Taide- ja kulttuurialalla merkittävä vaikutus kansantalouteen, työllisyyteen ja hyvinvointiin

Taide- ja kulttuurialan avainlukuja
Taide-, kulttuuri-ja tapahtuma-alan vaikuttavuudesta puhuminen edistää alan arvostusta ja tarjoaa vipuvoimaa esimerkiksi rahoituksen perustelemiseen.
TAKU on kerännyt tälle sivulle muutamia työelämän avainlukuja lähdetietoineen. Sivun lopusta löydät linkkejä myös muuhun ajankohtaiseen tutkimustietoon.
Alan vaikutus kansantalouteen ja työllisyyteen on merkittävä
Taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-ala on huomattava kasvuala, jonka toimintaedellytyksistä huolehtimisella on suuri merkitys koko yhteiskunnan elinvoimalle.
Taide- ja kulttuuriala työllistää jopa noin 130 600 ihmistä (Tilastokeskus 2024), tapahtuma-alalla puolestaan työskentelee kaikkiaan noin 200 000 henkilöä**. Kulttuuriala työllisti noin 2,7 % koko maan työllisistä vuonna 2022 (Tilastokeskus 2023a).
Taide- ja kulttuurialan osuus BKT:stä on Suomessa toistaiseksi 3,1 % (Tilastokeskus 2023a), mikä on reilusti alle EU:n keskiarvon 4,4 % (Rebuilding Europe EU 2019), joten kasvupotentiaalia on valtavasti.
VTT:n laatiman tilannekuvan mukaan luovien alojen liikevaihto oli vuonna 2022 noin 14 miljardia euroa. Se syntyi pitkälti yli 130 000 pienyrityksen ja yksinyrittäjän verkostoissa. (VTT 2023)
**Huom! Tilastokeskuksen lukuihin ei sisälly kulttuuritapahtumien kenttää. Tapahtumateollisuus ry puolestaan ilmoittaa toimialansa työllistävän 200 000 henkilöä, mutta mukaan on laskettu mm. catering.
Työelämän avainlukujen vertaileminen auttaa hahmottamaan taide- ja kulttuurialan erityispiirteitä. Esimerkiksi yrittäjien määrä on suurempi kuin muilla aloilla: taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-alalla 25 % työskentelee yrittäjinä, vastaavasti muilla aloilla 13 % (Tilastokeskus 2024).
Kulttuurialan avainlukuja kunnissa
Kulttuurin osuus kuntataloudesta on noin 2,4 % (Kuntaliitto 2024). Noin 60 % kunnista on yhä vailla kulttuuristrategiaa. Vastaavasti kulttuurikasvatussuunnitelma on 85 prosentilla kunnista, ja kulttuurihyvinvointisuunnitelma 30 prosentilla kunnista. Kuitenkin kulttuuri- tai luovan alan elinkeinosuunnitelma on tehty vain 4 prosentissa kunnista. (KULTTI kuntien kulttuuritilastot 2024)
Taide- ja kulttuuriala lisää hyvinvointia ja osallisuutta
Tutkimukset osoittavat, että taide- ja kulttuuriosallistuminen vahvistaa hyvinvointia sekä mielenterveyttä. Tällä on yhteys hyvään koettuun terveyteen ja pidempään eliniänodotteeseen.
Jopa 95 % Mieli ry:n kyselyyn vastaajista sanoo taiteen- ja kulttuurin vaikuttavan positiivisesti hyvinvointiin (Mieli ry 2021). Vastaavasti 94 % Kansalaisfoorumin kyselyyn vastanneista kertoo saaneensa uusia ystäviä kulttuuriharrastuksen kautta (Kansalaisfoorumi 2022).
Kulttuurin merkityksestä kertoo vahvasti myös Akavan Erityisalojen tuottama tutkimus, johon vastanneista 79 % piti kulttuuripalveluita omalle kotipaikkakunnalle tärkeinä elinvoimatekijöinä, joihin kunnan on panostettava. Kirjasto-, museo- ja kulttuuripalvelujen koetaan tukevan myös omaa hyvinvointia. Vastaajista 79 % arvioi kulttuuripalveluiden tarjoavan mahdollisuuksia esimerkiksi oppimiseen ja kehittymiseen. (Akavan Erityisalat, Verian 2024)
Edellä mainitut ovat poimintoja tuoreista kyselytutkimuksista, joihin kannattaa tutustua tarkemmin.
Huomioitavaa tilastotiedoissa
Eri tahojen tuottamat tiedot päivittyvät hieman eri tahtiin, joten kokonaisen tilastovuoden kaikkia tietoja ei saada yhdellä kertaa. Tilaston julkaisuvuosi kertoo usein edeltävän vuoden tiedoista, joskus tarkasteluvuosi on varhaisempi.
Taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-alan tilastointia kehitetään parasta aikaa opetus- ja kulttuuriministeriön hankkeessa, joka tekee yhteistyötä mm. Tilastokeskuksen, Cuporen, VTT:n ja Kuntaliiton kanssa, tutustu tilastosivuun >>
Yksi keskeisistä haasteista on yhä alan ammattiluokituksen kehittäminen.
Lisätietoja taide- ja kulttuurialan vaikuttavuudesta
Tilastokeskus 2024
Tilastokeskus 2023a
Tilastokeskus 2023b
Tilastokeskus 2022
Tilastokeskus 2021
Tilastokeskus 2020
Kuntien kulttuuritilastot KULTTI
Kuntien kulttuuritoiminnan tietopankki (Yhteistuumin)
Enemmän faktoja, vähemmän mutua kulttuurin rahoista (Kuntaliitto)
Taide ja kulttuuri osana alueiden kehitystä (OKM)
Kulttuurimatkailun vaikuttavuusselvitys (OKM)
Tietoa kulttuurin alalta Suomessa (OKM) >>
Taide ja kulttuuri edistävät terveyttä ja hyvinvointia (Lääkärilehti 2024)>>
Kysely: Suomalaiset arvostavat vankasti kulttuuria (Akavan Erityisalat, Kantar Public 12/2022)
Kulttuuriharrastuksen koetut vaikutukset. Kooste. (Kansalaisfoorumi 2022)
Kulttuuriharrastuksen koetut vaikutukset. Selvitys ja mittaristo (Kansalaisfoorumi 2022)
Taide todella vaikuttaa terveyteen (Liikanen Hanna-Liisa 2020)
Miten taide vaikuttaa? Kulttuurisia näkökulmia hyvinvointiin ja terveyteen. (Lääkärilehti 9/2021)
Näkökulmia taiteen ja kulttuurin terveysvaikutuksiin (Sitra 2017)
Näkökulmia taiteen ja kulttuurin sosiaalisen hyvinvoinnin vaikutuksista (Sitra 2017)
Taikusydämen koostamat tutkimusjulkaisut
Löydät lisää materiaalia helposti verkosta etsimällä!
Tutustu TAKUn kuntavaalitavoitteisiin 2025
Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU korostaa kuntavaalitavoitteissaan korkeakoulutettujen asiantuntijoiden sekä kulttuurin rahoittamisen merkitystä. Kulttuuristrategian avulla kunnat voivat varmistaa
kulttuurille kestävän tulevaisuusnäkymän sekä rahoituksen. Tutustu tarkemmin >>
Tutustu TAKUn hallitusohjelmatavoitteisiin 2023-2027
TAKUn keskeisiä tavoitteita ovat työelämän reilujen rakenteiden ja työhyvinvoinnin edistäminen, jatkuvan oppimisen mahdollistaminen sekä taide- ja kulttuurialan perusrahoituksen ja yliopistokoulutuksen rahoituksen varmistaminen. Tutustu tarkemmin >>