Itsensätyöllistäjien ja monityöläisten sosiaaliturvaa on viimein parannettava

Itsensätyöllistäminen on yhä yleisempi työnteonmuoto, mutta nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä kohtelee sitä epäoikeudenmukaisesti. Pahimmillaan itsensätyöllistäjät putoavat turvaverkostomme läpi tavalla, joka ei kestä päivänvaloa. Ratkaisuja on tehtävä pikaisesti.

Itsensätyöllistäjät ja yksinyrittäjät ovat yhä suurempi osa yhteiskuntamme uudistuvaa ja toimivaa perustaa, mutta nykyinen lainsäädäntö ei ole seurannut muuttuneen työelämän perässä.

Koronakriisi toi räikeästi esiin freelancereiden, monityöläisten, yksinyrittäjien, ammatinharjoittajien, apurahansaajien, keikkatyöläisten ja muiden itsensätyöllistäjien heikon sosiaaliturvan ja työmarkkina-aseman – tilanne on kuitenkin ollut olemassa jo pitkään:

”Sosiaaliturvan puutteellisuus ei ole väliaikainen ongelma, vaan perustavanlaatuinen  epäkohta, joka vaatii pikaisia ratkaisuja” , sanoo Akavan Erityisalojen edunvalvonta- ja lakipalveluiden johtaja Helena Lamponen. Sosiaaliturvalainsäädännön päivittäminen onkin yksi tulevan hallituskauden keskeisimmistä kysymyksistä. 

Vain reilut työelämän rakenteet mahdollistavat kestävän ja inhimillisen työelämän sekä kestävät elinkeinorakenteet.

Itsensätyöllistäjien ja monityöläisten määrä kasvaa alati

Itsensätyöllistäjiä eli freelancereita arvioidaan olevan Suomessa jopa 200 000 ja heitä löytyy useilta eri aloilta. Kulttuurialalla yrittäjyys ja itsensä työllistäminen on huomattavan tavallista: 28 % toimii yrittäjinä, kun vastaava osuus muilla aloilla on 13 % (Tilastokeskus 2020).

Itsensätyöllistäjä kerää toimeentulonsa tyypillisesti useista eri lähteistä ja yhdistelee erilaisia työnteon muotoja eli toimii monityöläisenä. Useampi kuin yksi työpaikka oli kulttuuriammateissa toimivista noin 10 prosentilla ja muissa ammateissa toimivista noin 6 prosentilla (Tilastokeskus 2020). Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKUn jäsenistöstä puolestaan noin 49 %:lla on jokin sivutoimeentulonlähde pääasiallisen työnsä ohella (TAKU 2019).

Muun muassa suuri määrä taidekasvattajia, tapahtumatuottajia, luovia suunnittelijoita, sisällöntuottajia ja kuvataiteiijoita toimii itsensätyöllistäjinä, joista useat ovat myös monityöläisiä.

Yhdistelmävakuutus takaa reilun perustan

Erilaiset asiakkuudet ja hajallaan olevat ansaintamahdollisuudet käytännössä pakottavat itsensätyöllistäjän vaihtelemaan ansaintatapaansa esimerkiksi yrittäjätulon, osa-aikaisen tai määräaikaisen palkkasuhteen ja apurahan välillä. Jaksot voivat olla päällekkäisiä, peräkkäisiä tai limittäisiä ja niiden väleissä voi olla työttömyysjaksoja, joten ansiot kertyvät pirstaleisesti eri lähteistä ja eri työnteon muodoista.

Nykyisessä sosiaaliturvajärjestelmässä tästä seuraa lähes täydellinen väliinputoaminen, sillä työttömyysturvaa voi kerryttää vain palkkatyön tai yrittäjätulon perusteella ja niiden yhdistäminen työttömyysturvassa on mahdotonta. Näin ollen pirstaleisista tuloista vain osa kerryttää sosiaali- ja työttömyysturvaa.

”Eri työnteon muotojen yhdistämisen on oltava sosiaali- ja työttömyysturvan kertymisen kannalta mahdollista ja kannattavaa”, toteaa TAKUn toiminnanjohtaja Nea Leo.

Lainsäädäntöä on muutettava siten, että työssäoloehtoa ja ansiosidonnaista työttömyysturvaa voi kerryttää yhdessä vakuutusjärjestelmässä riippumatta siitä, onko työtulo yrittäjä- vai palkkatuloa. Tämän mahdollistava yhdistelmävakuutus on otettava käyttöön hallituskaudella 2023–2027.  

Yksinyrittäjien oikeus työehtosopimustoimintaan

Samaa työtä samalle työn- tai toimeksiantajalle joko työsuhteisena tai yrittäjänä tekeviä henkilöitä kohdellaan epätasa-arvoisesti myös mm. sairausajan palkan ja perhevapaiden  palkallisuuden suhteen. Yksinyrittäjien neuvotteluoikeutta heidän oman työnsä ehtoja koskien selvennettiin ja parannettiin syksyllä 2022 EU-tasolla ja ammattijärjestöt voivat edustaa itsensätyöllistäjiä neuvotteluissa kollektiivisesti.

“Komission suuntaviivat, jotka koskevat yksinyrittäjien työehtosopimustoimintaa EU:n kilpailuoikeuden estämättä, ovat historiallinen avaus”, toteaa Helena Lamponen Akavan Erityisaloista.  

Itsensätyöllistäjät kohtaavat lisäksi haasteita lisäkoulutuksen saamisessa ja ammatillisen osaamisen päivittämismahdollisuuksissa tilanteessa, jossa jatkuvan oppimisen tarve koskee laajasti koko työelämää – ja sen toteutuminen generoi uutta tuottavuutta.

“On tarve lakiuudistukselle, joka mahdollistaa eri työn teon muodoissa toimiville osaamisen päivittämisen koko työelämän ajan, myös taloudellisesti. Tämä on yksi tulevan hallituskauden kysymyksistä”, summaa Lamponen.  

Itsensätyöllistäminen ei saa olla ansa

Kulttuuriala on kasvava toimiala, jolla on yhteys laajoihin yhteiskunnallisiin kerrannaisvaikutuksiin. Kyseessä on merkittävä elinkeino paitsi kansantaloudellisesti myös työllisyys- ja hyvinvointivaikutuksiltaan. Näille ammattilaisille on taattava mahdollisuudet ammattinsa harjoittamiseen.

Itsensätyöllistäjät kannattelevat merkittävää osaa taide- ja kulttuurialan toiminnasta. Eri työnteon muotoja yhdisteltäessä työn ehdot, sosiaaliturva ja elinikäisen oppimisen mahdollisuudet on saatava kuntoon oikeudenmukaisuuden, yhdenvertaisuuden ja hyvinvoinnin takia.

Itsensätyöllistäjien joukossa on uraauurtavia uudistajia sekä uusien liiketoimintamuotojen kehittäjiä, heitä, jotka pystyvät soveltamaan osaamistaan muuttuvassa työelämässä esiin tulleiden tarpeiden mukaisesti. Joukossa on myös heitä, jotka täyttävät osaamistyhjiötä antamalla asiantuntijapanoksensa vaihtuvien tiimien tarpeisiin keikkatyötä tai määräaikaisuuksia tehden.

Etenkin nuoria vastavalmistuneita, työttömiä sekä uutta suuntaa työelämässä etsiviä kannustetaan itsensätyöllistämiseen. Itsensätyöllistäjäksi ryhtymisen taustalla voi olla toive joustavasta työn tekemisestä, mutta usein kyse on siitä, ettei työsuhteita ole tarjolla tai työnantajat edellyttävät laskuttamista välttääkseen työnantajalle koituvat kulut. Tätä osaajajoukkoa ei saa jättää enää heitteille.

Useampi voisi ryhtyä itsensätyöllistäjäksi, jos turvaverkko olisi kunnossa. Itsensätyöllistämiseen tai yrittäjyyteen kannustaminen ei saa olla ansa. 

Itsensätyöllistäminen ei saa johtaa siihen, että henkilö tulee kaivaneeksi kuoppaa omien jalkojensa alle.

 

Lisätietoja:
Nea Leo
toiminnanjohtaja
puh. 044 066 4800
nea.leo@taku.fi

Helena Lamponen
johtaja, Akavan Erityisalojen edunvalvonta- ja lakipalvelut
helena.lamponen@akavanerityisalat.fi

Tutustu TAKUn hallitusohjelmatavoitteisiin

Tutustu hallitusohjelmatavoitteiden ja vaalivaikuttamisen verkkosivuumme >>

TAKUn hallitusohjelmatavoitteet 2023–2027 (pdf) >>

TAKUn hallitusohjelmatavoitteet lyhyesti (one pager, pdf) >>

Avaamme tavoitteitamme artikkeleissa, joita julkaisemme verkkosivuillamme marraskuusta 2022 alkaen. Pysyt ajan tasalla, kun seuraat viestintäämme sosiaalisessa mediassa (Twitter, Facebook, Instagram, LinkedIn).

Tiesitkö?

  • Myös kulttuurialan rahoituksen varmistaminen, psyykkisestä jaksamisesta sekä jatkuvan oppimisen mahdollistamisesta huolehtiminen kuuluvat TAKUn hallitusohjelmatavoitteisiin 2023–2027. Lue lisää >>
  • Itsensätyöllistäjien yhteistyöryhmän hallitusohjelmatavoitteissa kärkenä on kollektiivisen neuvotteluoikeuden toteutumisen varmistaminen. Lue lisää >>
  • Itsensätyöllistäjä-käsite kattaa yksinyrittäjät, ammatinharjoittajat, freelancerit ja apurahansaajat. Yhdistävänä tekijänä on yrittäjinä tai yrittäjämäisesti yksin työskenteleminen.
  • Yksinyrittäjien työehtosopimusoikeus sai kaivatun edistysaskeleen syksyllä 2022. Lue lisää >>
  • Keikkatyöläisille on tuotettu oma sosiaaliturvaopas. Lue lisää >>