Oman osaamisen hinnoittelu taide- ja kulttuurialoilla
Oman osaamisen, tuotteen tai asiakkaalle luovutettavien tekijänoikeuksien hinnoittelu on haastavaa ja vaatii monitahoista hahmottamista erityisesti ensimmäistä palveluasi hinnoitellessasi.
Toiset sanovat, että hinnoittelu käy ajan myötä helpommaksi, mutta tuotteiden ja palveluiden hinnoittelu vaatii päivittämistä ja miettimistä useasti. Hinnoittelun perusteet myös muuttuvat ajan myötä, sillä osaamisesi kasvaa, brändisi vahvistuu ja tietopohjasi kehittyy.
Hinnoittelun tavoitteena on saada työstä sellainen korvaus, että teet työtä mielelläsi, innostuneesti ja tilaajan toiveita kuunnellen. Oma vuosien saatossa kerätty osaaminen ja asiantuntemus vaikuttaa hinnoitteluun ja tulonmuodostukseen. Taide- ja kulttuurialalla ei voida myöskään yksiselitteisesti puhua hinnoittelusta vaan enemmänkin tulonmuodostuksesta, sillä kokonaistulot voivat muodostua useasta eri lähteestä.
Ymmärtääksesi omaa tulonmuodostustasi tulee omaa työskentelyä katsoa hinnoittelun näkökulmasta niin vuositasolla kuin kuukauden, viikon, päivän ja tunnin jaksoissa. Jokaisessa työssä on omat erityispiirteensä, mutta isompia kokonaisuuksia hahmottamalla päästään parempaan lopputulokseen.
Hinnoittelulla ja pitkäaikaisella suunnittelulla pystyt myös vaikuttamaan työssä jaksamiseen ja palkkatulojen ennakoitavuuteen. Sinun on ymmärrettävä, mihin kaikkeen aikasi tulee riittämään, millaisia työtilaisuuksia pystyt tekemään ja miten rakennat oman työaikasi. Ilman näitä perustietoja, ei hinnoittelua pysty tekemään.
Tulonmuodostuksen lähtökohdat
Tulonmuodostuksessa tärkeintä on selvittää, millaisia töitä olet valmis vastaanottamaan. Onko ammatillisessa portfoliossasi esimerkiksi kouluttajan, opettajan, tuottajan, konsultin, työpajojen vetäjän, taiteen tekemisen, kirjoittajan, maalausten tuotteistamisen tai kuvittajan osaamista? Asiakkaan tai tilaajan on mahdoton tietää, mitä teet, jos et ole itse sitä sanoittanut.
Selvitä hinnoittelun pohjaksi, mitkä ovat työn tekemisen kustannukset. Kuinka paljon kuukaudessa menee kuluja työhuoneeseen, ohjelmistoihin, materiaaleihin, kalustoon tai muihin työn tekemisen kuluihin. Vaikka et tekisi työtä yrittäjänä, on nämä tiedot tiedettävä ja huomioitava hinnoittelussa. Kulut on myös palasteltavissa osiin, jolloin yksikkökohtainen hinnoittelu helpottuu.
Tulot kannattaa keskittää joko yrittäjä - tai palkkatuloksi, sillä silloin pystyy ennakoimaan oman kassavirran paremmin. Keskittämisellä on myös vaikutusta työssäoloehtoon.
Huomaa, että palkka rakentuu kolmesta kulusta: palkasta ja henkilökohtaisesta palkanlisästä, lomakorvauksesta ja lomapalkasta sekä työnantajan sivukuluista. Nämä kaikki on huomioitava hinnoittelussa, myös silloin, kun maksat itsellesi palkkaa.
Esimerkkilaskelmia
Jos yrittäjän tai freelancerin hinnoittelun lähtökohdaksi ottaa Akavan Erityisaloihin kuuluvan Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry:n vähimmäispalkkasuosituksen, päästään pureutumaan melko hyvin siihen, mitä hinnoittelussa on huomioitava. Palkkasuositukset löytyvät täältä.
Yksityisellä sektorilla kulttuurituottajan tehtävässä pääkaupunkiseudulla työskentelevä asiantuntija, esimerkki:
Tavoiteltu kuukausipalkka on 3200 €.
Työnantajan kulut 35 % sisältäen palkan sivukulut ja lomapalkan. Eli 3200*0,35=1120 €(nämä kulut ovat suhteellisen samat kaikissa yritysmuodossa).
Työn tekemisen kiinteät kulut, esimerkissä 500 €.
Freelancerina tai yrittäjänä et pysty tekemään työtä 24/7, joten arvioidaan, että vuoden palkka tulisi saada 10 kk ajalta.
Kuukaudessa on työpäiviä 22. Työtä tehdään 4 tuntia päivässä.
Laskutettava tuntihinta: (3200+1120+500)*12/10/22/4= 66 € + oman asiantuntijuuden lisäarvo. Laskutettava tuntihinta tässä esimerkissä olisi 70 €/ h + alv 24 %
Laskutettavan tuntihinnan päälle lisätään arvonlisävero, joka voi olla luovan alan työssä 0 %-24 % (tutustu verottajan ohjeistuksiin).
Tuloja monista eri lähteistä
Taide ja kulttuurialan haasteena on myös määrittää sanasto tulonmuodostukseen. Pelkästään palkasta puhuminen ei vastaa kaikkien toimijoiden tilanteeseen. Palkan lisäksi monityöläiseksi laskettavan taiteilijan tai kulttuurialan toimijan tuloihin vaikuttavat usein apurahat, tekijänoikeuskorvaukset ja yrittäjämäisesti laskutettavat palkkiot.
Usein freelancerin vuosiansiot rakentuvat sekalaisista projekteista, tilaustöistä ja apurahoista. Käytettäviä työtunteja vuositasolla voisi esimerkkilaskelman mukaisesti olla 22*10*4= 880 h / vuosi.
Tulonmuodostuksessa eri osuudet painottuvat eri vuosina. Jos saat puolen vuoden apurahan, vaikuttaa se muihin työtilaisuuksiin, joita voit vuoden aikana vastaanottaa.
Hinnoittelun vaikuttaa myös yleinen hintataso. Asiakkaat ovat valmiita maksamaan palvelusta, kun tiedät mitä palvelua olet tarjoamassa. Kun olet miettinyt oman hinnaston kuntoon, et joka kerta säikähdä, meneekö työ nyt liian halvalla tai kannattaako tätä tehdä. Ota huomioon, että asiakkaat ja tilaajat maksavat valmiin työn lisäksi luovasta prosessista, tauoista ja työhyvinvoinnistasi.
Kuten edellä on kerrottu luovalla alalla tulot koostuvat usein monesta eri lähteestä. On kannattavaa laskea toiminnallesi tuntihinta, jota käytät yritystoiminnan kautta laskuttaessasi tai tuntihinta kun kysytään, mikä on palkkatoiveesi.
Kun olet saanut oman tuntihintasi määritettyä, pääset ottamaan hinnoittelussa seuraavan askeleen. Pystyt tuntihinnan perusteella laskemaan tuotteittesi hintoja ja voit sen pohjalta tuotteistaa uusia palvelupaketteja.
Kirjoittaja Annukka Ketola (toimitusjohtaja, Kallo) on toiminut 10 vuotta yrittäjänä ja auttanut lukuisia luovan alan ammattilaisia kehittämään yritystoimintaansa.
