Taide- ja kulttuurialan avainlukuja

Taide-, kulttuuri-ja tapahtuma-alan vaikuttavuudesta puhuminen edistää alan arvostusta ja tarjoaa vipuvoimaa esimerkiksi rahoituksen perustelemiseen.

TAKU on kerännyt tälle sivulle muutamia työelämän avainlukuja lähdetietoineen. Sivun lopusta löydät linkkejä myös muuhun ajankohtaiseen tutkimustietoon. 

Alan vaikutus kansantalouteen ja työllisyyteen on merkittävä

Taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-ala on huomattava kasvuala, jonka toimintaedellytyksistä huolehtimisella on suuri merkitys koko yhteiskunnan elinvoimalle.

Taide- ja kulttuuriala työllistää jopa noin 130 600 ihmistä (Tilastokeskus 2024), tapahtuma-alalla puolestaan työskentelee kaikkiaan noin 200 000 henkilöä**. Kulttuuriala työllisti noin 2,7 % koko maan työllisistä vuonna 2022 (Tilastokeskus 2023a).

Taide- ja kulttuurialan osuus BKT:stä on Suomessa toistaiseksi 3,1 % (Tilastokeskus 2023a), mikä on reilusti alle EU:n keskiarvon 4,4 % (Rebuilding Europe EU 2019), joten kasvupotentiaalia on valtavasti.

VTT:n laatiman tilannekuvan mukaan luovien alojen liikevaihto oli vuonna 2022 noin 14 miljardia euroa. Se syntyi pitkälti yli 130 000 pienyrityksen ja yksinyrittäjän verkostoissa. (VTT 2023)

**Huom! Tilastokeskuksen lukuihin ei sisälly kulttuuritapahtumien kenttää. Tapahtumateollisuus ry puolestaan ilmoittaa toimialansa työllistävän 200 000 henkilöä, mutta mukaan on laskettu mm. catering.

Työelämän avainlukujen vertaileminen auttaa hahmottamaan taide- ja kulttuurialan erityispiirteitä. Esimerkiksi yrittäjien määrä on suurempi kuin muilla aloilla: taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-alalla 25 % työskentelee yrittäjinä, vastaavasti muilla aloilla 13 % (Tilastokeskus 2024).

Kulttuurialan avainlukuja kunnissa

Kulttuurin osuus kuntataloudesta on noin 2,4 % (Kuntaliitto 2024). Noin 60 % kunnista on yhä vailla kulttuuristrategiaa. Vastaavasti kulttuurikasvatussuunnitelma on 85 prosentilla kunnista, ja kulttuurihyvinvointisuunnitelma 30 prosentilla kunnista. Kuitenkin kulttuuri- tai luovan alan elinkeinosuunnitelma on tehty vain 4 prosentissa kunnista. (KULTTI kuntien kulttuuritilastot 2024)

Taide- ja kulttuuriala lisää hyvinvointia ja osallisuutta

Tutkimukset osoittavat, että taide- ja kulttuuriosallistuminen vahvistaa hyvinvointia sekä mielenterveyttä. Tällä on yhteys hyvään koettuun terveyteen ja pidempään eliniänodotteeseen.

Jopa 95 % Mieli ry:n kyselyyn vastaajista sanoo taiteen- ja kulttuurin vaikuttavan positiivisesti hyvinvointiin (Mieli ry 2021). Vastaavasti 94 % Kansalaisfoorumin kyselyyn vastanneista kertoo saaneensa uusia ystäviä kulttuuriharrastuksen kautta (Kansalaisfoorumi 2022).

Kulttuurin merkityksestä kertoo vahvasti myös Akavan Erityisalojen tuottama tutkimus, johon vastanneista 79 % piti kulttuuripalveluita omalle kotipaikkakunnalle tärkeinä elinvoimatekijöinä, joihin kunnan on panostettava. Kirjasto-, museo- ja kulttuuripalvelujen koetaan tukevan myös omaa hyvinvointia. Vastaajista 79 % arvioi kulttuuripalveluiden tarjoavan mahdollisuuksia esimerkiksi oppimiseen ja kehittymiseen. (Akavan Erityisalat, Verian 2024)

Edellä mainitut ovat poimintoja tuoreista kyselytutkimuksista, joihin kannattaa tutustua tarkemmin.