Avainsana: taide- ja kulttuuripolitiikka

Kulttuuripalveluiden merkitys näkyy asenteissa, entä rahoituksessa?

9.3.2021

Suomi tarvitsee koronakriisistä toipuessaan luottamusta, keskinäistä kunnioitusta, sosiaalista kestävyyttä ja iloa, joita kunnalliset kulttuuripalvelut parhaimmillaan edistävät. Kulttuurin tuottamia hyötyjä ihmisten hyvinvoinnille ei ole varaa menettää.

Kulttuurin yhteiskunnallisen roolin ja arvon ymmärtämisessä on otettu painokkaita askelia viimeisen vuoden aikana. Kunnalliselta päätöksenteolta tarvitaan nyt kulttuurimyönteisyyttä. Ei riitä, että kulttuurin arvostus näkyy juhlapuheissa ja paikallisylpeydessä, sillä kuntien lakisääteiset kulttuuripalvelut eivät elä pelkistä rakkaudentunnustuksista.

Kulttuurin osuus kuntien budjetista on pieni, vain muutaman prosentin luokkaa, mutta myönteinen vaikutus hyvinvointiin ja alueen talouteen on suuri. Silti kulttuuri on usein leikkurin alla, kun säästöjä etsitään.

Kulttuuriin panostaminen tukee kuntien positiivista tulevaisuutta

Kulttuurin tuottamaa positiivista vaikutusta on vaikea korvata millään muulla. Tasokkailla kulttuuripalveluilla on yhteys kuntien vetovoiman ja elinvoiman säilyttämiseen.

Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee tuomaan kulttuuria ja taidetta osaksi sosiaali- ja terveyspolitiikkaa ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Kulttuuri vahvistaa henkilökohtaista ja yhteiskunnallista resilienssiä. Usein kulttuurin merkitys tuodaankin esiin mielenterveyden edistäjänä sekä yksinäisyyden ja syrjäytymisen ehkäisijänä – eli sote-menojen välillisenä säästäjänä.

Kulttuuri myös luo sivistyksen ja kasvun perustaa vahvistavaa ilmapiiriä. Matalan kynnyksen harrastusmahdollisuudet antavat monelle lapselle ja nuorelle hyvän perustan sekä avaimia tunnetaitoihin.

Yhteiskunnan muutosvauhdin, murroskriisin, vastakkainasettelujen sekä epävarmuutta lisäävän ekologisen kestävyyshorisontin huomioon ottaen kulttuurin määrärahoista leikkaaminen olisi nyt lyhytnäköistä.

Kyky vastata kuntalaisten tarpeisiin varmistetaan riittävällä rahoituksella

Yksi julkisen rahoituksen tärkeimmistä funktioista on alueellisen ja sosioekonomisen tasavertaisuuden takaaminen. Kunnallisten kulttuuripalveluiden rahoituksen varmistamisella on yhteys yhteiskuntamme tasapainoiseen kehittämiseen.

Kunnallisen rahoituksen leikkaaminen jo valmiiksi koronakriisin koettelemalta taide- ja kulttuurialalta johtaa nopeasti toimijoiden eloonjäämistaisteluun, jossa kaikki kehittäminen ja uudistuminen on mahdotonta. Vain riittävä rahoitus takaa kulttuuripalveluiden kyvyn vastata kuntalaisten tarpeisiin.

Kirjasto-, museo-, orkesteri- ja teatteripalvelut, samoin kuin taidekasvatus, tukevat positiivista tulevaisuutta luontevana osana kuntalaisten arkea. Kuntien kulttuuripalvelut säilyvät elinvoimaisena ja tarkoitustaan vastaavana voimavarana rahasta – ja kyllä, rakkaudesta.

#elämäsikuntaan #taustaltanäkyväksi #kuntavaalit2021

TAKUn ja Akavan Erityisalojen kuntavaalikampanja 2021 tuo esiin kulttuurin hyvinvointia ja elinvoimaa tuovan vaikutuksen - ja nostaa tekijät taustalta esiin.

http://taku.web30.neutech.fi/site/wp-content/uploads/2017/05/cropped-taku_favicon.png
Lue lisää

Kulttuuriammattilaiset tuovat hyvinvointia kuntiin, palkkataso tarkistettava

16.2.2021

Kulttuuripalveluilla on suuri merkitys mahdollisuuksia tarjoavan asuinympäristön sekä hyvinvoivan ja elinvoimaisen kunnan rakentamisessa - ja kulttuurin terveyttä edistävät sekä yhteisöllisyyttä lisäävät vaikutukset ovat tutkittuja tosiasioita.

Tätä tuottamaan kuntiin tarvitaan asiantuntijaosaamista sekä riittävää resursointia.

Kulttuurin potentiaali on nähtävä, ja siihen on panostettava

Monipuolisista kulttuurimuodoista ja sisällöistä sekä saavutettavuudesta vastaamaan tarvitaan ammattitaitoista henkilöstöä, jolla on kykyä taklata myös muuttuvan toimintaympäristön vaatimukset. Tekninen osaaminen ja monialainen asiantuntemus ovat nousseet yhä oleellisimmiksi kulttuurituotannon kysymyksiksi.

Koronavuoden haasteet ovat näyttäneet myös joustavan innovointikyvyn tarpeen tilanteessa, jossa on jouduttu luomaan nopeasti uusia tapoja tuottaa kulttuuripalveluita toteuttaakseen kunnan yhtä perustehtävistä.

Samaa kehittämis- ja uusiutumiskykyä tarvitsemme tulevaisuudessa. Yhteiskuntamme loikka kohti hyvinvointia tuottavia jaettuja käytäntöjä, on johtanut ylittämään eri toimialojen rajoja suuntaamalla kulttuuri- ja taidelähtöistä toimintaa mm. sosiaali- ja terveyssektorin, matkailun sekä perusopetuksen rajapinnoille. Kulttuuripalveluille tulisikin suunnata resursseja myös yhteiskunnan muutosvauhdissa pysymisen ja tarvittavan lisäkoulutuksen varmistamiseksi.

Kuntasektorin kulttuuriammattilaisten palkkatasoa on korjattava

Parhaimmillaan kunnallisten kulttuuripalveluiden piirissä pystytään tuottamaan hyvinvointia, jota ei voi korvata millään muulla.

Kulttuurialan asiantuntijoina kunnissa työskentelevät ovat korkeasti koulutettu eritysasiantuntijaryhmä. Heistä 64 prosentilla on korkeamman asteen koulutus, kun muissa ammattiryhmissä osuus on vain 44 prosenttia.

Kuitenkin kulttuurialalla on jääty huomattavaan palkkakuoppaan muihin kuntasektorin vastaaviin asiantuntijatehtäviin verrattuna: kulttuurialan ammattilaisten keskiansio on noin 2840 euroa kuukaudessa, kun se muissa ammattiryhmissä on 3180 euroa.

Vastuuta, laajaa erityisosaamista ja työaikajoustoja edellyttävien työtehtävien vaativuuden sekä korkean koulutuksen tulee näkyä palkkauksessa, joka on korjattava oikealle tasolle.

Myös projektityötä tekevien palkkauksen on oltava oikeudenmukaista sekä työn sivukulut, eläkemaksut ja lomakorvaukset huomioivaa.

Peruspalveluita ylläpitävät asiantuntijat tarvitsevat riittävät resurssit

Riittävä resursointi on myös työhyvinvoinnin perustaa. Kulttuurityötä tehdään suurella sydämellä omistautuen, mutta omistautumista ei saa käyttää hyväksi.

Kuntien on huomioitava myös tulevaisuuden osaajien houkutteleminen, jotta tarvittava asiantuntijuus lakisääteisten kulttuuripalveluiden ylläpitämiseen ja kehittämiseen säilyy. Palkkatason päivittäminen on yksi perusasioista.

#elämäsikuntaan #taustaltanäkyväksi #kuntavaalit2021

TAKUn ja Akavan Erityisalojen kuntavaalikampanja 2021 tuo esiin kulttuurin hyvinvointia ja elinvoimaa tuovan vaikutuksen - ja nostaa tekijät taustalta esiin.

http://taku.web30.neutech.fi/site/wp-content/uploads/2017/05/cropped-taku_favicon.png
Lue lisää

OKM:n työryhmä:

Väestön moninaistuminen huomioitava taide- ja kulttuuripoliittisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa

20.1.2020

TAKU on ollut mukana opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmässä, jonka tehtävä oli valmistella linjauksia ja toimia, joilla Suomen taide- ja kulttuuripolitiikka huomioi vastaisuudessa paremmin kulttuurista moninaisuutta ja rakentaa yhdenvertaisempaa ja tasa-arvoisempaa taide- ja kulttuurikenttää.

Työryhmä esittää valtiosihteeri Tuomo Puumalalle 20.1.2021 luovutetussa raportissaan kolme läpileikkaavaa linjausta ja 40 konkreettista toimenpide-ehdotusta.

Työryhmä painottaa, että väestön moninaistuminen on otettava valtavirtaistettuna huomioon kaikessa taide- ja kulttuuripoliittisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Keskeisiä läpileikkaavia periaatteita kulttuurisen moninaisuuden edistämisessä ovat yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutuminen, kulttuurien välisen keskinäisen vuorovaikutuksen lisääminen sekä laaja-alaisen osallisuuden ja osallistumisen mahdollistaminen.

Taiteen rahoitusta on kehitettävä strategisesti huomioiden kulttuurisen moninaisuuden kasvava yhteiskunnallinen merkitys. Onnistunut valtavirtaistaminen tarkoittaa maahanmuuttajien yhdenvertaisempaa osallistumista taide- ja kulttuurielämään.

Monikielisyys ja monipuolinen kulttuurinen osaaminen on tärkeä nähdä inhimillisenä voimavarana ja kiinteänä osana suomalaista kulttuurielämää. Tarvitaan uudenlaista ymmärrystä monikielisyyden ja eri kulttuurien tuntemuksen merkityksestä taiteen ja kulttuurialan työyhteisöissä.

Taide- ja kulttuuriorganisaatioiden pitää tunnistaa syrjivät rakenteet sekä rekrytointikäytännöt ja tunnustaa niiden eriasteinen olemassaolo omassa toiminnassaan. Taide- ja kulttuurialan organisaatioissa on kehitettävä kulttuuriseen moninaisuuteen ja yhdenvertaisuuteen liittyvää osaamista.

Kulttuuritoimijoiden pitää tietoisesti monipuolistaa ohjelmistoaan ja välittää myös eri kulttuuriperinnöistä sekä esteettisistä käsityksistä nousevia sisältöjä.

Työryhmä ehdottaa, että opetus- ja kulttuuriministeriössä laaditaan työryhmän linjaukset ja toimenpide-ehdotukset huomioon ottava ohjelma, joka konkreettisin toimin edistää kulttuurista moninaisuutta maahanmuuton näkökulmasta kulttuuripolitiikassa sekä suomalaisessa taide- ja kulttuurielämässä.

Lisätietoja:
työryhmän jäsen, TAKUn toiminnanjohtaja Nea Leo, nea.leo@taku.fi, 044 066 4800

OKM:n tiedote 20.1.2021 >>

http://taku.web30.neutech.fi/site/wp-content/uploads/2017/05/cropped-taku_favicon.png
Lue lisää