käytäntönsä harjoittelijan edun mukaisiksi ja organisaatioita suosimaan palkallisia harjoitteluita.

Taustalla harjoitteluiden epäkohtia esiin tuonut opinnäytetyö

Oppaan taustalla on Tuulia Ahokkaan vuonna 2019 TAKUlle tekemä opinnäytetyö Kulttuurituotannon opiskelijoiden oikeuksien toteutuminen työharjoitteluissa *. Opinnäyte käsittelee opiskelijoiden asemaa työharjoittelijoina ja tuo esille työharjoitteluiden kehittämiskohteita.

Tutkimuksessa selvisi, että palkattomissa työharjoitteluissa opiskelijat olivat suorittaneet usein samankaltaisia työtehtäviä kuin palkatut työntekijät ja olleet yksin vastuussa merkittävistä kokonaisuuksista. Työskentely ei ole ollut ainoastaan työympäristöön tutustumista ja avustavien työtehtävien suorittamista. Näissä tapauksissa työharjoittelusta olisi perustellusti pitänyt maksaa harjoittelijalle korvaus.

Opas apuna reilujen työharjoitteluiden sopimisessa

Toivomme harjoitteluun hakeutuvien opiskelijoiden lisäksi myös oppilaitosten harjoitteluvastaavien sekä työharjoittelua tarjoavien organisaatioiden tarttuvan oppaaseen ja kiinnittävän huomiota reilun työharjoittelun reunaehtoihin.

"Olisi hienoa, jos opas myös innoittaisi organisaatiot entistä paremmin mukaan hyvien harjoittelukäytäntöjen vahvistamiseen. Työharjoittelun tarkoitus on tukea opiskelijaa ammatillisen kasvamisen tiellä kohti alan asiantuntijuutta", kiteyttää TAKUssa järjestöasiantuntijana toiminut sekä oppaan toimittanut ja taittanut Sini Myllyniemi.

* Tutkielmassa selvitettiin opiskelijoiden oikeuksien toteutumista kulttuurituotannon työharjoitteluissa kyselyllä, johon vastasi 130 kulttuurituotannon opiskelijaa tai lähivuosina valmistunutta kulttuurituottajaa eri oppilaitoksista ympäri Suomen. Kyselyä täydennettiin myös kolmen kulttuurituotannon opiskelijan teemahaastattelulla. Kyselyyn osallistuneet 130 vastaajaa olivat yhteensä suorittaneet 423 työharjoittelua. Näistä työharjoitteluista palkattomia oli suurin osa: 74% eli 312 harjoittelua.

Opas kulttuurituotannon työharjoitteluun

Mistä oppaassa oikein on kyse?

Taustalla harjoitteluiden epäkohtia esiin tuonut opinnäytetyö

Opas apuna reilujen työharjoitteluiden sopimisessa

Lue seuraavaksi

TAKUn Kulttuurikahvit: Anonyymi rekrytointi

Hae koulutusapurahaa ammatillisen osaamisen kehittämiseen

Näin työttömyysturva muuttuu 2.9.2024 alkaen

Miksi liittyä TAKUun?

Viesti TAKUlle

Suosittele jäsenyyttä

Yhteystiedot

Laskutus