Taide- ja kulttuurialan arvostus nostettava kohdalleen

28.4.2021  

Share on LinkedIn Share on WhatsApp

Taide- ja kulttuurialan yhteiskunnallisen merkityksen ja arvon ymmärtämisessä on otettu painokkaita harppauksia viime vuosina. Asiasta on tehty lukuisia tutkimuksia ja selvityksiä, jotka ovat avanneet näkökulmia yksiselitteisesti.

Taiteen ja kulttuuriin sosiaaliset, yhteiskunnalliset sekä taloudelliset vaikutukset ovat merkittäviä ja ala on nähtävä osana laajentuvaa palvelusektoria ja elinkeinotoimintaa. Se luo jopa 120 000 työpaikkaa – ja toimiala on ollut vahvassa kasvusuunnassa.

Ala on merkittävässä asemassa tulevaisuuden rakentajana, sillä se uudistaa yhteiskuntaa, lisää hyvinvointia, kasvua ja innovatiivisuutta.

Perusta taiteen ja kulttuurin arvostukselle nojaa sekä yksilökohtaisiin kokemuksiin että yhteiskunnallisiin vaikutuksiin. Vaikutuksiin ja mahdollisuuksiin, joita ei synny ilman alan ammattilaisia ja asiantuntijoita tai sitä, että taide- ja kulttuurialan edistämiseen suunnataan riittävästi resursseja.

Sosiaalinen hyvinvointi ja terveys

Kulttuurin vaikutuksia sosiaaliseen hyvinvointiin tarkastellaan mm. osallisuuden, vuorovaikutuksen ja empatian edistämisen, syrjäytymisen ehkäisemisen, kulttuurisen ja sosiaalisen moninaisuuden sekä kriittisen ajattelun tukemisen näkökulmista.

Vaikutuksia terveyteen on puolestaan tarkasteltu terveyden edistämisen, kansanterveyden, koetun terveyden ja elämänlaadun, mielenterveyden ja mielen hyvinvoinnin kannalta. Usein kulttuurin merkitys tuodaan esiin sote-menojen välillisenä säästäjänä. Maailman terveysjärjestö WHO suositteleekin tuomaan kulttuuria ja taidetta osaksi sosiaali- ja terveyspolitiikkaa.

Kulttuuritoimintaan osallistuminen vahvistaa henkilökohtaista ja yhteiskunnallista resilienssiä. Se luo sivistyksen ja kasvun ilmapiiriä, yhteenkuuluvuutta sekä lisää luottamusta ja keskinäistä kunnioitusta. Taiteen on todettu tekevän ihmiset luovemmiksi, iloisemmiksi ja aktiivisemmiksi.

Kirjasto on suomalaisten lempi-instituutio, moni muistaa lapsuutensa kuviskerhon ja nauttii huippuhetkiä konserteissa ja teattereissa. Tarvitsemme alan erityisosaajia tätä kaikkea tuottamaan.

Yhteys talouteen ja työllisyyteen

Kulttuuri luo kasvua ja työllisyyttä sekä suorasti että epäsuorasti. Kulttuuri- ja taideala on laaja ekosysteemi, joka työllistää jopa 120 000 henkilöä ja muodostaa noin 3,3 % Suomen bruttokansantuotteesta.

Kulttuurin heijastevaikutukset puolestaan kertovat alan merkityksestä vetovoimatekijänä, jonka ympärillä menestyvät myös mm. liikenne-, ravintola- ja matkailualan palvelut sekä tätä hyödyntää osaavien kuntien vetovoima. Kulttuurin luoma ”me-henki” ja paikallisylpeys eivät nekään ole pikkujuttuja.

Lisäarvoa tuottavaa sektorirajat ylittävää osaamista

Sitran mukaan edessä oleva yhteiskunnallinen muutos vaatii sivistystä, joka antaa valmiuden uudistua ja vastata viheliäisiksi kutsuttuihin ongelmiin.

Yhteiskunnan muutosvauhdin, murroskriisin, vastakkainasettelut sekä ekologisen kestävyyshorisontin kontekstissa tarvitsemme monitieteistä ja moniarvoista yhteistyötä, jota taide- ja kulttuurialan asiantuntijat voivat rikastaa erityisosaamisellaan.

Toimialojen rajat ylittävät tekemisenmallit edistyvät kovaa vauhtia esim. viemällä kulttuuri- ja taidelähtöistä toimintaa sosiaaliala- ja terveyssektorin, matkailun sekä perusopetuksen rajapinnoille. Vahva suuntaus on myös taiteen ja kulttuurin erityisosaamisen hyödyntäminen muun yritystoiminnan kehittämisessä.

Toimialojen rajapinnoilla tarvitaan taiteen ja kulttuurin asiantuntijoita, jotka toimivat ylisektorisen kehittämistyön mahdollistajina ja luovat edellytyksiä uusien toimintamallien, työllistymisen ja liiketoiminnan rakentumiselle. Luova innovointikyky on yksi alan vahvuuksista. Kuitenkin muutosvauhtiin vastaamisen ja tarvittavan lisäkoulutuksen takaamiseksi tarvitaan lisäresursseja. Luovien alojen koulutus ja työskentelyedellytykset ovat yhteiskunnan luovuuden perustaa.

Humanistinen osaaminen on merkitysten ymmärtämistä

Eri tieteenalat tarvitsevat toisiaan ja etenkin humanisteja niin kauan, kuin loppukäyttäjä on ihminen, ei kone. Humanisteja tarvitaan juuri niillä toimialoilla, joilla heitä ei vielä ole.

Humanistisissa tiedekunnissa tutkitaan ja opiskellaan vuorovaikutusta, kulttuurisia käytänteitä, uskomuksia, maailmankäsityksiä, etiikkaa, historiaa, kieliä ja merkityksiä. Merkityksiä, joiden varassa maailmamme rakentuu – tai uhkaa sortua.

Analyyttinen kriittisyys, luova ongelmanratkaisukyky ja taito viestiä ovat humanistisia valtteja tulevaisuuden työelämässä.

Generalistisena moniosaajana humanisti voi toimia myös tulkkina tai sillanrakentajana eri toimialojen tai erikoistuneiden syväosaajien välillä. Humanistinen näköala luo perspektiivejä, joita muiden tieteiden valossa olisi muutoin vaikea tavoittaa.

Taide- ja kulttuuriala uudenlaisen arvon tuottajana

Taiteella ja kulttuurilla onkin valtava potentiaali positiivisen tulevaisuuden rakentajana. Ala on mukana Suomen kestävän kasvun ohjelmassa ja myös Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan loppuraportin pohjalta kulttuurin voi nähdä osana kestävää tulevaisuutta rakentavaa ratkaisua.

Kyseinen loppuraportti luo yleiskuvan mm. kulttuuristen trendien, demokratian haasteiden, ympäristökysymysten, tasavertaisuuden, hyvinvoinnin ja talouden kehityskuluista, joiden suuntaan kulttuuri voi olla osallisena.

Kantava ajatus taide- ja kulttuurialan merkityksestä osana positiivista tulevaisuutta liittyy kestävään kehitykseen. Ekologinen kestävyys toteutuu paitsi organisaatioiden pyrkimyksessä ympäristövastuuseen myös mahdollisuudessa edistää immateriaalisia arvoja.

Itä-Suomen yliopiston yhteiskunta- ja kauppatieteellisen tiedekunnan apulaisprofessori, dosentti Arto O. Salonen pohtii näin:

”Kulutuskeskeisyys menettää merkitystään elämän ihanteena, kun siirrytään teollisen yhteiskunnan ajattelutavoista post-teollisiin. Tilalle tulevat asiat, jotka tarjoavat sisällöllistä runsautta ihmisen olemassaololle. Näitä hyvinvointikokemuksia ovat elämänilo, esteettisyyden kokemukset, kuulumisen tuntu, ymmärretyksi tuleminen sekä oman luovuuden ja aikaansaamisen esillä pitäminen elämässä.”

Taiteen ja kulttuurin laaja merkitys ansaitsee arvostuksensa

TAKUn yksi tehtävä on nostaa taiteen ja kulttuurin sekä alan asiantuntijoiden yhteiskunnallista arvostusta. Tavoitteemme on nostaa kulttuuripolitiikan painoarvoa alan merkitystä vastaavalle tasolle sekä saattaa alan asiantuntijoiden palkkataso koulutustasoa ja erityisosaamista vastaavaksi.

Taiteen ja kulttuurin rahoitukseen tarvitaan kasvua sekä jatkuvuutta, jotta alan asiantuntijat voivat toteuttaa tehtäväänsä, kehittyä ja tarjota yhteiskunnalle osuutensa – palasen, johon vain tällä toimialalla on avaimet. Millaista maailmaa sinä haluat olla mukana rakentamassa? Mitä kaikkea saisimme enemmän, jos alaa rahoitettaisiin kestävämmin?

Kiinnostavaa luettavaa (viitteet)

Kulttuurinen hyvinvointi:

Kulttuuri osana tulevaisuuden rakentamista:

Moniosaajat, humanistinen osaaminen:

Tilastotietoa taide- ja kulttuurialan työllistävyydestä: