Muuttuva työelämä ja alan kasvun tukeminen huomioitava kulttuuripoliittisessa selonteossa

Kulttuuripoliittisen selonteon taustalla on otettava huomioon alan työelämäkysymykset. Ainoastaan vastuulliset käytännöt ja reilut rakenteet ovat oikea perusta kulttuurialan tulevaisuudelle sekä kasvulle. 

Taide- ja kulttuuriala odottaa innolla pian valmistuvaa ja parlamentaariseen käsittelyyn siirtyvää kulttuuripoliittista selontekoa.

Moni järjestö- ja edunvalvojakollega on jo esittänyt selontekotyöryhmälle hyviä toiveita ja huomioita edustamiensa alojen erityiskysymyksiä painottaen. Taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-alan laajasti eri sektoreille työskenteleviä asiantuntijoita ja esihenkilöitä edustavan ammattijärjestön toiminnanjohtajana suurin toiveeni on, että tässä selontekotyössä kulttuuriala nähdään sellaisena kuin se on: laajasti työllistävänä ja kasvusuuntaisena elinkeinoalana.  

Kulttuuriala työllistää noin 130 000 ihmistä, joista neljäsosa työskentelee yrittäjinä. Määräaikaiset työsuhteet ovat yleisiä, ammattien kirjo on laaja, tulotasoerot alan sisällä ovat suuret ja monityöläisyys eli eri työnteontapojen yhdistäminen arkipäivää.  

Koska kulttuuriala on hyvin työvoimavaltainen, kulttuuripoliittinen selontekokaan ei voi jättää huomioimatta alan työelämään liittyviä keskeisiä kysymyksiä. Nostan tässä niistä esiin kolme: 

1. Työnteon eri muotoja on kohdeltava reilusti 

Eri työnteon muotojen yhdistämisen on oltava sosiaali- ja työttömyysturvan kertymisen kannalta kannattavaa. Työttömyysturvalakia on muutettava siten, että työssäoloehtoa ja ansiosidonnaista työttömyysturvaa voi kerryttää yhdessä vakuutusjärjestelmässä riippumatta siitä, onko työtulo ollut yrittäjä- vai palkkatuloa. 

Tämän mahdollistava yhdistelmävakuutus on nyt valmisteilla. Työnteonmuotojen yhdistämisen helpottamisesta ja tarvittavista lainsäädännön muutoksista on puhuttu viimeiset pari kolme vuosikymmentä, nyt on tekojen aika. 

2. Alan rakenteet ja tarpeet huomioiva tuki on kasvun edellytys 

Kulttuurialan menestyminen edellyttää toimijoiden yhteistyön ja alan rihmastomaisen, keskenään hyvin erikokoisista toimijoista koostuvan rakenteen ymmärtämistä.

Tarvitaan alan rakenteisiin sopivia rahoitusinstrumentteja sekä suurten hankkeiden pilkkomista myös pienten yritysten osallistumisen mahdollistaviksi. Toisaalta tarvitaan myös liiketoimintavalmiuksia sekä digitaalista palveluliiketoimintaa vahvistavaa lisäosaamista.

Kulttuurialalla on suuri aineettomaan arvonlisään liittyvä kasvupotentiaali, jonka toteutuminen vaatii oikein suunnattua tukea. 

3. Hyvinvoivat ammattilaiset ovat kulttuurialan menestyksen perusta 

Kulttuurialalla työskentelevät arvostavat työnsä merkityksellisyyttä sekä mielenkiintoisia ja mielekkääksi koettuja työtehtäviä. Kuormitusta aiheuttavat puolestaan muun muassa työn pirstaleisuus ja kiire sekä toimeentulon epävarmuus. Vertaistuelle ja yhteisöihin kuulumiselle on valtava tarve.

Alan kasvu ja kehittyminen edellyttävät, että psykososiaalisiin kuormitustekijöihin etsitään ratkaisua joka tasolla. Vain toimivat ja reiluksi koetut rakenteet mahdollistavat inhimillisen työelämän kaikille.  

Kulttuurialan kannalta on tärkeää, että työturvallisuuslakiin esitetyt muutokset etenevät: lakiin on lisättävä uusi asetus psykososiaalisesta kuormituksesta, jonka mittaamiseen, arviointiin ja ennaltaehkäiseviin toimiin tarvitaan säännöt. Mallia saamme Ruotsista ja Tanskasta. 

Kulttuuriala on vahvassa kasvussa. Viisaat päätökset varmistavat, että näin on myös vuonna 2045! 

Nea Leo
toiminnanjohtaja
Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry
puh. 044 066 4800
nea.leo@taku.fi