TAKU mukana STM:n pyöreän pöydän keskustelussa

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) järjesti kulttuurialan toimijoille pyöreän pöydän keskustelun perjantaina 25.11.2022. Keskustelun tavoitteena oli kuulla kulttuuritoimijoiden kokemuksia korona-aikaan liittyneestä päätöksenteosta ja lainvalmistelusta. Tilaisuuteen oli kutsuttu 12 taide- ja kulttuurialan edustajaa. 

Avoimessa keskustelussa ministeriön edustajat myönsivät, etteivät rajoitukset olleet kaikilta osin yhdenvertaisia ja kohtuullisia. Keskusteluissa ja myös ministeriön tilaisuudessa esittelemässä korona-ajan itsearvioinnissa nousi esiin, että poikkeustilanteissa yhteydenpidon ja vuorovaikutuksen merkitys korostuu vielä normaalitilannetta enemmän.

”Koronakriisi ei ollut vain terveyskriisi, vaan suuri yhteiskunnallinen kriisi”, totesi STM:n strategiajohtaja Pasi Pohjola. “Tarvitsemme laajaa yhteiskunnallista keskustelua siitä, mitä yhteiskunnallisia ja rakenteellisia epäkohtia korona toi näkyväksi.” 

TAKU suuntasi omassa puheenvuorossaan tulevaan

Jotta koronakriisin aikaisilta, taide- ja kulttuurialan ennenäkemättömään ahdinkoon ajaneilta virheiltä vältytään tulevaisuudessa, on pikaisesti toteuttava kaksi lakiuudistusta:

1) Tartuntatautilaki on valmisteltava uudelleen siten, että eri elinkeinoja kohdellaan jatkossa yhdenvertaisesti.

Tartuntatautilaki tulee valmistella kokonaisuudessaan uudelleen niin, että erilaisia elinkeinoja kohdellaan jatkossa yhdenvertaisesti. Nyt kulttuuri- ja tapahtuma-ala kärsi kohtuuttomasti muihin elinkeinoihin verrattuna.

Tartuntatautilain § 58:n nojalla tehdyt viranomaisten rajoitustoimenpiteet olivat kulttuuri- ja tapahtuma-alan kohdalla epäselviä ja epäsuhtaisia. Myös maantieteellisesti rajoitukset olivat ristiriitaisia ja aiheuttivat epävarmuutta tapahtuma- ja kulttuurialan asiakkaissa ja palvelujen käyttäjissä. Koronarajoitukset vaikuttivat taide- ja kulttuurialan ammattilaisten työllisyyteen sekä psyykkiseen jaksamiseen, kun kulttuuritapahtumia jouduttiin perumaan lyhyellä varoitusajalla ilman näkymää tulevaisuudesta.

Rajoitustoimenpiteiden yhteydessä mainittiin, että niiden lyhytkestoisuus ja tarkkarajaisuus vähentäisivät niiden vaikutuksia rajoitettuihin toimialoihin. Kulttuuri- ja tapahtuma-alan toimintalogiikkaan tämä ei kuitenkaan päde. Yksittäisen tapahtuman toteuttaminen vaatii paljon ulospäin näkymätöntä ennakkotyötä kuten harjoittelua, tuotannon suunnittelua ja markkinointia. Näin ollen lyhytkin rajoitus voi peruuttaa koko näytäntökauden tai kiertueen. Lisäksi alalla työskentelee paljon ammattilaisia keikkaluontoisissa, epätyypillisissä työsuhteissa, jolloin kestoltaan lyhyt rajaus voi todellisuudessa perua työtilaisuudet paljon rajoituskautta pidemmältä aikaväliltä.

2) Työttömyys- ja sosiaaliturvan on huomioitava oikeudenmukaisesti eri työnteon muodot

Korona-aika toi räikeästi esiin freelancereiden, monityöläisten, keikkatyöläisten ja muiden itsensätyöllistäjien heikon työmarkkina-aseman.

Nykyinen työttömyys- ja sosiaaliturvajärjestelmä ei tue työelämässä jo kauan sitten tapahtunutta muutosta, jossa itsensä työllistäminen ja monityöläisyys eli eri työnteon muotojen yhdisteleminen ovat yhä yleisempiä. Taide- ja kulttuurialalla monityöläisyys on ollut yleistä pitkään: syksyllä 2021 tehdyn jäsenkyselymme mukaan 49 %:lla oli jokin sivutoimeentulonlähde pääasiallisen työnsä ohella. 

Kaiken kaikkiaan kyse on jo nyt suuresta ja vauhdilla kasvavasta joukosta: Itsensätyöllistäjiä arvioidaan olevan tällä hetkellä Suomessa noin 200 000. TAKU on mukana itsensätyöllistäjiä edustavien ammattijärjestöjen ITSET-ryhmässä. Viesti, jonka nyt tähän keskusteluun tuon koskee itsensätyöllistäjiä toimialasta riippumatta.

Työttömyys- ja sosiaaliturvajärjestelmää on kehitettävä kokonaisuutena siten, että se on reilu kaikille – myös monityöläisille. Eri työnteon muotojen yhdistämisen on oltava sosiaali- ja työttömyysturvan kertymisen kannalta kannattavaa. Työttömyysturvalakia on muutettava siten, että työssäoloehtoa ja ansiosidonnaista työttömyysturvaa voi kerryttää yhdessä vakuutusjärjestelmässä riippumatta siitä, onko työtulo ollut yrittäjä- vai palkkatuloa. Tämän mahdollistava yhdistelmävakuutus on otettava käyttöön hallituskaudella 2023–2027. 

Koronakriisin keskellä rakennettiin väliaikainen ratkaisuja freelancereiden auttamiseksi. Kehitystyötä on nyt syytä jatkaa. Kyse ei ole väliaikaisesta ongelmasta, vaan suuresta epäkohdasta, jonka korona toi kaikkien tietoisuuteen.

Vain reilut työelämän rakenteet mahdollistavat kestävän ja inhimillisen työelämän kaikille. 

STM lupasi: sosiaaliturvauudistuksessa huomioidaan itsensätyöllistäjät ja monityöläiset

Alan toivoman laajan, poikkihallinnollisen yhteistyön kannalta ilahduttavaa on, että kansliapäällikkö Veli-Mikko Niemi totesi STM:n olevan omalla sektorillaan kulttuuriministeriö. Sosiaali- ja terveysministeriön edustajat vakuuttivat näkevänsä kulttuurin paitsi merkittävänä toimialana, myös välttämättömänä osana elämää.

Keskustelussa esiin nostettuihin epäkohtiin luvattiin parannuksia. Tartuntatautilaki tullaan valmistelemaan uudelleen. Ehdotukset sosiaali- ja työttömyysturvalain uudistuksista otettiin myös hyvin vastaan ja valmistelussa luvattiin huomioida myös moni- ja itsensätyöllistäjien haastava asema nykyjärjestelmän väliinputoajana.

Itsensätyöllistäjien työttömyys- ja sosiaaliturvaa koskevien epäkohtien oikaiseminen on kirjattu myös TAKUn hallitusohjelmatavoitteisiin.

Seuraavaa hallituskautta kohti edetessämme on hyvä muistaa, että kukin meistä voi vaikuttaa äänestämällä. Virkahenkilöiden positiivinen suhtautuminen aloitteisiimme on hyvä merkki, mutta lopputuloksen ratkaisevat kevään 2023 eduskuntavaaleissa valitut päättäjät. Muistathan käyttää äänioikeuttasi.

Lue STM:n tiedote tapaamisesta >>