Avainsana: kannanotto

Reilu peli myös kulttuurille

11.5.2021

Koronakriisin aikana esiin noussut eri toimialojen välinen epätasa-arvo jatkuu perusteettomasti. Päättäjien on pikaisesti tehtävä kaikkensa tilanteen ratkaisemiseksi.

Sama logiikka on toistunut läpi korona-ajan: kulttuuriala suljettiin ensimmäisenä ja se pidetään kiinni viimeiseen saakka. Sitä ennen voi esimerkiksi avata ravintolat ja myydä täysiin juniin vierekkäisiä lippuja. Muita toimialoja avataan nyt tilanteen helpottaessa exit-suunnitelman mukaisesti – vaadimme, että taide- ja kulttuurialaa kohdellaan tasa-arvoisesti samoin perustein.

Taide- ja kulttuuriala ei kestä enää epäreiluja rajoitustoimia

Takuutukipäätös tuli liian myöhään suurelle osalle kesätapahtumista, ja useita niistä on jo peruttu. On elintärkeää avata kentän toimintaa nyt siltä osin, kuin se on mahdollista. Konsertit, näytökset ja tapahtumat ovat pitkäjänteisen työn tulosta, ja ennakoitavuuteen on nyt exit-vaiheessa välttämätöntä panostaa. Ala ei kestä enää yhtään enempää epäloogisia, epäreiluja tai myöhäisiä päätöksiä.

Taide- ja kulttuuriala on näyttänyt osaavansa huolehtia turvallisuustoimista erinomaisesti ja on tuottanut yhä uusia turvallisuusratkaisuja tilanteeseen vastatakseen. Exit-suunnitelmassa tulisi myös huomioida kulttuuritapahtumien monimuotoisuus ja paikallinen tilanne. Jo 20–30 henkeä voi joissain tapauksissa olla kannattavan kokoinen yleisö. Suuret elokuva-, teatteri- ja konserttisalit taas mahdollistavat suuremmankin yleisön osallistumisen turvavälein, hallitusti ja hyvin ilmastoiduissa tiloissa. Alan toimijoilla on vahva tahtotila toiminnan käynnistämiseen. Rajoitusten on oltava yhdenmukaiset eri toimialoille samantyyppisissä tiloissa sekä tilaisuuksissa.

Turvallisten tapahtumien malli julkaistiin joulukuussa (21.12.) ja maaliskuussa (23.3.) saatiin päivitetyt asetukset tapahtumissa noudatettavista turvaväleistä. Hämmästyttävää onkin, miksi aluehallintovirastot eivät noudata hallituksen antamia ohjeita omissa päätöksissään. Etelä-Suomen alueellinen valmiustoimikunta on kuitenkin todennut (7.5.) koronatilanteen parantuneen ja rokotusten etenevän hyvin. Perusoikeuksien rajoittamisen tulisi hellittää heti tilanteen sen mahdollistaessa. Nyt näyttää siltä, ettei näin toimita.

Taide- ja kulttuurialalla on vastaanotettu toimintaedellytyksiä ahtaaksi ajavia uutisia jo reilun vuoden ajan. Samalla on huolestuttavaa, mikäli tartuntatautilakia ja rajoituksia jatketaan edelleen vuoden 2021 loppuun. Tilanne on ollut täysin kestämätön liian pitkään.

Vaadimme päätöksentekoon oikeudenmukaisuutta ja läpinäkyvyyttä sekä faktoihin pohjautuvia perusteluja toimialojen, työntekijöiden, yrittäjien ja kuluttajien yhdenvertaisuuden takaamiseksi. 

Kulttuurialaa on vihdoin kohdeltava oikeudenmukaisesti. Kyse on ihmisten elinkeinosta, kasvualan tulevaisuudesta, alan työntekijöiden ja koko yhteiskunnan hyvinvoinnista.

* * *

Lisätietoja:

Muusikkojen liitto, Ahti Vänttinen, puheenjohtaja
ahti.vanttinen(at)muusikkojenliitto.fi, puh. 050 569 5585

Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU, Nea Leo, toiminnanjohtaja
nea.leo(at)taku.fi, puh. 044 066 4800

Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto, Karola Baran, toiminnanjohtaja
karola.baran(at)teme.fi , puh. 040 014 2050

Näyttelijäliitto, Elina Kuusikko, toiminnanjohtaja
elina.kuusikko(at)nayttelijaliitto.fi, puh. 040 8359587

http://taku.web30.neutech.fi/site/wp-content/uploads/2017/05/cropped-taku_favicon.png
Lue lisää

Elvytystä kulttuurialalle! Toimijoiden yhteinen kannanotto.

10.5.2021

Taiteen rahoitus vähenee ensi vuonna 17,5 miljoonaa euroa ja sitä seuraavana 23 miljoonaa euroa. Leikkaukset osuvat järjestökenttään ja vapaisiin taiteisiin kovemmin kuin suurempia summia liikuttelemaan tottuneet poliitikot ehkä tajuavat. Ala on keikkunut korona-ajan löysässä hirressä. Lisäksi Veikkauksen tuotot ovat romahtaneet. Silti hallituksen puoliväliriihessä päätettiin, ettei rahapelitoiminnan tuottoja kompensoida edunsaajille täysimääräisinä.

Torjuntavoitoksi maalattua ratkaisua ei voi pitää oikeudenmukaisena eikä järkevänä. Alalla vallitsee suhteellisen yhtenäinen näkemys, että riippuvuus uhkapeleistä kannattaa purkaa ja rahoitus siirtää osaksi valtionbudjettia. Erkki Liikasen johtaman työryhmän raportti arvioi aiemmin tänä vuonna, että uudistus voitaisiin toteuttaa 2024 alkaen.

Ajoitus säästöille on kuitenkin kehno, koska seuraukset voivat olla pahempia kuin 1990-luvulla. Tilastokeskuksen datan perusteella kulttuuri- ja taideala on yksi pahiten pandemiasta kärsineistä palvelualoista. Vapaiden taiteilijoiden ja itsensätyöllistäjien osa on jälleen ollut ankarin, eivätkä koronarajoitteiden kohdistukset ole helpottaneet tilannetta. Ensin kiinni ja viimeisenä auki, kuuluu kuohuvan kaksikymmenluvun opetus, jota äänestäjät eivät unohda.

Säästöt alkoivat jo ennen puoliväliriihtä. Myös pohjoismaiseen kulttuuriyhteistyöhön kohdistuu laajoja leikkauksia. 20 prosentin laskun seurauksena tukea vähennetään muun muassa Pohjoismaiselta kulttuurirahastolta, ja Pohjoismainen journalistikeskus lakkautetaan kokonaan.
Päätös tuntuu oireelliselta ja herättää kysymyksen, mihin viiteryhmään haluamme kuulua. Pohjoismainen konteksti ainakin tarjoaa tavan tarkastella myös kulttuurin merkitystä.

Pohjoismaisen kulttuurineuvoston teettämän tutkimuksen mukaan Suomi oli vuoden 2020 lopussa myöntänyt kulttuurisektorille vähiten tukia koronan aikana.  Muut Pohjoismaat panostavat normaalistikin kulttuuriin Suomea enemmän ja laaja-alaisemmin. Esimerkiksi sananvapauden ja tiedonvälityksen kannalta tärkeää journalismia tuetaan muissa Pohjoismaissa vuosittain 50–80 miljoonalla eurolla. Suomi on ollut jo aiemmin kulttuurin rahoituksessa maita jäljessä, ja nyt ero uhkaa kasvaa.

On aloitettava periaatteellinen keskustelu taiteen ja kulttuurin roolista suomalaisessa yhteiskunnassa. Veikkauksen tukema toiminta on ollut suomalaisen kulttuurin selkäranka. Yhteiskunta rakentuu yhteiselle toiminnalle ja taiteissa syntyville yhteisille kokemuksille. Kriisiajan jälkeen kulttuuri auttaa jälleenrakennuksessa luomalla osallisuutta ja merkityksiä.

Nyt on aika täsmäelvyttää ja investoida. Sanat eivät tarkoita vain teitä ja tehtaita vaan kulttuurin elossapitoa ja elävöittämistä. Julkisen sektorin merkitys on siinä keskeisessä osassa Suomen väkimäärän ja historian vuoksi.
Kulttuurin merkitys taloudelle on tähän asti koko ajan kasvanut.

Tilastokeskuksen aineistoissa taide ja kulttuuri on kansantaloudellisesti merkittävä keskisuuri toimiala. Vuonna 2018 sen osuus bruttokansantuotteesta oli noin 3,3 prosenttia, ja toimiala työllisti vuonna 2019 liki 120 000 henkilöä.
 Kerrannaisvaikutukset näkyvät ravintola- ja tapahtuma-aloilla, alueellisista talousvaikutuksista puhumattakaan. Kulttuuri on myös merkittävä imagotekijä: ei turisteja Suomeen turpeella houkutella.

Marginaalisena pidetyn taiteen tukeminen tarkoittaa nimenomaan valtavirran tukemista, sillä marginaalista nousevat kaikki uudet ideat. Sieltä leikkaaminen on erityisen lyhytnäköistä. Uudet ideat luovat myös kulttuurivientiä, sekin on viime vuosina kasvanut.
Kilpailussa pärjääminen uhkaa nyt vaikeutua olennaisesti. Vaarana on, että vuosikymmenten aikana synnytetyt ja jalostetut rakenteet ja epäsuorat verkostot menetetään.

Kyse on elinkeinotoiminnasta, mutta ennen kaikkea suomalaisuuden sielusta: ennen, nyt ja toivottavasti tulevaisuudessakin. Valtio ja kulttuuri on rakennettu sanoin, kuvin ja sävelin, mielikuvituksesta ja haaveista. Taide rakentaa tunteen yhteisyydestä ja eroistakin. Taide puhuttaa, keskusteluttaa, hykerryttää ja ennen kaikkea antaa happea.
 Ilman sitä ei ole oikein mitään. Jos meillä ei ole omaa, itsenäistä ja itsepäistäkin kulttuuria, mitä hävittäjät sitten puolustavat?

* * *

Allekirjoittaneet järjestöt ja toimijat:

Suomen arvostelijain liitto SARV,Finlands svenska författareförening,Finlands Svenska Skådespelarförbund,Forum Artis,Grafia,Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö,Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti,Kuvittajat,Kääntäjien ammattiosasto KAOS,Lasten- ja nuortenteatterijärjestö Suomen Assitej,Lukukeskus,Nuoren Voiman Liitto,Sarjakuvantekijät,Suomen freelance-journalistit, Suomen Jazzliitto,Suomen Journalistiliitto,Suomen Kuvataidejärjestöjen Liitto, Suomen Kuvanveistäjäliitto,Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto,Suomen sarjakuvaseura,Suomen Säveltäjät,Suomen Taidegraafikot,Suomen Taiteilijaseura,Suomen teatteriohjaajat ja dramaturgit STOD,Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU, Taidemaalariliitto,Taiteen edistämiskeskuksen asiantuntijaelin Taideneuvosto,Taiteilijajärjestö MUU, Teatterikeskus, Tutkimusyhdistys Suoni,Valokuvataiteilijoiden liitto

http://taku.web30.neutech.fi/site/wp-content/uploads/2017/05/cropped-taku_favicon.png
Lue lisää

Kulttuurialojen ammattijärjestöt: Koronapandemian riepottelema ala tarvitsee tukea ja rakenteellisia muutoksia 

15.4.2021

Kulttuurialojen ammattijärjestöt: Koronapandemian riepottelema ala tarvitsee tukea ja rakenteellisia muutoksia 

Kulttuuri- ja tapahtuma-ala on joutunut koronapandemian aikana valtion pitkäaikaisten rajoitustoimien kohteeksi, ja alan toiminta on ollut laajasti keskeytettynä yli vuoden ajan. Kriisi on tuonut korostuneesti esiin eriarvoisuuden paitsi eri alojen myös eri työnteonmuotojen välillä.

Vaikeasta vuodesta huolimatta on tärkeää katsoa eteenpäin. Miten selviämme kriisistä, joka on jo nyt ajanut osan edustamiemme alojen ammattilaisista vaihtamaan alaa? Miten varmistamme, että Suomessa on monipuolista ja ammattimaista taidetta, kulttuuria ja tapahtumia myös koronakriisin jälkeen? 

Suomessa tuntuu olevan yhä vielä vallalla käsitys, että taide- ja kulttuurialat olisivat marginaalinen tekijä kansantaloudessa. Taide- ja kulttuuriala on kuitenkin kokoluokaltaan yhtä merkittävä kuin matkailu- tai ravintola-ala. Sitä voi verrata moneen teollisuudenalaan. Luova ala tuottaa taloudellista kasvua, sivistystä ja hyvinvointia suomalaiselle yhteiskunnalle. Luova ala on lisäksi kasvava toimiala. Sen työpaikkojen määrä on lisääntynyt Tilastokeskuksen mukaan 20,1 % viimeisten kymmenen vuoden aikana.  

Me taide- ja kulttuurialoja edustavat ammattijärjestöt Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto, Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU, Muusikkojen liitto, Näyttelijäliitto ja Suomen Journalistiliitto, muistutamme, että ala tarvitsee tukea. Kriisin tuomat rakenteelliset epäkohdat kaipaavat pikaisia ratkaisuja nyt – ei joskus myöhemmin, tulevilla vaalikausilla.

Kulttuuria tulee elvyttää reilulla kädellä

Suomi käyttää kaksi prosenttia EU:n elvytyspaketista kulttuuriin ja luoville aloille. Organisaatioille on jo kompensoitu lipputulojen menetyksiä sekä tapahtumille valmisteltu takuutukea. Nämä kaikki ovat hyviä uutisia, mutta eivät vielä riitä yli vuoden seisahtuneena olleen alan jaloilleen nostamiseksi.

Ammattijärjestöinä haluamme muistuttaa, etteivät mitkään tiedossa olevista elvytystoimista valu vielä freelancereille ja muille itsensätyöllistäjille, joita iso osa alan ammattilaisista on. Freelancereiden töitä alettiin heti koronan alettua perua ja siirtää. Vaikka rajoituksia jossakin vaiheessa puretaan, työllistyvät freelancerit viimeisinä. Esityksiä ja tapahtumia rakennetaan oletettavasti vielä pitkään mahdollisimman pienin kustannuksin ja pienillä henkilömäärillä. 

Freelancereille on tänä keväänä osoitettu pieni apurahamuotoinen erityistuki, joka on kuitenkin jäämässä aivan liian pieneksi suhteutettuna todellisiin menetyksiin. Tuki tulee keskittää sellaisille kulttuuri- ja taidealan ammattilaisille, joiden pääasiallisen toimentulolähteen koronakriisi on estänyt. Kriteereistä keskeisimpänä tulee olla koronarajoituksista johtuvat menetykset ja tuki tulee jakaa aidosti kompensaationa menetyksistä, ei työsuunnitelmiin pohjautuvana apurahana.

Turvaverkot kuntoon: työsuhteen suojaa on laajennettava työlainsäädäntöä uudistamalla 

Korona-aika on tuonut räikeästi esiin freelancereiden, monityöläisten, keikkatyöläisten ja muiden itsensätyöllistäjien heikon työmarkkina-aseman. Taustalla on laajempi työelämän kehitys, jossa työsuhteen asema on heikentynyt ilman, että yrittäjäasemaan siirtyneiden turvaa olisi samalla vastaavasti kehitetty. 

Kauniista puheista ja lupauksista huolimatta suomalainen työttömyys- ja sosiaaliturva ei ole kriisivuoden aikana taipunut tukemaan näitä taide- ja kulttuurialalla yleisiä työntekemisen tapoja.
Ongelma on ollut tiedossa pitkään. Aikapommi on nyt räjähtämässä käsiin.

Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelmaan kirjattu tavoite ehkäistä työsuhteiden naamiointi, tulee ripeästi viedä loppuun. Työsuhteen suojaa on lakia täsmentämällä laajennettava työsuhteen kaltaisissa olosuhteissa työtä tekeviin. Lainsäädännön muutos takaisi ryhmälle, jota nyt yhdistävät lähinnä pirstaleiset tulot, puutteellinen sosiaaliturva sekä heikko neuvotteluasema, työsuhteen kaltaisen suojan sekä työttömyys- ja sosiaaliturvan.

Palauttamalla itsensätyöllistäjät työoikeuden piiriin vältytään tulevaisuudessa nyt nähtäviltä yksilöllisiltä tragedioilta ja turvataan myös yhteiskunnan rahoituspohja. Osittaisten sosiaaliturvauudistusten sijaan on haettava ensisijassa työoikeudellista ratkaisua.

Itsensätyöllistäjien kollektiivista neuvotteluoikeutta on kehitettävä

On rohkeasti selvitettävä miten itsensätyöllistäjien kollektiivinen neuvotteluoikeus voisi tuoda selkeytystä tilanteeseen. Eurooppalainen kilpailuoikeus ei ole este sille, että ammattiliitot edustavat itsensätyöllistäjiä. Esimerkiksi Saksassa, Tanskassa ja Itävallassa tällaiset neuvottelut ovat jo nyt mahdollisia. Kollektiivinen neuvotteluoikeus on parhaillaan myös EU-komission työlistalla. Suomen on osaltaan edistettävä asiaa painokkaasti.

Raja työsuhteisen työnteon ja yrittäjyyden välillä on tehtävä selväksi. Sukkulointi näiden kahden työntekemisen välillä tuottaa tekijöiden sosiaaliturvaan kammottavia tuloksia. Tällainen ei ole kestävää.

Arpajaislain muutokset aiheuttamat menetykset on korvattava valtion budjettivaroista

Arpajaislain uudistus nostaa ratkaistavaksi taloudellisesti vaikean yhtälön: Veikkauksen rahapelituotoilla on tähän saakka tuettu laajasti yleishyödyllistä taiteen, kulttuurin, tieteen, urheilun, liikuntakasvatuksen ja nuorisotyön, terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä. Taiteen ja kulttuurin osuus on ollut rahanjaossa suurin eli yli viidesosa koko pelituotoista.

Muistutamme, että Veikkauksen rahapelituotoilla rahoitettavat yhdistykset ja kulttuurilaitokset ovat taide- ja kulttuurialan merkittäviä työllistäjiä. Rahoituksen laskulla olisi suoria vaikutuksia alan työllisyyteen. Lisäksi rahoituksen väheneminen vaikuttaisi taiteen ja tieteen apurahoihin.

Kulttuurilaitokset synnyttävät alueellaan oman toimintansa ohella laajasti muuta ansiotoimintaa mm. majoitus- ja ravintolapalveluiden käytön kautta, joten niiden määrärahojen lasku heijastuisi myös muille toimialoille.  

Edellytämme, että valtio kantaa pelihaittojen vähentämiseen tähtäävien toimien yhteydessä vastuunsa sille kuuluvien tehtävien ja toimintojen rahoituksesta. Yleishyödyllinen kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotyö tulee tulevaisuudessa rahoittaa kokonaan valtion budjetista. Kyse on arvoista ja arvostuksesta. Jos pelitulojen menetyksiä ei nyt korvata budjettirahoituksella, uudistuksen yhteiskunnalliset hyödyt jäävät negatiivisiksi. Koronasta jo valtavasti kärsinyt taide- ja kulttuuriala ei kestä enää lisäleikkauksia.

Helsingissä 15. huhtikuuta 2021
Kulttuurialan ammattiliittojen neuvottelukunta

Nea Leo, toiminnanjohtaja
Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU

Ahti Vänttinen, toiminnanjohtaja
Muusikkojen liitto

Petri Savolainen, edunvalvontajohtaja
Suomen Journalistiliitto

Elina Kuusikko, toiminnanjohtaja
Suomen Näyttelijäliitto

Karola Baran, toiminnanjohtaja
Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto

 

Lisätietoja: Nea Leo, nea.leo@taku.fi, 044 066 4800

http://taku.web30.neutech.fi/site/wp-content/uploads/2017/05/cropped-taku_favicon.png
Lue lisää

Opiskelijat tarvitsevat tukea jaksamiseen ja sillan työelämään

13.4.2021

Korona-ajan haasteet ovat kuluttaneet opiskelijoiden jaksamisen todella vähiin. Korkeakouluilta edellytetään vastuunottamista sekä konkreettisia toimenpiteitä, joilla huomioidaan myös kriisin jälkeinen aika. Tästä opiskelijasukupolvesta ei saa tulla väliinputoaja.

Korona-ajan haasteet ja kuormittavuus ovat jättäneet jälkensä korkeakouluopiskelijoiden opintojen etenemiseen sekä jaksamiseen. Ongelmia saattaa kertyä myös mm. väliin jääneistä työharjoittelujaksoista.


Uutena opiskelijana hukassa koronan keskellä

TAKUn hallituksen opiskelijajäsen Anni Hurme aloitti audiovisuaalisen mediakulttuurin maisteriopinnot Lapin yliopistossa viime syksynä – ja kertoo poikkeusaikana aloitettuihin opintoihin liittyvistä vaikeuksista myös muiden opiskelijoiden puolesta:

Kontaktien luominen sekä työnantajiin että alalla työskenteleviin ihmisiin uudella paikkakunnalla on koronasta johtuen ollut haastavaa. Onhan se outoa, että en tunnista edes oman koulutusohjelman opiskelijoita näöltä. Etäopiskelun myötä on vain kasvottomia nimiä. Ensimmäistä vuotta opiskelevien kohdalla huolet liittyvät ihan kaikkeen – jaksamisesta opintojen jatkamiseen ja osaamisen kartuttamiseen käytännön taidoissa”.

Korona-aika onkin rajoittanut tai estänyt kokonaan uusien kontaktien luomisen ja muihin opiskelijoihin tutustumisen. Opiskeluelämään hyvinvointia ja iloa tuovista sosiaalisista perinteistä suurin osa on katkolla.

On selvää, että oppiainekohtainen ryhmäytyminen ja koko korkeakouluyhteisöön integroituminen on kärsinyt korona-aikana. Monella on motivaatio hukassa, eikä lähiopetukseen osallistuta edes silloin, kun se joskus harvoin olisi mahdollista ja uudet tilanteet jännittävät tavallista enemmän.

Ensimmäisenä vuonna rakennetaan perusta paitsi valoisalle opiskelijaidentiteetille, tuleville opinnoille ja osaamiselle; miten varmistetaan, että uudet opiskelijat eivät tipu kärryiltä heti opintojen alussa?

Taideopinnoissa ensimmäisenä vuonna tarkoitus on harjoitella perustekniikoita ja välineitä, joita tarvitaan opintojen jatkuessa – nyt kertynyttä vajetta osaamisen perustassa voi olla vaikea paikata jälkeen päin.

Tähän viittaa myös Helsingin yliopistossa musiikkitiedettä opiskeleva TAKUn jäsen Emmi Keski-Nikkola:

”Suurin osa syksyllä 2020 aloittaneista fukseista eivät ole kertaakaan käyneet koulurakennuksessa luennolla. Esimerkiksi musiikkiteknologian kurssit on järjestetty etänä. Käytännön taitojen puuttuminen jännittää ja saattaa vaikuttaa esimerkiksi työllistymiseen.”


Puuttuvat työharjoittelut ongelma taide- ja kulttuurialalla

Taide- ja kulttuurialojen koulutuksessa harjoittelujaksoilla on huomattava rooli. Niiden peruuntuminen tai välistä jääminen kolahtaa. Moni loppuvaiheen opiskelija onkin nyt hankalassa tilanteessa – viime vuodesta lähtien etenkin tapahtumien ja festivaalien peruuntuminen ja koko alan seisahdus on tehnyt harjoittelujaksot osin mahdottomiksi. Ei ole aivan pieni juttu, jos työharjoittelun välistä jääminen viivästyttää valmistumista. Myöskin ammatti-identiteetin muodostuminen sekä työelämään siirtymistä tukevien kontaktien syntyminen on vaikeaa ilman harjoittelujaksoja.

Yle uutisoi korona-ajan lisänneen vastavalmistuneiden työttömyyttä. Taide- ja kulttuurialoilta valmistuneiden tilanne voi olla jopa keskiarvoa heikompi, sillä kulttuurisektoria rankasti rokottaneet rajoitukset ja tapahtuma-alan seisahtuminen ovat ajaneet työnantajat kriisiin.


Myös etäopetuksen haasteet kuluttavat opiskelijan jaksamista

Korona-ajan etäopetuskäytäntöön liittyy sekä oppimiseen että hyvinvointiin ja jaksamiseen liittyviä kysymyksiä. Korona-ajan yhä pitkittyessä korostuu, miten etäopetukseen siirryttiin alun perin nopeasti reagoiden, eikä kehittämiseen ole sen jälkeen ehditty juurikaan panostaa.  Erilaisten oppijoiden tarpeita sekä etäyhteyden kuormittavuutta ei ole pystytty huomioimaan riittävästi ja tästä syystä moni saattaa pettyä kurssien sisältöön. Myös oppiminen voi jäädä pintapuoliseksi.

Emmi Keski-Nikkola kertoo asiasta näin:

"Joillain kursseilla työmäärää on vähennetty ja palautusaikoja pidennetty, mutta joidenkin kurssien työmäärä on tilanteeseen nähden erittäin kuormittava. Useampi paksu kurssikirja, välitehtäviä, loppuessee ja/tai tentti, luennoille osallistuminen kaksi kertaa viikossa ja ryhmätyöt ovat yhdelle kurssille paljon tekemistä etäopiskelun aikana. Tällaisia kursseja voi olla yhtä aikaa 3–4.”

Etäyhteyksien varassa henkilöiden väliset kontaktit jäävät nekin ohuiksi, eikä hyvinvointia tukevaa yhteisöllisyyttä pääse juurikaan syntymään. Akavan johtava asiantuntija Elina Sojonen korostaa blogissaan, että vielä korona-ajan jälkeenkin tarvitaan erityistä huomiota opiskelijoiden sekä henkilöstön hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden tukemiseen korkeakouluissa. Jaksamisen tukemisen tulisikin olla jokaisen oppilaitoksen koronan jälkeisen ajan strategian keskiössä.

Myös Akavan opiskelijoiden puheenjohtaja Veera Nyfors nostaa esiin useissa viime vuoden aikana tehdyssä tutkimuksissa esiin tulleen akuutin huolen opiskelijoiden tilanteesta ja korostaa blogissaan korkeakoulujen vastuuta: opiskelijat eivät enää jaksa.

”Kynnys olla yhteydessä oppilaitokseen tai mielenterveyspalveluihin on suurempi kuin tavallisina aikoina ja moni oppilaitoksesta etääntynyt opiskelija ei välttämättä tiedä, miten apua ja tukea saa”, kommentoi Emmi Keski-Nikkola.


Väliinputoamisen estämiseksi tarvitaan exit-suunnitelma

Jotta korona-ajan opiskelijasukupolvesta ei tulisi työelämän väliinputoajia, tarvitaan nyt ennakointia ja oma exit-suunnitelmansa. Oppilaitoksilla on suuri vastuu, mutta lisäksi tukea tarvitaan terveydenhuollon puolelta.  Opinto-ohjaajien ja opintopsykologien palveluiden saatavuutta on lisättävä ja saavutettavuutta on parannettava. Korkeakoulujen on etsittävä uusia tapoja yhteisön ja yhteenkuuluvuuden tunteen luomiselle myös etäopiskelun yhteydessä. Syntynyttä vajetta on korjattava aktiivisesti. Omat ratkaisunsa tarvitaan myös työelämävalmiuksien tukemiseen.

Pitkällä aikavälillä näkyvien vaikutusten ennalta ehkäisemiseen tarvitaan nyt valppautta. Valmiita ratkaisuja ei ole ja on selvää, että korkeakoulut tarvitsevat tähän lisäresursseja.

TAKU opiskelijan tukena

- Jaamme tietoa työelämästä ja työelämään siirtymisestä yhteistyössä ainejärjestöjen ja oppilaitoisten kanssa.
- Neuvomme palkkausta, työsuhteita sekä työttömyyttä koskevissa kysymyksissä.
- Tarjoamme jäsenillemme maksutonta uravalmennusta.
- Rohkaisemme opiskelijoita olemaan yhteyksissä suoraan TAKUn henkilökuntaan.


Huom! Tiistaina 27.4. klo 16.30-18 Pysähtyminen jaksamisen äärelle -webinaarissa etsitään voimavaroja suunnan säilyttämiseen epävarmassa tilanteessa työpsykologi-valmentaja Marjukka Laurosen johdolla. Ilmoittaudu maksuttomaan jäsentapahtumaan viim. 25.4.>>

 

http://taku.web30.neutech.fi/site/wp-content/uploads/2017/05/cropped-taku_favicon.png
Lue lisää

TAKU vaatii eri toimialojen tasavertaista kohtelua exit-suunnitelmassa

12.4.2021

Kulttuuritapahtumat on avattava samanaikaisesti muiden kokoontumisten kanssa. Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU vaatii hallituksen exit-suunnitelmalta tasavertaisuutta – mutta myös parempaa alan erityispiirteiden huomioon ottamista.

Suomen hallitus julkisti perjantaina 9. huhtikuuta 2021 exit-suunnitelman, jonka avulla Suomi luovii tiensä ulos koronapandemiasta. Suunnitelmassa taide- ja kulttuurialan tapahtumien rajoituksia luvattiin osittain purettavaksi vasta kesäkuussa. Tämä siitä huolimatta, että ennen 30.11.2020 alkanutta alan sulkua kulttuuritapahtumiin ei tiedettävästi ollut jäljitetty merkittäviä tartuntaketjuja sitten naistenpäivänä 8.3.2020 pidetyn konsertin.

Taide- ja kulttuuritapahtumissa on viime syksyn ajan toimittu rajoitetulla kapasiteetilla ja vastuullisesti. Suurena pelkona onkin, että mahdollinen epidemian kiihtyminen muiden yhteiskunnan toimintojen avautuessa johtaa siihen, että tiukkoihin tartuntalukuihin sidottu kokoontumisrajoitusten purku lykkääntyy vielä annetusta aikataulusta. 

Hallituksen exit-suunnitelmassa todetaan, että poikkeusolojen päätyttyä siirrytään paikalliseen rajoitusten asettamiseen. Kuitenkin suunnitelmassa ajoitetaan tapahtumarajoituksien purku vasta kesäkuulle. Tälläkin hetkellä on kuusi sairaanhoitopiiriä, joissa kulttuuritapahtumien avaamiselle tai osittaiselle avaamiselle annetut tartuntaluvut alittuvat. Siksi katsomme, että kokoontumisrajoituksia tulisikin purkaa alueilla, joissa epidemian katsotaan olevan hallinnassa. Tätä kautta saadaan myös lisää kokemusta ja näyttöä siitä, miten tapahtumissa voidaan kohdata terveysturvallisesti. 

Exit-suunnitelmassa ei myöskään ole riittävästi huomioitu taide- ja kulttuurialan monimuotoisuutta. Tilaisuuksia ja tapahtumia on monenlaisia: istumakatsomollisia, ulkotiloissa, sisätiloissa, hyvin pieniä, massatapahtumia jne. Olisikin luonnollista huomioida alan tapahtumien erilaiset järjestämismuodot ja sallia ensin pienemmällä, esimerkiksi ravintoloiden kanssa samoilla kapasiteeteilla toimivat tapahtumat, ja epidemian tilanteen parantuessa viiveellä siirtyä isompiin tapahtumiin. Nyt exit-suunnitelman rajoitukset on suunniteltu isojen tapahtumien ehdoilla. 

Kulttuuritapahtumien pitkät tuotantoketjut vaativat ennakointia

Huomautamme myös, että esimerkiksi isojen kesätapahtumien osalta huhtikuussa julkaistun exit-suunnitelman tiedot eivät tuo helpotusta järjestäjien tilanteeseen: isot tapahtumat tarvitsevat pikaisesti pitkän aikajänteen tiedon järjestämismahdollisuudesta tai lupauksen riittävästä takuutuesta. Nyt kumpaakaan ei ole. 

Kesän tapahtumien mahdollinen menettäminen sekä kulttuurisektorin kesätauko teattereissa tai konserttitaloissa tulee jatkamaan sekä lisäämään alan työttömyyttä. Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU on tuonut esiin useita ehdotuksia, joilla alan tilannetta voidaan helpottaa. Työntekijöille helpotusta toisivat joustot työttömyysturvassa sekä riittävä ja kattava tuki freelancereille.

Lisäksi taide- ja kulttuurialojen sekä yksityisten että julkisten työpaikkojen tukemista tulee jatkaa opetus- ja kulttuuriministeriön koronatuella sekä kustannustuella, koska moni toimija on jäämässä takuutuen ulkopuolelle. Lisää TAKUn ehdotuksista täällä www.taku.fi/koronakriisi/ 

Pitkäjänteinen tukimalli kirjattava osaksi exit-suunnitelmaa

Päättäjien on ymmärrettävä, että taide- ja kulttuuritapahtumien avaaminen ei onnistu samalla tavalla kuin esimerkiksi liiketilojen tai harrastusten. Tapahtumien, pientenkin, järjestämisen jänne on vähintäänkin viikkoja, usein kuukausia. Valmistelua tehdään tuotannossa ja markkinoinnissa, ja lipunmyyntiin tarvitaan aikaa. Kun kokoontumisrajoitukset lopulta poistuvat, tulee kestämään jonkin aikaa ennen kuin ensimmäiset tapahtumat voidaan toteuttaa. Tämän ajan ala tarvitsee edelleen valtiolta vankan tuen ja puskurin, joka turvaa tapahtumien järjestäjän kulut epidemiatilanteen mahdollisesti muuttuessa. Vain vahvistamalla työnantajien riskinottokykyä saadaan taide- ja kulttuurialan työntekijät takaisin töihin.

Julkaistussa exit-suunnitelmassa ei myöskään oteta kantaa taide- ja kulttuurialan tukemiseen. Pitkäjänteinen tukimalli kauan kurimuksessa olleen alan käynnistymiseen tuleekin kirjata osaksi hallituksen exit-suunnitelmaa. Nähdäksemme riittävä tuki alalle kulkee käsi kädessä exit-suunnitelman kanssa.

#tuentapahtumia #tuenkulttuuria

Osoita tukesi taide- ja kulttuurialalle lataamalla yhä ajankohtaiset somekehykset, jotka löydät Facebook-ryhmästämme.

http://taku.web30.neutech.fi/site/wp-content/uploads/2017/05/cropped-taku_favicon.png
Lue lisää

TAKUn ehdotukset taide- ja kulttuurialan tukemiseksi keväällä 2021

31.3.2021

Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU vaatii täsmällisiä tukitoimenpiteitä, jotta alalla on edellytykset selvitä pitkittyvästä kriisistä ja mahdollisuus jatkaa toimintaansa myös tulevaisuudessa:

1) Taide- ja kulttuurialan työnantajat tarvitsevat tukea työntekijöiden palkkakuluihin, jotta voivat palkata henkilöstöä takaisin työhön. Ilman tukea luottamusta tulevaan ei ole.

Tukikauden on oltava riittävän pitkä: se on käynnistettävä mahdollisimman pian ja sen tulee jatkua vielä noin kuuden kuukauden ajan sen jälkeen, kun paluu normaaliin käynnistyy ja rajoitukset puretaan. Tuen on myös katettava tuntuva osa palkasta, koska työnantajien kassat ovat tyhjät kriisin jatkuttua pitkään.

Tukea on voitava käyttää myös keikkatyötä tekevien itsensätyöllistäjien eli palkkatyösuhteen ulkopuolella toimivien työllistämiseen.

2) Itsensätyöllistäjien tulonmenetykset on kompensoitava ns. Tanskan mallin mukaisesti. Tällöin itsensätyöllistäjille korvattaisiin menetettyjä tuloja esim. 2018–2019 tulojen tai niiden keskiarvon perusteella.

Itsensätyöllistäjät ovat nykyisessä järjestelmässä erittäin vaikeassa asemassa. Alalla ei ole kuitenkaan varaa menettää näiden ihmisten osaamista vain siksi, että he laskuttavat työnsä yrittäjinä.

3) Kevään 2020 kaltaisia työttömyysturvan joustoja tarvitaan yhä. Kriisi on kestänyt pitkään, eikä sille ole taide- ja kulttuurialan osalta vielä näköpiirissä loppua. Pahimmillaan ansiosidonnaiset tukikuukaudet tulevat kriisin jatkuessa käytetyksi ennen kuin työllistyminen on edes mahdollista. Pitkään työttöminä olleilla tulisi myös olla mahdollisuus opiskella työttömyysturvalla.

4) Taide- ja kulttuurialan organisaatioita on tuettava laajasti eri toimialat sekä organisaatiotyypit (yhdistykset, yritykset) huomioiden. Organisaatioiden tukeminen on työntekijöiden etu, sillä ilman tukea ammattilaisille ei ole työpaikkoja, joihin palata kriisin jälkeen.

Laajasti työllistävän toimialan romahtamiseen ei ole varaa. On viimeinen hetki toimia.

Taide- ja kulttuurialan työnantajat ja -tekijät ovat ahdingossa ja ilman tulevaisuudennäkymää. Esimerkiksi kesäfestivaalit ovat vaarassa menettää jo toisen peräkkäisen toimintakauden ja joutuvat toimimaan ilman mitään tulonlähdettä.

Taide- ja kulttuuriala työllistää 135 000 ihmistä. Määrä on kaksinkertainen sähkö- ja elektroniikkateollisuuteen, viisinkertainen paperiteollisuuteen ja 17-kertainen lentoyhtiöihin verrattuna. (ks. esim. Eurooppaa jälleenrakentamassa. Kulttuuriin ja luovuuteen perustuva talous, tutkimus 2021)

Lentoyhtiöitä on tuettu tähän mennessä noin 200 000 eurolla työntekijää kohden, kulttuurialaa 1082 eurolla (Janne Saarikivi, Yle, 24.3.2021).  Sitkeästi elävä käsitys tukien varassa toimivasta taide- ja kulttuurialasta ei pidä ylipäätään lainkaan paikkaansa: moni yksityisen sektorin toimijoista on hakenut valtion tukia nyt ensimmäistä kertaa, eikä tukea ole kattavasti ja kaikkia toimijoita palvellen tarjolla edes nyt.

Taide- ja kulttuuriala on ollut kasvava toimiala, jonka kansantaloudellinen merkitys vastaa ravintola- ja matkailualaa. Suomella ei ole millään laskutavalla varaa siihen, että näin suuri ja valtavasti työllistävä toimiala romahtaa. Nyt on viimeinen hetki toimia. Moni alan ammattilaisista on joutunut jo hakeutumaan töihin muille aloille. Jos kriisin myötä alan korkeasti koulutettujen ammattilaisten osaaminen ja verkostot menetetään, on toimintaa vaikea palauttaa entiselleen edes kriisin päätyttyä.

 

#tuentapahtumia #tuenkulttuuria

Osoita tukesi taide- ja kulttuurialalle lataamalla yhä ajankohtaiset somekehykset, jotka löydät Facebook-ryhmästämme.

http://taku.web30.neutech.fi/site/wp-content/uploads/2017/05/cropped-taku_favicon.png
Lue lisää

TAKU: Hallituksen on lunastettava lupauksensa freelancereiden aseman parantamisesta

18.2.2021

Koronakriisi nostattaa keskustelua akuuteista tukitarpeista, mutta samaan aikaan tarvitsemme kipeästi myös pysyviä ratkaisuja freelancereiden ja itsensätyöllistäjien hyväksi. TAKU on jo vuosikausia ajanut työsuhteen suojan laajentamista työsuhteen kaltaisissa olosuhteissa työtä tekeviin. Tavoite on kirjattu myös pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan. Hallituksen tulee nyt lunastaa tuo lupaus.

Korona-aika on tuonut räikeästi esiin freelancereiden, monityöläisten, keikkatyöläisten ja yksinyrittäjien heikon työmarkkina-aseman. Kauniista puheista ja lupauksista huolimatta suomalainen työttömyys- ja sosiaaliturva ei ole kriisivuoden aikana taipunut tukemaan näitä taide- ja kulttuurialalla yleisiä työntekemisen tapoja.

Joustavuus ja ketteryys ovat valtteja, kun työnantajan kanssa sovitaan työnteon ehdoista ja palkasta. Kriisin ja peruuntuneiden työkeikkojen keskellä ilman ansiosidonnaisen ehdot täyttävää palkkatyötä ollut työntekijä jääkin sitten yksin – ja ilman tukea.

Ongelma on ollut tiedossa pitkään. Aikapommi on räjähtämässä käsiin nyt, kun tapahtuma- ja kulttuurialan ammattilaisten työnteko on ollut estettynä pian kokonaisen vuoden. Säästöt ja puskurit on käytetty viimeistä senttiä myöten.

TAKU ry on jo vuosikausia ajanut työsuhteen suojan laajentamista työsuhteen kaltaisissa olosuhteissa työtä tekeviin yhdessä eri ammattijärjestöjä edustavan ITSET-ryhmän kanssa. Lainsäädännön muutos takaisi ryhmälle, jota nyt yhdistävät lähinnä pirstaleiset tulot, puutteellinen sosiaaliturva sekä heikko neuvotteluasema, työsuhteen kaltaisen suojan sekä työttömyys- ja sosiaaliturvan.

Osittaisten sosiaaliturvauudistusten sijaan ratkaisua on haettava ensisijassa työlainsäädäntöä päivittämällä. Tavoite on kirjattu myös pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan. Hallituksen tulee nyt lunastaa tuo lupaus

Lisätietoja:
TAKUn toiminnanjohtaja Nea Leo, nea.leo@taku.fi, 044 066 4800

http://taku.web30.neutech.fi/site/wp-content/uploads/2017/05/cropped-taku_favicon.png
Lue lisää

TAKU muistuttaa: arpajaislain aiheuttamat menetykset  taiteen ja kulttuurin rahoituksessa korvattava valtion budjettivaroista

4.2.2021

Arpajaislain uudistus etenee. Uudistusesitys on ollut lyhyellä lausuntokierroksella nyt alkuvuodesta 5.2.2021 saakka, ja liittomme Akavan Erityisalat jätti uudistusesityksestä yhteisömme yhteisen lausunnon.

Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry pitää arpajaislain uudistusesityksen tavoitetta eli pelihaittojen vähentämistä tärkeänä ja kannattaa uudistusta. Olemme kuitenkin aktiivisesti koko vireillä olleen lakiuudistuksen ajan muistuttaneet, että uudistus nostaa ratkaistavaksi toisen eettisesti ja taloudellisesti kestämättömän yhtälön.

Veikkauksen rahapelituotoilla on tuettu laajasti yleishyödyllistä taiteen, kulttuurin, tieteen, urheilun, liikuntakasvatuksen ja nuorisotyön, terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä. Taiteen ja kulttuurin osuus on ollut rahanjaossa suurin eli yli viidesosa koko pelituotoista.

Samaan aikaan, kun valtio on yhä enenevässä määrin siirtänyt omia tehtäviään kolmannen sektorin eli järjestöjen vastuulle, on niiden rahoituksesta tehty rahapelituottoihin sidottua riskirahoitusta. Uudistusten myötä tuo riskirahoitus vähenee, joten rahoitus on löydettävä muualta.

Lukuisten ihmisten työpaikat vaarassa

Muistutamme, että Veikkauksen rahapelituotoilla rahoitettavat yhdistykset ja kulttuurilaitokset ovat taide- ja kulttuurialan merkittäviä työllistäjiä. On selvää, että rahoituksen laskulla on suoria vaikutuksia alan työllisyyteen. Lisäksi rahoituksen väheneminen vaikuttaa myös taiteen ja tieteen apurahoihin. Esimerkiksi Taiteen edistämiskeskuksen apurahoista ja avustuksista valtaosa eli 2/3 on pelituottoihin sidottua riskirahoitusta.

Toistamme jo yli kaksi vuotta sitten, uudistuksen valmistelun alkaessa esittämän vaatimuksemme: TAKU edellyttää, että valtio ottaa pelihaittojen vähentämiseen tähtäävien toimien yhteydessä takaisin vastuun sille kuuluvien tehtävien ja toimintojen rahoituksesta. Kyse on arvoista ja arvostuksesta. Jos pelitulojen menetyksiä ei nyt korvata budjettirahoituksella, uudistuksen yhteiskunnalliset hyödyt jäävät negatiivisiksi.

Arpajaislakihankkeessa valmisteltu ehdotus arpajaislain muuttamiseen tähtääväksi hallituksen esitykseksi lähetettiin lyhyelle lausuntokierrokselle 7.1.2021. Valmistelun tavoitteena on, että hallituksen esitys voitaisiin antaa eduskunnalle kesällä 2021. Arpajaislain muutoksen arvioidaan tulevan voimaan aikaisintaan vuonna 2022.

 

Lisätietoja:
TAKUn toiminnanjohtaja Nea Leo, nea.leo@taku.fi, 044 066 4800

http://taku.web30.neutech.fi/site/wp-content/uploads/2017/05/cropped-taku_favicon.png
Lue lisää

Esimerkillisesti turvallisuudesta huolehtinut tapahtuma- ja kulttuuriala on koronakriisin sijaiskärsijä

24.11.2020

Taide- ja kulttuuriala on tehnyt valtavan määrän toimenpiteitä toteuttaakseen tapahtumat ja esitykset koronaturvallisesti. Ala noudattaa rajoituksia äärimmäisen tiukasti ja on ollut aktiivisesti luomassa turvallisen esitys- ja tapahtumatoiminnan mahdollistavia ohjeistuksia, joiden noudattamista myös valvotaan tarkasti.

Esityksiä ja konsertteja on turvallisuussyistä myyty koko syksy vajaille katsomoille kannattavuuden kustannuksella. Koko koronakriisin ajan taide- ja kulttuuritapahtumat ovat olleet vastuullisin ja turvallisin tapa kokoontua saman elämyksen äärelle – turvallisen välimatkan päähän kanssaosallistujista.

Edustamamme ala on halunnut olla edelläkävijä ja esimerkki turvallisuudessa sekä vastuullisuudessa. Taide- ja kulttuurialan tapahtumissa ei ole rajoitusten aikana todettu juuri lainkaan edes altistumisia, kiitos tarkasti noudatettujen turvatoimien. Kuitenkin taide- ja kulttuuritapahtumat ovat rajoitusten tiukentuessa jälleen ensimmäinen ja ainoa ala, jonka toiminta käytännössä kielletään. Rajoitukset ovat tarpeellisia koronakriisin leviämisvaiheessa, mutta pidämme erittäin ongelmallisena sitä, että eri alojen rajoitukset eivät joko lainsäädäntöhaasteista tai yleisestä tahtotilasta johtuen astu voimaan tehokkaasti ja samanaikaisesti.

Toistumassa on sama tilanne kuin keväällä ja kesällä: taide- ja kulttuuritapahtumat kielletään ensimmäisten joukossa ja ne käynnistyvät viimeisenä. Tämä on kohtuutonta ottaen huomioon tartuntatilastot sekä kirjaimellisesti ja huolellisesti noudattamamme rajoitukset.

Muistutamme, että taide- ja kulttuuritapahtumat ovat erittäin tärkeitä ihmisten hyvinvoinnille. Lisäksi ne ovat merkittäviä työllistäjä ja taloudellisen toimeentulon takaajia. Tällä kaikella on myös laajat kerrannaisvaikutukset.

#tuenturvallisiatapahtumia #tuenturvallistakulttuuria

#tuentapahtumia #tuenkulttuuria

tuenkulttuuria_kuva

Lisätietoja:
TAKUn toiminnanjohtaja Nea Leo, nea.leo@taku.fi, 044 066 4800

http://taku.web30.neutech.fi/site/wp-content/uploads/2017/05/cropped-taku_favicon.png
Lue lisää

Työnantajavelvoitteiden hoitaminen taideorganisaatioiden rahoituksen ehdoksi

17.12.2019

 

Eräs Taiteen edistämiskeskuksen toimikunnan jäsen totesi kerran: ”Hankala luonne ei voi olla apurahan este”. Toimikuntien apuraha- ja avustuspäätökset perustuvat ennen kaikkea taiteellisiin ansioihin. Taiteen nimissä on totuttu suvaitsemaan erilaisia toimintatapoja. Raja on kuitenkin vedettävä sellaiseen toimintaan, joka vahingoittaa toisia ihmisiä. Näitä tapauksia on paljastunut viime vuosina aivan liian monia sekä työnantajina toimivissa organisaatioissa että alan oppilaitoksissa.

Vaikka suurin osa taiteen kentän toimijoista hoitaa asiansa hyvin, epäasiallista kohtelua esiintyy aivan liikaa. Haitallinen ajatusmalli taiteilijanerosta, joka lahjakkuutensa vuoksi on yhteiskunnan säädösten yläpuolella, elää valitettavasti edelleen. Kilpailu rahoituksesta ja opetuspaikoista on kovaa. Kuinka kauan valtio aikoo rahoituksellaan tukea organisaatioita, joiden henkilökunnan tiedetään voivan huonosti, joissa vaihtuvuus on suurta ja työnantajavelvoitteita laiminlyödään jatkuvasti? Miksi opetuksessa tapahtuvien väärinkäytösten pitää nousta julkisuuteen, ennen kuin koulutuksesta vastaavat tahot ottavat viestit opiskelijoilta vakavasti?

Taidealan koulutuksessa ohjaussuhde on usein hyvin henkilökohtainen ja opiskelijamäärät pieniä. Opiskelijoille tulee koulutuksen muodosta riippumatta mahdollistaa palautteen antaminen ja epäkohtien esiin nostaminen, myös silloin kun se koskee itse koulutuksen järjestäjää. Palaute epäasiallisesta kohtelusta on otettava vakavasti ja selvitettävä tarvittaessa ulkopuolista apua käyttäen.

Taiteen avustuksia myönnettäessä työnantajavelvoitteiden asianmukainen hoitaminen on otettava pysyvästi mukaan päätöksenteon mittaristoon. Työnantajavelvoitteiden noudattamisesta on tultava velvoittava osa avustuspäätösten kokonaisratkaisua. Hakijaorganisaatioiden taloudellisia toimintaedellytyksiä arvioidaan jo nyt. Myös inhimillisillä toimintaedellytyksillä on oltava merkitystä päätöksiä tehtäessä. Avustuksia myöntävien rahoittajien ja eri hallinnonalojen keskinäistä viestintää on lisättävä. Jos toiminta herättää epäilyn epäasiallisista ja jopa lainvastaisista toimintatavoista, asiaan on uskallettava puuttua - myös rahoittajan taholta.

Työntekijän asemassa olevia taide- ja kulttuurialan ammattilaisia ja opiskelijoita ei saa jättää taistelemaan oikeuksistaan yksin.

http://taku.web30.neutech.fi/site/wp-content/uploads/2017/05/cropped-taku_favicon.png
Lue lisää