Avainsana: TAKU

Kulttuurialojen ammattijärjestöt: Koronapandemian riepottelema ala tarvitsee tukea ja rakenteellisia muutoksia 

15.4.2021

Kulttuurialojen ammattijärjestöt: Koronapandemian riepottelema ala tarvitsee tukea ja rakenteellisia muutoksia 

Kulttuuri- ja tapahtuma-ala on joutunut koronapandemian aikana valtion pitkäaikaisten rajoitustoimien kohteeksi, ja alan toiminta on ollut laajasti keskeytettynä yli vuoden ajan. Kriisi on tuonut korostuneesti esiin eriarvoisuuden paitsi eri alojen myös eri työnteonmuotojen välillä.

Vaikeasta vuodesta huolimatta on tärkeää katsoa eteenpäin. Miten selviämme kriisistä, joka on jo nyt ajanut osan edustamiemme alojen ammattilaisista vaihtamaan alaa? Miten varmistamme, että Suomessa on monipuolista ja ammattimaista taidetta, kulttuuria ja tapahtumia myös koronakriisin jälkeen? 

Suomessa tuntuu olevan yhä vielä vallalla käsitys, että taide- ja kulttuurialat olisivat marginaalinen tekijä kansantaloudessa. Taide- ja kulttuuriala on kuitenkin kokoluokaltaan yhtä merkittävä kuin matkailu- tai ravintola-ala. Sitä voi verrata moneen teollisuudenalaan. Luova ala tuottaa taloudellista kasvua, sivistystä ja hyvinvointia suomalaiselle yhteiskunnalle. Luova ala on lisäksi kasvava toimiala. Sen työpaikkojen määrä on lisääntynyt Tilastokeskuksen mukaan 20,1 % viimeisten kymmenen vuoden aikana.  

Me taide- ja kulttuurialoja edustavat ammattijärjestöt Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto, Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU, Muusikkojen liitto, Näyttelijäliitto ja Suomen Journalistiliitto, muistutamme, että ala tarvitsee tukea. Kriisin tuomat rakenteelliset epäkohdat kaipaavat pikaisia ratkaisuja nyt – ei joskus myöhemmin, tulevilla vaalikausilla.

Kulttuuria tulee elvyttää reilulla kädellä

Suomi käyttää kaksi prosenttia EU:n elvytyspaketista kulttuuriin ja luoville aloille. Organisaatioille on jo kompensoitu lipputulojen menetyksiä sekä tapahtumille valmisteltu takuutukea. Nämä kaikki ovat hyviä uutisia, mutta eivät vielä riitä yli vuoden seisahtuneena olleen alan jaloilleen nostamiseksi.

Ammattijärjestöinä haluamme muistuttaa, etteivät mitkään tiedossa olevista elvytystoimista valu vielä freelancereille ja muille itsensätyöllistäjille, joita iso osa alan ammattilaisista on. Freelancereiden töitä alettiin heti koronan alettua perua ja siirtää. Vaikka rajoituksia jossakin vaiheessa puretaan, työllistyvät freelancerit viimeisinä. Esityksiä ja tapahtumia rakennetaan oletettavasti vielä pitkään mahdollisimman pienin kustannuksin ja pienillä henkilömäärillä. 

Freelancereille on tänä keväänä osoitettu pieni apurahamuotoinen erityistuki, joka on kuitenkin jäämässä aivan liian pieneksi suhteutettuna todellisiin menetyksiin. Tuki tulee keskittää sellaisille kulttuuri- ja taidealan ammattilaisille, joiden pääasiallisen toimentulolähteen koronakriisi on estänyt. Kriteereistä keskeisimpänä tulee olla koronarajoituksista johtuvat menetykset ja tuki tulee jakaa aidosti kompensaationa menetyksistä, ei työsuunnitelmiin pohjautuvana apurahana.

Turvaverkot kuntoon: työsuhteen suojaa on laajennettava työlainsäädäntöä uudistamalla 

Korona-aika on tuonut räikeästi esiin freelancereiden, monityöläisten, keikkatyöläisten ja muiden itsensätyöllistäjien heikon työmarkkina-aseman. Taustalla on laajempi työelämän kehitys, jossa työsuhteen asema on heikentynyt ilman, että yrittäjäasemaan siirtyneiden turvaa olisi samalla vastaavasti kehitetty. 

Kauniista puheista ja lupauksista huolimatta suomalainen työttömyys- ja sosiaaliturva ei ole kriisivuoden aikana taipunut tukemaan näitä taide- ja kulttuurialalla yleisiä työntekemisen tapoja.
Ongelma on ollut tiedossa pitkään. Aikapommi on nyt räjähtämässä käsiin.

Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelmaan kirjattu tavoite ehkäistä työsuhteiden naamiointi, tulee ripeästi viedä loppuun. Työsuhteen suojaa on lakia täsmentämällä laajennettava työsuhteen kaltaisissa olosuhteissa työtä tekeviin. Lainsäädännön muutos takaisi ryhmälle, jota nyt yhdistävät lähinnä pirstaleiset tulot, puutteellinen sosiaaliturva sekä heikko neuvotteluasema, työsuhteen kaltaisen suojan sekä työttömyys- ja sosiaaliturvan.

Palauttamalla itsensätyöllistäjät työoikeuden piiriin vältytään tulevaisuudessa nyt nähtäviltä yksilöllisiltä tragedioilta ja turvataan myös yhteiskunnan rahoituspohja. Osittaisten sosiaaliturvauudistusten sijaan on haettava ensisijassa työoikeudellista ratkaisua.

Itsensätyöllistäjien kollektiivista neuvotteluoikeutta on kehitettävä

On rohkeasti selvitettävä miten itsensätyöllistäjien kollektiivinen neuvotteluoikeus voisi tuoda selkeytystä tilanteeseen. Eurooppalainen kilpailuoikeus ei ole este sille, että ammattiliitot edustavat itsensätyöllistäjiä. Esimerkiksi Saksassa, Tanskassa ja Itävallassa tällaiset neuvottelut ovat jo nyt mahdollisia. Kollektiivinen neuvotteluoikeus on parhaillaan myös EU-komission työlistalla. Suomen on osaltaan edistettävä asiaa painokkaasti.

Raja työsuhteisen työnteon ja yrittäjyyden välillä on tehtävä selväksi. Sukkulointi näiden kahden työntekemisen välillä tuottaa tekijöiden sosiaaliturvaan kammottavia tuloksia. Tällainen ei ole kestävää.

Arpajaislain muutokset aiheuttamat menetykset on korvattava valtion budjettivaroista

Arpajaislain uudistus nostaa ratkaistavaksi taloudellisesti vaikean yhtälön: Veikkauksen rahapelituotoilla on tähän saakka tuettu laajasti yleishyödyllistä taiteen, kulttuurin, tieteen, urheilun, liikuntakasvatuksen ja nuorisotyön, terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä. Taiteen ja kulttuurin osuus on ollut rahanjaossa suurin eli yli viidesosa koko pelituotoista.

Muistutamme, että Veikkauksen rahapelituotoilla rahoitettavat yhdistykset ja kulttuurilaitokset ovat taide- ja kulttuurialan merkittäviä työllistäjiä. Rahoituksen laskulla olisi suoria vaikutuksia alan työllisyyteen. Lisäksi rahoituksen väheneminen vaikuttaisi taiteen ja tieteen apurahoihin.

Kulttuurilaitokset synnyttävät alueellaan oman toimintansa ohella laajasti muuta ansiotoimintaa mm. majoitus- ja ravintolapalveluiden käytön kautta, joten niiden määrärahojen lasku heijastuisi myös muille toimialoille.  

Edellytämme, että valtio kantaa pelihaittojen vähentämiseen tähtäävien toimien yhteydessä vastuunsa sille kuuluvien tehtävien ja toimintojen rahoituksesta. Yleishyödyllinen kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotyö tulee tulevaisuudessa rahoittaa kokonaan valtion budjetista. Kyse on arvoista ja arvostuksesta. Jos pelitulojen menetyksiä ei nyt korvata budjettirahoituksella, uudistuksen yhteiskunnalliset hyödyt jäävät negatiivisiksi. Koronasta jo valtavasti kärsinyt taide- ja kulttuuriala ei kestä enää lisäleikkauksia.

Helsingissä 15. huhtikuuta 2021
Kulttuurialan ammattiliittojen neuvottelukunta

Nea Leo, toiminnanjohtaja
Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU

Ahti Vänttinen, toiminnanjohtaja
Muusikkojen liitto

Petri Savolainen, edunvalvontajohtaja
Suomen Journalistiliitto

Elina Kuusikko, toiminnanjohtaja
Suomen Näyttelijäliitto

Karola Baran, toiminnanjohtaja
Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto

 

Lisätietoja: Nea Leo, nea.leo@taku.fi, 044 066 4800

http://taku.web30.neutech.fi/site/wp-content/uploads/2017/05/cropped-taku_favicon.png
Lue lisää

Opiskelijat tarvitsevat tukea jaksamiseen ja sillan työelämään

13.4.2021

Korona-ajan haasteet ovat kuluttaneet opiskelijoiden jaksamisen todella vähiin. Korkeakouluilta edellytetään vastuunottamista sekä konkreettisia toimenpiteitä, joilla huomioidaan myös kriisin jälkeinen aika. Tästä opiskelijasukupolvesta ei saa tulla väliinputoaja.

Korona-ajan haasteet ja kuormittavuus ovat jättäneet jälkensä korkeakouluopiskelijoiden opintojen etenemiseen sekä jaksamiseen. Ongelmia saattaa kertyä myös mm. väliin jääneistä työharjoittelujaksoista.


Uutena opiskelijana hukassa koronan keskellä

TAKUn hallituksen opiskelijajäsen Anni Hurme aloitti audiovisuaalisen mediakulttuurin maisteriopinnot Lapin yliopistossa viime syksynä – ja kertoo poikkeusaikana aloitettuihin opintoihin liittyvistä vaikeuksista myös muiden opiskelijoiden puolesta:

Kontaktien luominen sekä työnantajiin että alalla työskenteleviin ihmisiin uudella paikkakunnalla on koronasta johtuen ollut haastavaa. Onhan se outoa, että en tunnista edes oman koulutusohjelman opiskelijoita näöltä. Etäopiskelun myötä on vain kasvottomia nimiä. Ensimmäistä vuotta opiskelevien kohdalla huolet liittyvät ihan kaikkeen – jaksamisesta opintojen jatkamiseen ja osaamisen kartuttamiseen käytännön taidoissa”.

Korona-aika onkin rajoittanut tai estänyt kokonaan uusien kontaktien luomisen ja muihin opiskelijoihin tutustumisen. Opiskeluelämään hyvinvointia ja iloa tuovista sosiaalisista perinteistä suurin osa on katkolla.

On selvää, että oppiainekohtainen ryhmäytyminen ja koko korkeakouluyhteisöön integroituminen on kärsinyt korona-aikana. Monella on motivaatio hukassa, eikä lähiopetukseen osallistuta edes silloin, kun se joskus harvoin olisi mahdollista ja uudet tilanteet jännittävät tavallista enemmän.

Ensimmäisenä vuonna rakennetaan perusta paitsi valoisalle opiskelijaidentiteetille, tuleville opinnoille ja osaamiselle; miten varmistetaan, että uudet opiskelijat eivät tipu kärryiltä heti opintojen alussa?

Taideopinnoissa ensimmäisenä vuonna tarkoitus on harjoitella perustekniikoita ja välineitä, joita tarvitaan opintojen jatkuessa – nyt kertynyttä vajetta osaamisen perustassa voi olla vaikea paikata jälkeen päin.

Tähän viittaa myös Helsingin yliopistossa musiikkitiedettä opiskeleva TAKUn jäsen Emmi Keski-Nikkola:

”Suurin osa syksyllä 2020 aloittaneista fukseista eivät ole kertaakaan käyneet koulurakennuksessa luennolla. Esimerkiksi musiikkiteknologian kurssit on järjestetty etänä. Käytännön taitojen puuttuminen jännittää ja saattaa vaikuttaa esimerkiksi työllistymiseen.”


Puuttuvat työharjoittelut ongelma taide- ja kulttuurialalla

Taide- ja kulttuurialojen koulutuksessa harjoittelujaksoilla on huomattava rooli. Niiden peruuntuminen tai välistä jääminen kolahtaa. Moni loppuvaiheen opiskelija onkin nyt hankalassa tilanteessa – viime vuodesta lähtien etenkin tapahtumien ja festivaalien peruuntuminen ja koko alan seisahdus on tehnyt harjoittelujaksot osin mahdottomiksi. Ei ole aivan pieni juttu, jos työharjoittelun välistä jääminen viivästyttää valmistumista. Myöskin ammatti-identiteetin muodostuminen sekä työelämään siirtymistä tukevien kontaktien syntyminen on vaikeaa ilman harjoittelujaksoja.

Yle uutisoi korona-ajan lisänneen vastavalmistuneiden työttömyyttä. Taide- ja kulttuurialoilta valmistuneiden tilanne voi olla jopa keskiarvoa heikompi, sillä kulttuurisektoria rankasti rokottaneet rajoitukset ja tapahtuma-alan seisahtuminen ovat ajaneet työnantajat kriisiin.


Myös etäopetuksen haasteet kuluttavat opiskelijan jaksamista

Korona-ajan etäopetuskäytäntöön liittyy sekä oppimiseen että hyvinvointiin ja jaksamiseen liittyviä kysymyksiä. Korona-ajan yhä pitkittyessä korostuu, miten etäopetukseen siirryttiin alun perin nopeasti reagoiden, eikä kehittämiseen ole sen jälkeen ehditty juurikaan panostaa.  Erilaisten oppijoiden tarpeita sekä etäyhteyden kuormittavuutta ei ole pystytty huomioimaan riittävästi ja tästä syystä moni saattaa pettyä kurssien sisältöön. Myös oppiminen voi jäädä pintapuoliseksi.

Emmi Keski-Nikkola kertoo asiasta näin:

"Joillain kursseilla työmäärää on vähennetty ja palautusaikoja pidennetty, mutta joidenkin kurssien työmäärä on tilanteeseen nähden erittäin kuormittava. Useampi paksu kurssikirja, välitehtäviä, loppuessee ja/tai tentti, luennoille osallistuminen kaksi kertaa viikossa ja ryhmätyöt ovat yhdelle kurssille paljon tekemistä etäopiskelun aikana. Tällaisia kursseja voi olla yhtä aikaa 3–4.”

Etäyhteyksien varassa henkilöiden väliset kontaktit jäävät nekin ohuiksi, eikä hyvinvointia tukevaa yhteisöllisyyttä pääse juurikaan syntymään. Akavan johtava asiantuntija Elina Sojonen korostaa blogissaan, että vielä korona-ajan jälkeenkin tarvitaan erityistä huomiota opiskelijoiden sekä henkilöstön hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden tukemiseen korkeakouluissa. Jaksamisen tukemisen tulisikin olla jokaisen oppilaitoksen koronan jälkeisen ajan strategian keskiössä.

Myös Akavan opiskelijoiden puheenjohtaja Veera Nyfors nostaa esiin useissa viime vuoden aikana tehdyssä tutkimuksissa esiin tulleen akuutin huolen opiskelijoiden tilanteesta ja korostaa blogissaan korkeakoulujen vastuuta: opiskelijat eivät enää jaksa.

”Kynnys olla yhteydessä oppilaitokseen tai mielenterveyspalveluihin on suurempi kuin tavallisina aikoina ja moni oppilaitoksesta etääntynyt opiskelija ei välttämättä tiedä, miten apua ja tukea saa”, kommentoi Emmi Keski-Nikkola.


Väliinputoamisen estämiseksi tarvitaan exit-suunnitelma

Jotta korona-ajan opiskelijasukupolvesta ei tulisi työelämän väliinputoajia, tarvitaan nyt ennakointia ja oma exit-suunnitelmansa. Oppilaitoksilla on suuri vastuu, mutta lisäksi tukea tarvitaan terveydenhuollon puolelta.  Opinto-ohjaajien ja opintopsykologien palveluiden saatavuutta on lisättävä ja saavutettavuutta on parannettava. Korkeakoulujen on etsittävä uusia tapoja yhteisön ja yhteenkuuluvuuden tunteen luomiselle myös etäopiskelun yhteydessä. Syntynyttä vajetta on korjattava aktiivisesti. Omat ratkaisunsa tarvitaan myös työelämävalmiuksien tukemiseen.

Pitkällä aikavälillä näkyvien vaikutusten ennalta ehkäisemiseen tarvitaan nyt valppautta. Valmiita ratkaisuja ei ole ja on selvää, että korkeakoulut tarvitsevat tähän lisäresursseja.

TAKU opiskelijan tukena

- Jaamme tietoa työelämästä ja työelämään siirtymisestä yhteistyössä ainejärjestöjen ja oppilaitoisten kanssa.
- Neuvomme palkkausta, työsuhteita sekä työttömyyttä koskevissa kysymyksissä.
- Tarjoamme jäsenillemme maksutonta uravalmennusta.
- Rohkaisemme opiskelijoita olemaan yhteyksissä suoraan TAKUn henkilökuntaan.


Huom! Tiistaina 27.4. klo 16.30-18 Pysähtyminen jaksamisen äärelle -webinaarissa etsitään voimavaroja suunnan säilyttämiseen epävarmassa tilanteessa työpsykologi-valmentaja Marjukka Laurosen johdolla. Ilmoittaudu maksuttomaan jäsentapahtumaan viim. 25.4.>>

 

http://taku.web30.neutech.fi/site/wp-content/uploads/2017/05/cropped-taku_favicon.png
Lue lisää

TAKU vaatii eri toimialojen tasavertaista kohtelua exit-suunnitelmassa

12.4.2021

Kulttuuritapahtumat on avattava samanaikaisesti muiden kokoontumisten kanssa. Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU vaatii hallituksen exit-suunnitelmalta tasavertaisuutta – mutta myös parempaa alan erityispiirteiden huomioon ottamista.

Suomen hallitus julkisti perjantaina 9. huhtikuuta 2021 exit-suunnitelman, jonka avulla Suomi luovii tiensä ulos koronapandemiasta. Suunnitelmassa taide- ja kulttuurialan tapahtumien rajoituksia luvattiin osittain purettavaksi vasta kesäkuussa. Tämä siitä huolimatta, että ennen 30.11.2020 alkanutta alan sulkua kulttuuritapahtumiin ei tiedettävästi ollut jäljitetty merkittäviä tartuntaketjuja sitten naistenpäivänä 8.3.2020 pidetyn konsertin.

Taide- ja kulttuuritapahtumissa on viime syksyn ajan toimittu rajoitetulla kapasiteetilla ja vastuullisesti. Suurena pelkona onkin, että mahdollinen epidemian kiihtyminen muiden yhteiskunnan toimintojen avautuessa johtaa siihen, että tiukkoihin tartuntalukuihin sidottu kokoontumisrajoitusten purku lykkääntyy vielä annetusta aikataulusta. 

Hallituksen exit-suunnitelmassa todetaan, että poikkeusolojen päätyttyä siirrytään paikalliseen rajoitusten asettamiseen. Kuitenkin suunnitelmassa ajoitetaan tapahtumarajoituksien purku vasta kesäkuulle. Tälläkin hetkellä on kuusi sairaanhoitopiiriä, joissa kulttuuritapahtumien avaamiselle tai osittaiselle avaamiselle annetut tartuntaluvut alittuvat. Siksi katsomme, että kokoontumisrajoituksia tulisikin purkaa alueilla, joissa epidemian katsotaan olevan hallinnassa. Tätä kautta saadaan myös lisää kokemusta ja näyttöä siitä, miten tapahtumissa voidaan kohdata terveysturvallisesti. 

Exit-suunnitelmassa ei myöskään ole riittävästi huomioitu taide- ja kulttuurialan monimuotoisuutta. Tilaisuuksia ja tapahtumia on monenlaisia: istumakatsomollisia, ulkotiloissa, sisätiloissa, hyvin pieniä, massatapahtumia jne. Olisikin luonnollista huomioida alan tapahtumien erilaiset järjestämismuodot ja sallia ensin pienemmällä, esimerkiksi ravintoloiden kanssa samoilla kapasiteeteilla toimivat tapahtumat, ja epidemian tilanteen parantuessa viiveellä siirtyä isompiin tapahtumiin. Nyt exit-suunnitelman rajoitukset on suunniteltu isojen tapahtumien ehdoilla. 

Kulttuuritapahtumien pitkät tuotantoketjut vaativat ennakointia

Huomautamme myös, että esimerkiksi isojen kesätapahtumien osalta huhtikuussa julkaistun exit-suunnitelman tiedot eivät tuo helpotusta järjestäjien tilanteeseen: isot tapahtumat tarvitsevat pikaisesti pitkän aikajänteen tiedon järjestämismahdollisuudesta tai lupauksen riittävästä takuutuesta. Nyt kumpaakaan ei ole. 

Kesän tapahtumien mahdollinen menettäminen sekä kulttuurisektorin kesätauko teattereissa tai konserttitaloissa tulee jatkamaan sekä lisäämään alan työttömyyttä. Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU on tuonut esiin useita ehdotuksia, joilla alan tilannetta voidaan helpottaa. Työntekijöille helpotusta toisivat joustot työttömyysturvassa sekä riittävä ja kattava tuki freelancereille.

Lisäksi taide- ja kulttuurialojen sekä yksityisten että julkisten työpaikkojen tukemista tulee jatkaa opetus- ja kulttuuriministeriön koronatuella sekä kustannustuella, koska moni toimija on jäämässä takuutuen ulkopuolelle. Lisää TAKUn ehdotuksista täällä www.taku.fi/koronakriisi/ 

Pitkäjänteinen tukimalli kirjattava osaksi exit-suunnitelmaa

Päättäjien on ymmärrettävä, että taide- ja kulttuuritapahtumien avaaminen ei onnistu samalla tavalla kuin esimerkiksi liiketilojen tai harrastusten. Tapahtumien, pientenkin, järjestämisen jänne on vähintäänkin viikkoja, usein kuukausia. Valmistelua tehdään tuotannossa ja markkinoinnissa, ja lipunmyyntiin tarvitaan aikaa. Kun kokoontumisrajoitukset lopulta poistuvat, tulee kestämään jonkin aikaa ennen kuin ensimmäiset tapahtumat voidaan toteuttaa. Tämän ajan ala tarvitsee edelleen valtiolta vankan tuen ja puskurin, joka turvaa tapahtumien järjestäjän kulut epidemiatilanteen mahdollisesti muuttuessa. Vain vahvistamalla työnantajien riskinottokykyä saadaan taide- ja kulttuurialan työntekijät takaisin töihin.

Julkaistussa exit-suunnitelmassa ei myöskään oteta kantaa taide- ja kulttuurialan tukemiseen. Pitkäjänteinen tukimalli kauan kurimuksessa olleen alan käynnistymiseen tuleekin kirjata osaksi hallituksen exit-suunnitelmaa. Nähdäksemme riittävä tuki alalle kulkee käsi kädessä exit-suunnitelman kanssa.

#tuentapahtumia #tuenkulttuuria

Osoita tukesi taide- ja kulttuurialalle lataamalla yhä ajankohtaiset somekehykset, jotka löydät Facebook-ryhmästämme.

http://taku.web30.neutech.fi/site/wp-content/uploads/2017/05/cropped-taku_favicon.png
Lue lisää

TAKUn ehdotukset taide- ja kulttuurialan tukemiseksi keväällä 2021

31.3.2021

Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU vaatii täsmällisiä tukitoimenpiteitä, jotta alalla on edellytykset selvitä pitkittyvästä kriisistä ja mahdollisuus jatkaa toimintaansa myös tulevaisuudessa:

1) Taide- ja kulttuurialan työnantajat tarvitsevat tukea työntekijöiden palkkakuluihin, jotta voivat palkata henkilöstöä takaisin työhön. Ilman tukea luottamusta tulevaan ei ole.

Tukikauden on oltava riittävän pitkä: se on käynnistettävä mahdollisimman pian ja sen tulee jatkua vielä noin kuuden kuukauden ajan sen jälkeen, kun paluu normaaliin käynnistyy ja rajoitukset puretaan. Tuen on myös katettava tuntuva osa palkasta, koska työnantajien kassat ovat tyhjät kriisin jatkuttua pitkään.

Tukea on voitava käyttää myös keikkatyötä tekevien itsensätyöllistäjien eli palkkatyösuhteen ulkopuolella toimivien työllistämiseen.

2) Itsensätyöllistäjien tulonmenetykset on kompensoitava ns. Tanskan mallin mukaisesti. Tällöin itsensätyöllistäjille korvattaisiin menetettyjä tuloja esim. 2018–2019 tulojen tai niiden keskiarvon perusteella.

Itsensätyöllistäjät ovat nykyisessä järjestelmässä erittäin vaikeassa asemassa. Alalla ei ole kuitenkaan varaa menettää näiden ihmisten osaamista vain siksi, että he laskuttavat työnsä yrittäjinä.

3) Kevään 2020 kaltaisia työttömyysturvan joustoja tarvitaan yhä. Kriisi on kestänyt pitkään, eikä sille ole taide- ja kulttuurialan osalta vielä näköpiirissä loppua. Pahimmillaan ansiosidonnaiset tukikuukaudet tulevat kriisin jatkuessa käytetyksi ennen kuin työllistyminen on edes mahdollista. Pitkään työttöminä olleilla tulisi myös olla mahdollisuus opiskella työttömyysturvalla.

4) Taide- ja kulttuurialan organisaatioita on tuettava laajasti eri toimialat sekä organisaatiotyypit (yhdistykset, yritykset) huomioiden. Organisaatioiden tukeminen on työntekijöiden etu, sillä ilman tukea ammattilaisille ei ole työpaikkoja, joihin palata kriisin jälkeen.

Laajasti työllistävän toimialan romahtamiseen ei ole varaa. On viimeinen hetki toimia.

Taide- ja kulttuurialan työnantajat ja -tekijät ovat ahdingossa ja ilman tulevaisuudennäkymää. Esimerkiksi kesäfestivaalit ovat vaarassa menettää jo toisen peräkkäisen toimintakauden ja joutuvat toimimaan ilman mitään tulonlähdettä.

Taide- ja kulttuuriala työllistää 135 000 ihmistä. Määrä on kaksinkertainen sähkö- ja elektroniikkateollisuuteen, viisinkertainen paperiteollisuuteen ja 17-kertainen lentoyhtiöihin verrattuna. (ks. esim. Eurooppaa jälleenrakentamassa. Kulttuuriin ja luovuuteen perustuva talous, tutkimus 2021)

Lentoyhtiöitä on tuettu tähän mennessä noin 200 000 eurolla työntekijää kohden, kulttuurialaa 1082 eurolla (Janne Saarikivi, Yle, 24.3.2021).  Sitkeästi elävä käsitys tukien varassa toimivasta taide- ja kulttuurialasta ei pidä ylipäätään lainkaan paikkaansa: moni yksityisen sektorin toimijoista on hakenut valtion tukia nyt ensimmäistä kertaa, eikä tukea ole kattavasti ja kaikkia toimijoita palvellen tarjolla edes nyt.

Taide- ja kulttuuriala on ollut kasvava toimiala, jonka kansantaloudellinen merkitys vastaa ravintola- ja matkailualaa. Suomella ei ole millään laskutavalla varaa siihen, että näin suuri ja valtavasti työllistävä toimiala romahtaa. Nyt on viimeinen hetki toimia. Moni alan ammattilaisista on joutunut jo hakeutumaan töihin muille aloille. Jos kriisin myötä alan korkeasti koulutettujen ammattilaisten osaaminen ja verkostot menetetään, on toimintaa vaikea palauttaa entiselleen edes kriisin päätyttyä.

 

#tuentapahtumia #tuenkulttuuria

Osoita tukesi taide- ja kulttuurialalle lataamalla yhä ajankohtaiset somekehykset, jotka löydät Facebook-ryhmästämme.

http://taku.web30.neutech.fi/site/wp-content/uploads/2017/05/cropped-taku_favicon.png
Lue lisää

Vuosi sitten kaikki pysähtyi

12.3.2021

Vuosi sitten kaikki pysähtyi. Ajauduimme yhdessä tilanteeseen, jonka laajuuteen kukaan ei ollut osannut varautua.

Viesti, jolla tulimme ulos 13.3.2020, pätee valitettavasti yhä. Olemme tehneet vuoden töitä usealla eri rintamalla ja nähneet myös, miten kulttuuriala yhteisrintamana on kerännyt voimansa.

Olemme pitäneet mielialaa ja toivoa yllä iloitsemalla pienistäkin valonpilkahduksista ja kaikesta alan saamasta tuesta.

Kulttuuri- ja taideala on näyttänyt sitkeytensä ja merkityksensä tavalla, josta voimme olla ylpeitä, mutta ilman tukea emme selviä. Tulevat kuukaudet ovat kriittisiä.

Tänään haluamme kiittää koko kenttää hyvästä yhteistyöstä.

#tuentapahtumia #tuenkulttuuria

Osoita tukesi taide- ja kulttuurialalle lataamalla yhä ajankohtaiset somekehykset, jotka löydät Facebook-ryhmästämme.

tuen_tapahtumia_taku
http://taku.web30.neutech.fi/site/wp-content/uploads/2017/05/cropped-taku_favicon.png
Lue lisää

Vinkkejä hyvinvointiasi tukemaan

16.2.2021

 

Pienillä arjen teoilla on suuri merkitys hyvinvoinnin kannalta. Kiinnittämällä huomiota hyvän unen saavuttamiseen, stressin hallintaan, työergonomiaan ja liikkumiseen sekä ravintoon olet jo pitkällä.

Sydänliitto kokosi TAKUn jäsenille muutamia käytännöllisiä vinkkejä hyvinvointia tukemaan. Muistathan olla lempeä itsellesi, pienetkin hyvinvointiteot ovat tärkeitä ja vievät eteenpäin. Usein pysyvimmät muutokset saadaan aikaan siten, ettei yritä liikaa yhdellä kertaa.

Uni ja stressi

Stressinhallinta mindfullnessin avulla

Verkkoluento: Mindfullness - mielen hyvinvointia tässä hetkessä

Luonto - myös virtuaaliluonto - vähentää stressiä

Hyvä uni löytyy rutiineista

Millainen liikunta parantaa unta?

Liikkumisesta

Työergonomiaa ja taukojumppaa

Liikuntavinkit ja faktaa liikkumisesta

Syö hyvin

Joustavuutta syömiseen

Kaikki kasviksista

Terveysarvot

Tunnetko arvosi?

Näillä vinkeillä pidät verenpaineen ihanteellisissa lukemissa

Kolesteroliarvojen taustalla perimä ja elintavat

Verkkoluento: Kuinka voin vaikuttaa kolesterolitasoon ruuan avulla

Testaa elintapasi

Pikakatsaus omiin elintapoihin

 

Hyvinvointia arkeesi toivottaen! Yhteistyössä Sydänliitto

TAKU teki yhdessä Sydänliiton kanssa freelancereiden hyvinvointia selvittävän kyselyn 11/2020. TAKU ohjaa kyselyn tuloksia paitsi edunvalvonnan painotuksiin, myös freelancereiden hyvinvointia tukevien palveluiden kehittämiseen. Sydänliitto tarjoaa ajankohtaisia vinkkejä kaikille TAKUn jäsenille. 

http://taku.web30.neutech.fi/site/wp-content/uploads/2017/05/cropped-taku_favicon.png
Lue lisää

Taide- ja kulttuurialan mentoroinnille on kysyntää

2.12.2020

TAKUn taide- ja kulttuurialalle pilottihenkisesti suuntaaman mentorointiohjelman hakijamäärä oli runsas.

Ryhmämentorointina toteuttavaan ohjelmaan haki kaikkiaan 65 henkilöä, joilla kaikilla oli vahva ja kiinnostava tausta kulttuurialalta.

Ohjelmaan muodostettiin kuusi ryhmää, joissa kussakin on mentori ja kuusi aktoria. Mukaan etsittiin jo pidempään työelämässä olleita ja näin ollen esimerkiksi vastavalmistuneet tai opiskelijat eivät olleet ensisijaista kohderyhmää. Valinnoissa pyrittiin tasavertaisten ja tavoitteiltaan yhteensopivien sekä sisäisellä dynamiikallaan jäseniään rikastavien ryhmäkokoonpanojen muodostamiseen.

Mentorointiohjelma käynnistyy tammikuussa 2021 ja kevään aikana luvassa on viisi yhteistä tapaamiskertaa ja päätöstilaisuus.

Kulttuurialan mentoroinnille kova kysyntä

TAKU näkee tärkeäksi mentorointikäytännön juurruttamisen taide- ja kulttuurialalle, jossa sitä ei ole vielä juurikaan käytetty. Parhaimmillaan mentorointi tarjoaa mahdollisuuden hiljaisen tiedon siirtämiselle, oppien ja oivallusten jakamiselle sekä verkostoitumiselle. Yleisesti ottaen mentoroinnin mahdollisuudet kulttuurialalla ovat laajat ja käytäntöjä on tärkeää kehittää.

TAKU suuntasi mentorointiohjelman omille jäsenilleen aktoreiden osalta, mentoreilta jäsenyyttä ei edellytetty. Odotettua suurempi hakijamäärä kertoo alalle suunnatun mentorointiohjelman tarpeellisuudesta.

Erityisen iloisia TAKUssa ollaan hakijoiden monipuolisista taustoista sekä korkeasta tasosta, joka ilmensi kulttuurialan moniosaamista sekä vahvoja koulutustaustoja. Useimmin toistuneita mentoroinnin tarpeita hakemuksissa olivat kuitenkin oman osaamisen tunnistaminen ja sanoittaminen sekä epävarmuus tulevaisuuden suunnasta. Näihin tarpeisiin TAKU aikoo tarttua myös muussa koulutustarjonnassaan.

http://taku.web30.neutech.fi/site/wp-content/uploads/2017/05/cropped-taku_favicon.png
Lue lisää

TAKU kannattaa kulttuurialan eettisen toimielimen perustamista

26.11.2020

TAKU kannattaa kulttuurialan eettisen toimielimen perustamista ja jätti asiasta lausuntonsa 25.11.

Kulttuurialan toimintakulttuuria ja rakenteita on vahvistettava, jotta on mahdollista puuttua häirintään, epäasialliseen kohteluun sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusongelmiin. Eettinen toimielin tarvitaan, koska nykyiset rakenteet esim. työsuojelun piirissä eivät ole riittäviä.

TAKU korostaa lausunnossaan, että toimielimen tulee huomioida kaikki taiteen ja kulttuurin kentällä työskentelevät ammattilaiset - ei vain taiteilijoita ja taiteellista työtä tekeviä. Taide- ja ja kulttuurialan erityispiirteet ja epäkohdat koskevat taiteilijoiden lisäksi yhtä lailla muun muassa tuottajia ja teknistä henkilökuntaa.

TAKUn lausunnon on valmistellut hallituksemme jäsen Salla Mistola. TAKUn lausunnon lisäksi hallituksemme jäsen, tutkija Mikael Kinanen jätti toimielimen perustamisesta oman asiantuntijalausuntonsa.

Voit käydä tutustumassa asiaan kokonaisuudessaan tarkemmin Lausuntopalvelussa.

 

http://taku.web30.neutech.fi/site/wp-content/uploads/2017/05/cropped-taku_favicon.png
Lue lisää

Vuoden 2020 Taide-ja kulttuurialan työelämäpalkintojen saajat julkaistu

 

20.11.2020

Vuosi 2020 on ollut taiteen ja kulttuurin kentällä haastava, mutta myös aikaa jolloin on otettu valtavia askelia kulttuurin yhteiskunnallisen roolin ja arvon esiintuomisessa. Vaikea vuosi on kannustanut alan toimijoita ratkaisuihin, jotka osoittavat paitsi työlle omistautumista myös tulevaisuudessa tarvittavaa muuntautumiskykyä.

Taide- ja kulttuurialan asiantuntija -palkinto Rosa Meriläiselle

Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry:n pääsihteeri Rosa Meriläinen on työskennellyt kulttuurin ja taiteen valtakunnallisena puolustajana korona-ajan erityistoimien etujoukoissa. Meriläinen muun muassa toimi aktiivisesti edunvälittäjien verkoston puolesta alaa laajasti uhanneen veikkausvoittorahoituksen menettämisen kompensoimiseksi hallituksen lisäbudjetista.

Palkintoraadin sanoin: ”Rosa Meriläinen on vakuuttava ja aito taiteen sekä kulttuurin puolestapuhuja, kokenut ja tehokas moniosaaja, joka on sydämellään mukana työssään. Häntä kuunnellaan ja viesti menee perille. Hänellä on myös taito käyttää kattavaa verkostoaan yhteisten asioiden hyväksi ja tuoda kulttuurin tekijöitä sekä päättäjiä yhteen.”

Rosa Meriläinen

Taide- ja kulttuurialan työnantaja -palkinto Joensuun Popmuusikot ry:lle

Joensuun Popmuusikot ry on uudistanut järjestämänsä Ilosaarirockin organisaatiota pitkäjänteisellä työllä ja on toiminnallaan näyttänyt tietä muille alan toimijoille.

Taloudellisesti merkittävin muutos Joensuun Popmuusikot ry:lle oli yhdistystaustaisen ja vapaaehtoistyövoimaan perustuvan festivaalin siirtyminen palkkaorganisaatioksi 2018. Tavoitteena on myös ollut organisaation tuotantoketjun vastuullisuus sekä hierarkian mataluus.

”Haluamme olla reilu, vastuullinen ja suoraselkäinen työnantaja. Tunnistamme alamme pätkätöiden haasteet ja pyrimme jatkuvasti kehittämään toimintaamme ja edistämään koko alan työelämää”, kertoo toiminnanjohtaja Niina Hattunen.

Organisaatiomuutos sekä johtamiseen panostaminen ovat parantaneet yhdistyksen resursseja ja mahdollistaneet paremman työelämän kehittämisen. Vuoden 2020 Ilosaarirock-festivaali peruuntui koronan takia, yhdistys selvisi kuitenkin ilman YT-neuvotteluita ja lomautuksia.

Joensuun Popmuusikot ry on tehnyt Itä-Suomen alueella uraauurtavaa työtä kevyen musiikin ammattimaisen tapahtuma- sekä harrastustoiminnan hyväksi viiden vuosikymmenen ajan. Yhdistyksellä on merkittävä aluevaikutus taide- ja kulttuurialan työllistäjänä, taloudellisen toimeentulon edistäjänä sekä hyvinvointivaikutuksiltaan laajan henkisen pääoman vahvistajana.

Niina Hattunen

Taide- ja kulttuurialan teko -kunniamaininta jaetaan yhteistä tahtotilaa esille tuoden

Taide- ja kulttuurikentän toimijat ovat venyneet korona-pandemian aikana suorituksiin, jotka osoittavat muutoskykyä, joustavuutta sekä ennakkoluulotonta innovointia. Toimintaa digitalisoimalla on löydetty uusia jakelutapoja sekä yleisön kohtaamisen muotoja. Tuottajat ovat rakentaneet yhä uusia vaihtuvien määräysten mukaisia toteutustapoja kulttuurituotteille, jotta toiminta selviäisi poikkeusajan ylitse.

Yksittäisen teon esiin nostamisen sijaan TAKU ry osoittaa Taide- ja kulttuurialan teko -kunniamaininnan tänä vuonna koko toimialalle, joka on näyttänyt luovuutensa sekä uudistumaan pystyvän ammattitaitonsa.

Taide- ja kulttuurialan työelämäpalkintojen saajat julkaistiin  TAKUn syyskokouksen yhteydessä 20.11.

http://taku.web30.neutech.fi/site/wp-content/uploads/2017/05/cropped-taku_favicon.png
Lue lisää

 

Hei jäsen, hae mukaan TAKUn hallitukseen! 

13.10.2020

Oletko kiinnostunut taide- ja kulttuurialan ammatillisesta vaikuttamisesta ja edunvalvonnasta? Hae mukaan TAKUn hallitukseen! Haemme nyt hallitukseemme neljää varsinaista jäsentä ja kahta varajäsentä kaksivuotiskaudelle 2021–2022 sekä yhtä hallituksen opiskelijaedustajaa vuodeksi 2021.

Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry:n toimintaa johtaa ja yhdistyksen edunvalvontaa luotsaa hallitus, johon kuuluu puheenjohtajan lisäksi kahdeksan jäsentä ja neljä varajäsentä. Hallituksen jäsenistä erovuorossa on aina puolet kerrallaan. Varajäseniä on neljä ja myös heistä erovuorossa on aina vuosittain kaksi. Lisäksi etsimme hallitukseen opiskelijaedustajaa, jonka kausi on yhden vuoden mittainen.

Toivomme TAKUn hallituksen jäseniltä kiinnostusta työelämäkysymyksiin ja halua osallistua oman alansa ammattijärjestötoimintaan. Ammattijärjestön hallituksen jäsenenä olet avainasemassa ja näköalapaikalla vaikuttamassa taide- ja kulttuurialan asiantuntijoiden työolosuhteiden, aseman, koulutuksen ja osaamisen kehittymiseen.

Sinun ei tarvitse olla yhdistysasioista perillä oleva konkari, vaan ennen kaikkea oman alasi kehittämisestä innostunut, aktiivinen ja yhteistyökykyinen taide- ja kulttuurialan asiantuntija. Sinulla on intoa ja halua paneutua oman alasi asioihin ja vaikuttaa niiden kehittämiseen.

Hallituksen kokouksia on vuodessa noin kahdeksan. Kokousten ulkopuolella toimintaan voi osallistua omien mahdollisuuksien mukaan. Tekemistä ja mahdollisuuksia osallistua riittää, mutta emme oleta ja vaadi mahdottomia. Kokouksista maksamme hallituksen jäsenille kokouspalkkion ja korvaamme mahdolliset matkakulut.

Hae TAKUn hallitukseen

Miten haen?

TAKUn jäsenet valitsevat uudet hallituksen jäsenet ja varajäsenet vuosiksi 2021–2022 sekä opiskelijaedustajan ja puheenjohtajan vuodelle 2021 syyskokouksen yhteydessä Helsingissä perjantaina 20.11.2020.

Ilmoittaudu ehdolle hallitukseen tällä lomakkeella viimeistään 11.11.2020.Toivomme lyhyen esittelyn lisäksi ajatuksiasi järjestön toiminnan kehittämisestä ja taide- ja kulttuurialan edunvalvonnasta. Lisäksi voit halutessasi liittää mukaan ansioluettelosi ja noin kahden minuutin mittaisen videoesittelyn.

Toiveemme on, että kaikki hallituksen jäsenyydestä kiinnostuneet ehdokkaat olisivat läsnä syyskokouksessa perjantaina 20.11. Kokoukseen on mahdollista osallistua etäyhteydellä. Jos et kuitenkaan pysty osallistumaan kokoukseen, voit esittäytyä jäsenistölle myös videotervehdyksen välityksellä. Ehdolle avoinna oleviin luottamustehtäviin voi toki aina ilmoittautua myös vasta paikan päällä syyskokouksessa.

Lisätietoja: toiminnanjohtaja Nea Leo, nea.leo@taku.fi, 044 066 4800

http://taku.web30.neutech.fi/site/wp-content/uploads/2017/05/cropped-taku_favicon.png
Lue lisää