Aineettoman kulttuuriperinnön suojelutyössä huomio taide- ja kulttuurialan rooliin

Museoviraston laatimassa aineettoman kulttuuriperinnön toimenpideohjelmassa kuvataan ja linjataan Suomessa aineettoman kulttuuriperinnön suojelemiseksi tehtävää työtä. Toimenpideohjelman taustalla on maatamme velvoittava Unescon sopimus. TAKU antoi lausunnon suunnitelmaan liittyen 31.3.2023.

Toimenpideohjelma kartoittaa kulttuuriperinnön laajaa toimintakenttää ja sen parissa toimivien tahojen moninaisia rooleja suojelutyössä. TAKU kiinnittää lausunnossaan erityistä huomiota aineettomien taidemuotojen ja taidetapahtumien tallentamiseen ja säilyttämiseen sekä alan koulutuksen ja siten asiantuntijuuden turvaamiseen. Aineettoman kulttuuriperinnön asiantuntijaryhmissä ja luetteloinnissa olisi mahdollista huomioida nykyistä laajemmin taide- ja kulttuurialan toimijat.

Lausunnossa nostamme esiin suunnitelmasta puuttuvina toimijoina taidemuseot, eri taidelajien tiedotuskeskukset ja kulttuurijournalismin toimijat. Kasvatusosiossa nostamme esiin esittävät taiteet. Vaikka perus- ja toisella asteella teatteri, tanssi ja sirkus jäävät nykyisen opetussuunnitelman ulkopuolelle, opetetaan niitä osana muita oppiaineita ja valinnaisina aineina. Yliopiston oppialoista suunnitelmaan tulisi lisätä teatteritiede, musiikkitiede, estetiikka, taidehistoria, taidekasvatus ja kirjallisuus. Maksuttomina ja saavutettavina kasvatushankkeina tuomme esiin Taidetestaajat ja Kulttuurin kummilapset.

Koulutuksen ja tutkimuksen mahdollistavien korkeakoulujen roolia aineettoman kulttuuriperinnön suojelutyössä ei voi liiaksi korostaa. Suojeluorganisaatioita ei ole olemassa ilman korkeakoulutettuja aineettoman kulttuuriperinnön asiantuntijoita. Humanistisilta koulutusaloilta valmistuneet asiantuntijat työllistyvät laajasti niin julkiselle kuin yksityiselle sektorille.

Suunnitelman tulee tunnistaa ja tunnustaa humanististen tieteenalojen vuosia jatkunut rapautuminen. Rahoituksen pienenemisen ja rahoitusperusteiden tulospainottuneisuuden myötä oppialoja on useissa yliopistoissa lakkautettu tai yhdistetty isommiksi kokonaisuuksiksi ja henkilökunnan ja kontaktiopetuksen määrää on vähennetty merkittävästi. Koska OKM:n koulutusvastuuasetukseen ei ole kirjattu yksittäisiä oppialoja minkään yliopiston vastuulle, on niiden jatkuvuus uhattuna.

Nostamme esiin myös taiteen, kulttuurin ja tapahtumien merkityksen osana Suomen työllisyyttä ja taloutta. Taide- ja kulttuuriala työllistää n. 3 % Suomen työllisistä, lähes 130 000 henkilöä. Lisäksi alalla on kasvupotentiaalia, sillä Suomessa alan osuus BKT:stä on 3,1 % kun taas EU:ssa keskiarvo on 4,4 %.

 

Lisätietoja:
Helmi Saukkoriipi, järjestökoordinaattori TAKU ry
helmi.saukkoriipi@taku.fi
puh. 040 561 8967

 

Katso lausuntopyyntö ja kaikki lähetetyt lausunnot >>
TAKUn lausunto >>

Tutustu myös TAKUn ja teatteritieteen professori Hanna Korsbergin mielipidekirjoitukseen ”Kulttuuriperinnön jatkuvuus edellyttää taide- ja kulttuurialan asiantuntijuutta” (3.2.2023) >>