Mielenterveyden työkalupakki -hanke suuntaa taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-alalle
Miten pitää huolta jaksamisesta ammattilaisena taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-aloilla, joilla koronan vaikutukset näkyvät edelleen, ja sopeutuminen muutoksiin ja epävarmuuden sietäminen ovat usein arkipäivää? Ala on nyt yksi TTL:n Mielenterveyden työkalupakki -hankkeen painopisteistä.
Työterveyslaitoksen Mielenterveyden työkalupakki -hanke vietti taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-alalle kohdistuvan osahankkeen avajaisjuhlaa 6.9.2023.
Jopa yli 136 000 henkilöä työllistävän taide- ja kulttuurialan merkitys heijastuu yhteiskunnan kasvuun, luovuuteen ja kestävyyteen. Ministeri Sanni Grahn-Laasonen muistutti avauspuheessaan, että alan työntekijöiden hyvinvointi on perusta tälle kaikelle.
Kuormitusta taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-aloilla aiheuttavat esimerkiksi pitkät ja moniosaiset työpäivät, työn pirstaleisuus, palautumisen haasteet, huoli työn ja toimeentulon epävarmuudesta sekä kokemus arvostuksen puutteesta. Alalle ominaisia ovat myös freelancer-työhön liittyvät erityishaasteet.
Taiteen ja kulttuurin barometrissa vuonna 2022 yli puolet vastaajista oli huolissaan jaksamisestaan.
"Taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-alojen töitä tehdään sekä työsuhteessa ja työpaikassa että ilman niitä. Kuormitus on tällöin luonteeltaan erilaista. Toisilla korostuvat työyhteisön jännitteet, toisilla yksinäisyyden kokemus ja tuen puute", projektipäällikkö Heli Ansio Työterveyslaitoksesta sanoo.
Suoraan alan ytimeen paneelikeskustelussa
Työn imu on yksi mahtavimmista asioista taide- ja kulttuurialan työssä. Taide- ja kulttuurialalla työskenteleviä yhdistää myös vahva työn merkityksellisyyden tunne sekä tiivis porukkahenki. Tämä kaikki saattaa johtaa uupumukseen, totesi Creative Technologyn operatiivinen johtaja Eero Helle paneelikeskustelussa:
"Yksilölle on siksi viestittävä, että organisaatio kestää kyllä, jos sinä lepäät välillä. Työn imua on välillä pystyttävä jopa jarruttamaan.”
Helteen mukaan ylisuorittamisen ja epäterveen yksin puurtamisen aika on ohitse: ”Työnsankarin viitta on laitettu roskiin!” Työelämän inhimillistyminen on tervetullut suuntaus, jota voi tukea luomalla toivotunlaista työkulttuuria.
Dramaturgi-esitystaiteilija Ronja Louhivuori nosti esiin vertaistuen, solidaarisuuden ja järjestäytymisen merkityksen osana työhyvinvoinnista sekä jaksamisesta huolehtimista.
Mielenterveyden työkalupakki tarjoaa konkreettisia keinoja
Työterveyslaitoksen toteuttaman Mielenterveyden työkalupakki -hankkeen tarkoitus on auttaa työpaikkoja huomioimaan mielenterveys toiminnassaan. Hanke on osa Suomen Kestävän kasvun ohjelmaa. Yhtenä painopisteenä on tukea mielenterveyttä ja työkykyä juuri taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-aloilla. Työhyvinvoinnissa avainasia on ongelmien ennaltaehkäisy.
Verkosta löytyvät Mielenterveyden työkalupakin työkalut ja materiaalit soveltuvat esimerkiksi työhyvinvoinnin tilanteen kartoittamiseen, yhteistyön kehittämiseen ja esihenkilötyön tueksi. Syksyllä 2023 alkavat valmennus- ja vertaisryhmät lyhyissä työsuhteissa työllistyville, apurahansaajille ja yrittäjille.
Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ja KULTA ry ovat mukana Mielenterveyden työkalupakki -hankkeen asiantuntijaryhmässä. Yhteistyökumppaneina toimivat myös Taiteen edistämiskeskus, Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore, Muusikkojen liitto sekä Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto (Teme). Mielenterveys on nostettu tärkeäksi prioriteetiksi myös uudessa hallitusohjelmassa.
Yksi TAKUn ajankohtaisista edunvalvonnan kärjistä on työturvallisuuslain päivittäminen psykososiaalisen kuormituksen paremmin huomioivaksi. Katso lisää >>
